Mainos

Uskotko sinäkin näihin? Ravitsemusterapeutti perkaa tavallisia ruokauskomuksia: "Välillä naureskelen sille, välillä näen punaista"

1:27

Ruokahumpuukia liikkuu netissä jos jonkinlaista. Osa ravitsemukseen liittyvistä myyteistä pitää pintansa vuodesta toiseen, osa nousee hetkeksi pinnalle, kunnes tekee tilaa seuraavalle höpöhöpötrendiruoalle.

Videolla Laatikainen kommentoi väitettä, jonka mukaan maitotuotteet aiheuttavat elimistöön matala-asteista tulehdusta.

Pötyä pöydässä -kirjan kirjoittanut, laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen purki paloiksi muutamia ruoka-aineita koskevia myyttejä.

Kookosöljy 

Kookosöljy on kasvirasva, mutta muista kasvirasvoista poiketen se sisältää kovaa, ”pahaa” rasvaa, jossa rasvahapot ovat tyydyttymättömiä.

– Tämän hetkisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kookosöljy nostaa ldl-kolesterolia, Laatikainen sanoo.

Ldl-kolesteroli on niin sanottu "paha kolesteroli", joka nostaa esimerkiksi sepelvaltimotaudin riskiä.

– Liikaa kookosöljyä syömällä saa maksansa rasvoittumaan, kuten voita ja hiilihydraattejakin syömällä, Laatikainen toteaa.

Kookosöljy on kuitenkin voita parempi vaihtoehto.

Kookosöljyn hyvinä puolina Laatikainen näkee sen kyvyn nostaa hdl-kolesterolia, eli "hyvää kolesterolia", muita kasviöljyjä enemmän. Toisaalta viime aikoina tiedepiireissä on alettua epäillä, että hdl-kolesteroli ei ehkä olekaan terveyden kannalta niin tärkeä kuin ollaan aiemmin luultu.

Kookosöljyn väitetään myös olevan kalorihukkaa lisäävä rasva. Väite sinällään on totta, mutta kalorihukka minimaalinen.

– Kalorihukka on niin pientä, muutamia kymmeniä kilokaloreita päivässä, että sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä, varsinkaan jos kookosöljyä ruvetaan lusikoittain lisäämään sinne tänne.

Laatikainen uskoo, että kookosöljyyn liittyvä hype on ohi muutamassa vuodessa.

Margariini

Osa ihmisistä kertoo välttelevänsä margariinia terveyssyistä. Tässä Laatikainen ei näe järkeä. Margariini on terveydelle voita tai kookosöljyä parempi vaihtoehto.

Margariinin välttely liittyy tavallisesti harhaluuloihin, joiden mukaan rasvan prosessointi muuttaa rasvan huonommaksi.

– Tämän päivän tiedon valossa näin ei ole. Nykyiset margariinit ovat oikein hyviä, eivätkä ne sisällä enää transrasvaa, Laatikainen sanoo.

Margariinissa on enemmän E-vitamiinia ja saman verran A-vitamiinia kuin voissa. Lisäksi margariinissa on välttämättömiä rasvahappoja, joita voista ei voi saada.

Kaikista terveellisimpiä rasvoja saa kuitenkin öljyistä, pähkinöistä ja siemenistä.

Hedelmät

Hedelmät sisältävät verrattain paljon sokeria. Sokeri on vahingollista terveydelle. Eli pitäisikö hedelmiä siis vältellä?

Ei pidä, Laatikainen toteaa. Hedelmien, marjojen ja vihannesten mukana tulee sokeria mutta myös suojaravintoaineita, jotka suojaavat terveyttä. Hedelmien syönnistä onkin enemmän hyötyä kuin haittaa

– Se lisätty sokeri eri muodoissaan on se peikko. Varsinkin kun sen saanti ylittää yli 50 grammaa päivässä, ollaan huonoilla teillä, Laatikainen sanoo.

Lisättyä sokeria löytyy esimerkiksi virvoitusjuomista ja karkeista.

Kananmunat

Kananmunat ovat monen treenaajan mieliruokaa, sillä ne sisältävät paljon proteiinia.

Kananmunan keltuainen kuitenkin sisältää tyydyttynyttä rasvaa sekä kolesterolia, jotka ovat terveydelle haitallisia.

– Suomalaisista 25 prosentin tai jopa kolmanneksen kohdalla kananmunan keltuainen nostaa kolesterolia niin paljon, että jos syö enemmän kuin 2–3 kananmunaa viikossa, se saattaa olla pitkäaikaisterveyden ja valtimoiden terveyden kannalta huono homma.

Erityisesti jos suvussa on sydäntauteja, kannattaa kananmunien runsasta käyttöä harkita tarkkaan.

Kananmunia suositellaan syötäväksi 2–3 kappaletta viikossa. Tutkimusten perusteella viikossa voidaan syödä seitsemän kananmunaa ilman terveyshaittoja, jos ei kuulu ihmisiin, joiden kolesteroli kohoaa herkästi.

Kananmunan valkuaista voi syödä mielin määrin, sillä se ei nosta kolesterolia.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Superfoodit

Superfood, tai suomalaisittain superruoka, on markkinointitermi poikkeuksellisen terveelliseksi väitetylle ruoalle tai ruoka-aineelle.

– Se on hirveän ärsyttävä termi. Välillä naureskelen sille ja välillä näen punaista, Laatikainen hymähtää.

– Ei ole mitään superfoodeja, on terveellisiä ruokia muiden joukossa.

Laatikainen toivoisi, että tutkijat koettaisivat, onko esimerkiksi superfoodeiksi väitetyillä maca-jauheilla ja gojimarjoilla suurempi hyöty ihmisen terveydelle kuin appelsiinilla ja mustikalla.

– Pitäisi saada jotkut terveysvaikutukset oikeasti värähtämään, eikä sellaisia tuloksia oikeasti ole.

Laatikainen tosin huomauttaa, että on tiettyjä ruokia, jotka ovat tutkitusti hieman terveellisempiä kuin toiset saman luokan terveelliset ruoat. Laatikaisen nostamat esimerkit eivät tosin ole kovin eksoottisia. Hän kertoo, että kaura on terveellisempää kuin täysjyvävehnä, sillä kaura laskee kolesterolia ja verensokeria enemmän. Myös tietyt kaalisuvun juurekset saattavat olla parempia kuin muut juurekset ja vihannekset.

Eroon mustavalkoisesta ajattelusta

Laatikainen muistuttaa, että vaikka osa ruokatarinoinnista on selkeästi huuhaata, ovat ravitsemusasiat harvoin mustavalkoisia.

– Ravintoasioissa asiat on nähtävä harmaansävyisinä.

Ravitsemukseen ja siihen liittyviin suosituksiin kannattaa myös suhtautua jokseenkin joustavasti. Terveellisiksi todettuja Välimeren ja Itämeren ruokavalioita on mahdollista noudattaa, vaikka ei söisi gluteiinia, kalaa tai pähkinöitä. Ne voidaan korvata esimerkiksi täysjyvätattarilla tai -riisillä, tofulla tai muilla kasviproteiineilla sekä siemenillä.

Jos ihminen taas ei suostu luopumaan kookosöljystä tai voista, suosittelee Laatikainen muokkaamaan muut ruokavalion osaset ihanteellisiksi esimerkiksi Välimeren ruokavaliota mukaillen.

– Jos 14 pääateriasta menee viikossa 10–11 hyvin, niin ei se mitään haittaa. Tai jos syö pari kertaa välipalaksi pullan. Paras ajattelutapa on sellainen, jossa on vähän joustoa.

Paino on tässä sanalla vähän.

– Monet ajattelevat, että perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun saa syödä, mitä haluaa. Se ei pidä paikkaansa. Niin pitkälle ei saisi joustoa venyttää, että eläisi kolme päivää kuin pellossa.

LUE MYÖS: 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja