Vantaan Pähkinärinteessä syttyi viime viikon tiistaina tuhoisa tulipalo, jossa kuoli viisi ihmistä. Asiantuntijat kertovat, miten tuhopolttoja tutkitaan.
Rikospaikan Murharyhmässä keskustellaan tänään tuhopoltoista ja niiden tutkinnasta asiantuntijavieraiden kanssa.
Viime viikkoina otsikoihin on noussut etenkin viiden ihmisen hengen vienyt tuhopoltto Vantaan Pähkinärinteessä, sekä joulukuinen tulipalo kerrostalossa Vantaan Korsossa, jossa alaikäisten epäillään yrittäneen murhapolttoa tilaustyönä.
Vantaan tulipaloa tutkitaan tällä hetkellä viitenä murhana, kahtena murhan yrityksenä ja törkeänä tuhotyönä. Teosta epäillään 71-vuotiasta talossa asuvaa miestä. Hänet on vangittu teosta epäiltynä.
Vantaan tapauksessa ihmetystä ovat herättäneet rikosnimikkeet, koska tekoa ei poliisin mukaan ollut suunnattu erityisesti ketään kohtaan eikä palossa kuollutta perhettä ollut valikoitu uhriksi.
– Tällaisissa tapauksissa murhan rikosnimike perustuu siihen, että tekijän on täytynyt pitää muidenkin kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena siitä, että hän on sytyttänyt rajun tulipalon, sanoo rikosylikomisario (vv.), vanhempi strateginen neuvonantaja Jari Kinnunen.
– Heti tulee poliisina mieleen, että siellä on ollut mahdollisesti joitakin palavia nesteitä, jolloin tuli leviää nopeammin ja siitä tulee raju palo.
Riskienhallintapäällikkö Janne Rautasuo Helsingin pelastuslaitokselta kertoo, että nykyaikaiset huoneistopalot ovat jo itsessään rajuja asunnoissa olevien materiaalien vuoksi, mutta poikkeuksellisen raju palo voi viitata esimerkiksi palaviin nesteisiin.
– Jos palo leviää nopeasti paikkaan, missä sen ei pitäisi olla, tai jos palo leviää suhteessa aikaan todella nopeasti ja laajalle, se voi viitata poikkeavaan syttymiseen, Rautasuo toteaa.