Kaksi tapaa valmistautua kesäaikaan: Kellojen siirtämisellä voi olla vakaviakin terveysvaikutuksia!
6:23KATSO MYÖS: Näin uni vaikuttaa terveyteesi.
Julkaistu 28.03.2026 16:38
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Keväinen kellojen siirtely näkyy piikkinä hengenvaarallisissa sairauskohtauksissa. Samalla kellojen siirtäminen lisää onnettomuusriskiä. Sopeutumista kesäaikaan voi hieman helpottaa omilla toimillaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.
Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 25.3.2022.
Keväällä kelloja siirretään tunti eteenpäin, jotta iltoihin saadaan lisää valoisaa aikaa. Tunnin siirto on paljon ihmisen sisäiselle kellolle, joka ei saa välittömästi uudesta aikataulusta kiinni, vaikka kesäaikaan siirtyminen niin vaatii.
– Sisäisellä kellolla kestää muutamia päiviä ennen kuin se tavoittaa uuden aikataulun, jonka mukaan ihminen on virkeimmillään ja väsyneimmillään, Timo Partonen sanoo.
Sisäinen kello määrittää ihmisen vuorokausirytmiä, johon liittyvät esimerkiksi verenpaineen, veren hyytymisen, sydämen sykkeen ja hormonitoiminnan vaihtelut. Ne kaikki noudattavat omaa vuorokausirytmiään, minkä vuoksi niilläkin kestää kellojen siirron jälkeen muutama päivä löytää jälleen oma paikkansa.
Kun keväällä otetaan tunti pois vuorokaudesta, ihminen joutuu kiristämään sisäistä aikatauluaan, jotta se kohtaisi kellon näyttämän ajan kanssa. Tämä rasittaa sydäntä ja verisuonia varsinkin kellon siirtoa seuraavalla viikolla.
Rintakipu on sydänkohtauksen tyyppioire. Kuvituskuva.Shutterstock
Keväinen kellojen siirtely näkyykin piikkinä aivo- ja sydäninfarkteissa kesäaikaan siirtymisestä seuraavasta maanantaista torstaihin. Viive johtuu siitä, että monilla sunnuntai – päivä, jona kelloja siirretään – on vapaapäivä ja arkiset aamuherätykset vasta odottamassa.
– Ihminen myös nukkuu sinä aikana huonommin. Terveilläkin ihmisillä uni katkonaistuu ja kevenee. Myös se pyrkii nostamaan verenpainetta ja sykettä. Ja se tietää suurempaa rasitusta sydämelle ja verisuonille, Partonen selittää.
Vuonna 2018 julkaistussa meta-analyysissa havaittiinkin, että kellojen siirto keväällä lisää sydäninfarkteja tutkimuksesta riippuen 4–29 prosentilla. Vuonna 2016 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan kesäaikaan siirtyminen nosti aivoinfarktin riskiä kellojen siirtoa seuraavalla viikolla. Suurin piikki aivoinfarkteissa näkyi maanantaina, jolloin riski kasvoi noin kymmenellä prosentilla.
Riskiryhmässä sydäninfarktien osalta ovat erityisesti ne, joilla on ennestään sydän- ja verisuonisairauksia, kuten sepelvaltimo- tai verenpainetautia, ja aivoinfarktien osalta syöpätauteja sairastavat.
Aiheuttaa kellojen siirtely terveysriskejä tosin muillekin kuin sydän- ja verisuonitauteja sairastaville, eritoten iltavirkuille ja vanhuksille. Nuorten sisäinen kello mukautuu uuteen aikaan helpommin.
– Nukkumisen kautta riski koskettaa kaikkia. Yöuni häiriintyy hyvin helposti tällaisissa tilanteissa sekä keväällä että syksyllä. Huonon nukkumisen välittömät haitat ovat keskittymis- ja huomiokyvyn heikkeneminen, tarkkaavaisuuden kaventuminen, reaktionopeuden hidastuminen ja virheiden tekeminen helpommin, Partonen luettelee.
Vuonna 2018 ilmestyneessä espanjalaistutkimuksessa huomattiinkin, että kesäaikaan siirtyminen näkyy lisääntyneinä kuolemaan johtaneina liikenneonnettomuuksina. Riski fataaliin onnettomuuteen kesäaikaan siirryttäessä nousi 30 prosentilla ja laski takaisin normaaliin parin päivän aikana. Syksyisin kellon siirtelyyn liittyi pienempi onnettomuuspiikki.
Vaikka espanjalaistutkijat havaitsivat onnettomuuspiikin laskeneen, kertoo Partonen kesäaikaan siirtymisen vaikuttavan uneen pidempään.
– Näyttäisi siltä, että kesäajan noudattaminen ylläpitää univaikeuksia koko kesän.
Vuodenajoista useimmiten nimenomaan kesä häiritsee yöunta. Vasta siirtyminen takaisin talviaikaan tuo helpotuksen kärsijöille, tosin syksyn myötä huomattavalle osalle saattaa ilmaantua kaamosoireita.
Partonen sanoo, että tutkimustieto viittaa talviaikaan.
– Jos katsoo tutkimuskirjallisuutta, ei löydy hyötyä kesäajasta, mutta sitä vastoin haittoja useammasta tutkimuksesta.
Pysyvä kesäaika pimentäisi entisestään loppusyksyn, talven ja alkukevään aamuja, mikä todennäköisesti voimistaisi ihmisen sisäisen kellon jätättämistä, vaikeuttaisi nukkumista talvikuukausina sekä vakavoittaisi ja yleistäisi kaamosoireita. Kesän kannalta tilanne ei muuttuisi juurikaan siitä, mikä se tällä hetkellä on.
– Kesällä ongelma on nimenomaan myöhään iltapäivällä ja illalla oleva valo. Sitä on liikaa nukkumisen kannalta katsottuna, Partonen sanoo.
Mikä on hyvän unen resepti? Juttu jatkuu videon alla.
9:57Unen merkityksestä ihmisen terveydelle on laajasti tietoa, mutta silti väsymys ja huonounisuus piinaavat suurta osaa aikuisväestöstä. Uniongelmien tiedostaminen sekä uneen panostaminen näkyvät nopeasti kohentuneessa olotilassa. Huomenta Suomessa vieraana unilääkäri Henri Tuomilehto.
Työmatkaliikunta aamuisin ja iltapäivisin auttaa säätämään sisäistä kelloa. Kuvituskuva.Shutterstock
Kelloja kuitenkin täytyy jälleen siirtää. Partonen suosittelee huomioimaan asian jo etukäteen.
– Tärkeintä olisi ainakin huolehtia, ettei keräisi univelkaa, ja muuttaa ajankäyttötottumuksiaan niin, että saa riittävästi unta, yksilöstä riippuen 6–9 tuntia.
Kellojen siirto kesäaikaan tapahtuu kello kolmelta sunnuntaiaamuna 29.3.2026, jolloin viisareita siirretään tunti eteenpäin.
Jo kellojen siirtämistä edeltävänä perjantaina ja lauantaina nukkumaanmenoaikojaan voi, jos se on mahdollista, muuttaa kesäaikaan sopivaksi, eli käytännössä mennä nukkumaan tuntia aiemmin.
Toinen siirtymistä helpottava tapa on kuntoliikunta. Jos kuntoliikunnan ajoittaa aamu- tai iltapäivään, se auttaa pitämään sisäistä kelloa tahdissa. Liian myöhään ei kannata liikkua, sillä se voi vaikeuttaa nukahtamista. Partonen kertoo, että yksilöstä riippuen liikuntasuorituksen ja nukkumaanmenon väliin tulisi jättää 1–4 tuntia.
Helppo tapa liikkua valoisaan aikaan ja säätää sisäistä kelloaan oikeaan rytmiin on esimerkiksi työmatkaliikunta aamulla ja iltapäivällä.
Artikkeli on muutoin uusinta vuodelta 2019, mutta kohtaa kellojen siirtelyn lopettamisesta on muokattu tuoreimpia tietoja vastaavaksi.
2:08Unitutkija Ilona Merikanto antaa videolla vinkit kellojen siirtelystä aiheutuvaan unirytmin sekoamiseen. Video vuodelta 2020.
