Maailmanpolitiikka täytti tämän viikon otsikot ja etusivut.
Sveitsin Davosiin kokoontui liuta maailman johtajia tällä viikolla Maailman talousfoorumiin. Keskusteluun nousivat varsinkin maailmanpolitiikka ja kriisit. Paikalla olivat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Suomen presidentti Alexander Stubb ja Naton pääsihteeri Mark Rutte sekä pitkä liuta Euroopan johtajia, turvallisuuden- ja kansainvälisen politiikan asiantuntijoita sekä median edustajia.
Kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija Timo Hellenbergin mukaan Davosista jäi käteen ainakin kaksi asiaa.
– Ensimmäinen on tämä Euroopan unionin tilanne. Euroopan unioni tavallaan lanseerasi itselleen uuden moton, strateginen moniselitteisyys.
– Eli peräänkuulutetaan kauppapoliittisia vastatoimia, toisaalta halutaan kehystää Grönlanti osaksi Nato-kysymystä, Hellenberg avasi Huomenta Suomen lähetyksessä perjantaina.
Lue myös: EU haluaa nyt viedä eteenpäin kauppasopimusta USA:n kanssa
Hänen mukaansa pyrkimyksenä on myös varjella Yhdysvaltain ja Euroopan kauppasuhteita.
– Tuloksena on pluralismi ilman minkäänlaista synteesiä. Voisi sanoa, että tilanne on hyvin sekava.
– Kenen intressissä on luoda tällainen tehtävälista, jossa on Grönlanti, Gaza, Ukraina kaikki samassa korissa? Hellenberg kysyy.
Trump esitteli myös rakentamaansa rauhanneuvostoa Davosissa torstaina.
Trump sanoi, että niin kutsuttu rauhanneuvosto toimisi yhdessä YK:n kanssa. Trumpin mukaan neuvosto voisi laajentua muihin asioihin Gazan jälkeen. Hän ei kuitenkaan tarkentanut, mihin neuvoston toimivalta yltäisi.
Lue lisää: Trump allekirjoitti kohutun rauhanneuvoston perustamiskirjan
Grönlanti puhuttaa edelleen
Viikon suurin puheenaihe oli kiistämättä Grönlanti-kysymys, lopulta myös Davosissa.
Kysymys nousi jälleen pinnalle sen jälkeen, kun Yhdysvallat iski Venezuelaan ja kaappasi maan itsevaltiaan presidentin Nicolas Maduron tammikuun alussa.
– Näimme draaman kaaren, joka alkoi Venezuelan operaation jälkeen, jossa Trump selvästi operaatiosta ylpeänä ja innoissaan alkoi ottaa Grönlantia esiin, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu kertasi Huomenta Suomessa.
– Siitä se sitten kehittyi laajemmaksi transatlanttiseksi hyvin akuutiksi kriisiksi, jossa väläyteltiin jopa kauppasodan uhkaa. Yhdysvallat ei aluksi suostunut ottamaan edes sotilaallisia optioita pöydältä.
Lue myös: Valtoselta Trumpille suoraa palautetta: "Tämä on se ongelma"
Keskiviikkona Trump ilmoitti, että Grönlanti-kysymyksessä on syntynyt alustava sopu. Samalla hän sanoi Grönlanti-sovun myötä peruneensa tullit, joiden oli määrä tulla voimaan 1. helmikuuta. Tullit koskivat Suomea ja seitsemää muuta Euroopan valtiota.
Naton Rutten mukaan hän ja Trump keskustelivat Trumpin vision toteuttamisesta Grönlannin sekä koko arktisen alueen turvaamiseksi.
Naton tiedottaja Allison Hart tarkensi torstaina, että Rutte ei ehdottanut minkäänlaista kompromissia suvereniteetin suhteen keskustellessaan Grönlannista Trumpin kanssa.
Pesun mukaan Davosiin päästäessä "lämpötilat olivat jo ehkä niin korkealla", että jossain määrin Yhdysvalloissa ajateltiin, että sitä pitää hieman laskea.
– Voisin kuvitella, että esimerkiksi sieltä yhdysvaltalaisilta isoilta yrityksiltä saattoi tulla sitten Trumpille ja Trumpin hallinnolle viestiä, että nyt pitäisi asiasta sopia.
– Sitten Rutte Trumpin kanssa ilmeisesti, Rutte varmasti Tanskaa ja muita Nato-maita konsultoiden, pääsi suulliseen käsitykseen siitä, että asioista tullaan myöhemmin sopimaan.
Lämpötilat siis laskivat hetkeksi.
– Mutta ei olla päästy vielä lähelläkään ratkaisua eikä voida ulos lukea sitä, etteikö lämpötilat uudelleen nousisi, Pesu kommentoi.
Lue myös: Tanska ehdottaa pysyviä Nato-joukkoja Grönlantiin – Macron jyrähti Euroopan kunnioittamisesta
Onko Tanskan suvereniteetin yli jo kävelty, jos Nato ja Yhdysvallat sopii keskenään Grönlannin mahdollisista kehyksistä?
– Ei ehkä vielä, mutta kyllä sekä Tanskan että Grönlannin johtajat ovat hyvin pontevasti sitä linjanneet, että heidän suvereniteettiansa tulee kunnioittaa. Varsinaisista asioista sovitaan kolmikannassa Yhdysvaltaan Tanska ja Grönlannin kesken, Pesu vastaa.
Trump on vedonnut perusteluissaan Grönlannin haltuun ottamisessa Kiinan ja Venäjän saarelle asettamaan uhkaan. Hellenbergin mukaan nämä ovat "akateemisesti täysin kestämättömiä narratiiveja".
– Grönlannin vesillä ei ole viimeisen 30 vuoteen seilannut Kiinan laivasto eikä Venäjän laivasto. Muutama tutkimusalus, joilla on toki kaksikäyttöisyyttä ja ne keräävät tietoa.
– Argumentointi siitä, että nyt tarvittaisiin nopeaa varustelua Grönlannin suuntaan padotaksemme tämän uhan pois, niin ne ovat kyllä aivan tuulesta temmattuja.
"Euroopan on tosiaankin aika toimia vahvemmin ja omin päin"
EU järjesti torstaina epävirallisen huippukokouksen sen johtajille. Kokouksessa käsiteltiin transatlanttisia suhteita ja Grönlannin tilannetta. Aiemmin kokousta kutsuttiin hätäkokoukseksi.
Suomea kokouksessa edusti pääministeri Petteri Orpo (kok.). Orpo kommentoi aiemmin STT:lle, että kokouksessa oli voimaantunut tunnelma. Hänen mukaansa tunnelma johtui siitä, että Eurooppa osoitti voivansa toimia yhdessä rintamassa Trumpin painostuksen jälkeen.
Se tuotti Orpon mukaan tulosta, koska tulliuhka ja myös mahdollinen sotilaallinen uhka vältettiin. Hän arvioi myös markkinoiden reaktion vaikuttaneen Trumpin perääntymiseen.
Lue lisää: Pääministeri Orpo dramaattisen viikon tapahtumista: "Akuutti kriisitilanne pystyttiin purkamaan"
Pesun mukaan sitä, etteikö Euroopan, ainakin paikoin jämptillä vastauksella, olisi voinut olla roolia Yhdysvaltain toimintaan, ei voida täysin poissulkea.
– Eilen kokouksessa kuulutettiin vahvasti sitä, että nyt Euroopan on tosiaankin aika toimia vahvemmin ja omin päin. Tätä on kuultu aika paljon.
– Katsotaan nyt, mitkä ovat ne uudet aloitteet ja kehitykset, jotka tästä lähtevät käyntiin. Sitä Euroopan kovuutta ja onnistumista pitäisi arvioida näitä vasten, ei kovaa retoriikkaa.
Zelenskyin ja Trumpin tapaaminen
Myös Ukrainan sota on puhuttanut tällä viikolla.
Torstaina uutisoitiin, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi sopineensa presidentti Donald Trumpin kanssa Yhdysvaltain turvatakuista Ukrainalle sodan jälkeen.
Sveitsin Davosissa toimittajille puhuneen Zelenskyin mukaan presidenttien on vielä allekirjoitettava turvatakuita koskeva asiakirja, minkä jälkeen se menee maiden parlamenttien hyväksyttäväksi.
Tämän lisäksi Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff tapasivat torstaina Moskovassa.
Tapaamiseen osallistuivat myös Trumpin vävy Jared Kushner sekä Valkoisen talon neuvonantaja Josh Gruenbaum. Venäjän puolelta tapaamiseen osallistuivat Putinin lisäksi Juri Ushakov ja Kirill Dmitrijev.
1:09
Mikä Ukrainan rauhanprosessin tilanne on siis tällä hetkellä?
Hellenberg sanoo, että rauhanprosessia pitää katsoa kokonaisuutena, alkaen vuoden 2014 keväästä, jolloin Venäjä miehitti Krimin niemimaan sotilaallisesti.
Hänen mukaansa nyt onkin käynnissä neljäs vakavasti otettava neuvotteluprosessi.
– Ennen kuin minkäänlaista tulitaukosopimusta edes saadaan aikaisesi niin on optimistista pohtia rauhansopimusta. Kyllähän Euroopan unionin pitää katsoa itseänsä tässä. Se nopea tie EU-jäsenyyteen, mikä luvattiin tammikuussa 2014, tuntuu, että se karkaa entistä kauemmaksi.
Pesun mukaan keskeisin erimielisyys Venäjän ja Ukrainan välillä on edelleen aluekysymykset.
– Jos ajatellaan Ukrainan rauhanprosessin isoa kuvaa, niin viimeiset viikot ja kuukaudet on käytetty lähinnä siihen, että Ukrainan, Euroopan ja Yhdysvaltain kesken päästäisiin johonkin yksimielisyyteen siitä, mistä mahdollisesti venäläisten kanssa neuvoteltaisiin.
– Eikä olla ihan vielä siinäkään vaiheessa, mutta toki varmaan lähestytään sitä aikaa, jossa aletaan selvemmin näkemään se, mihin Venäjä on lopulta valmis. Mutta kyllä kaukana varsinaisista rauhansopimuksista vielä ollaan, Pesu summaa.