Käytätkö melatoniinia väärin? Lääkäri paljastaa kolme yleistä mokaa

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastojen mukaan suomalaiset käyttivät vuonna 2020 kymmenen kertaa enemmän melatoniinia kuin vuonna 2014 – yli 145 000 annosta päivässä. Todellisuudessa luku on tätäkin suurempi, sillä suurin osa ostaa melatoniininsa ilman reseptiä.

Reseptillä ihminen saa vahvempaa, 2 milligrammaa melatoniinia sisältävää valmistetta. Käsikaupassa myytävät ravintolisiksi luokitellut tuotteet saavat sisältää hormonia korkeintaan 1,9 milligrammaa. Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut unilääkäri Henri Tuomilehto sanoo, että reseptitavara on myös ravintolisiä tarkemmin tutkittua.

Tuomilehto arvioi, että melatoniinin käytön lisääntyminen kytkeytyy uniongelmien ja unen puutteesta johtuvien päiväaikaisten vaikutusten yleistymiseen. Kroonisesta unettomuudesta kärsii lähes 12 prosenttia aikuisista.

– Eihän melatoniinia kukaan huvikseen napsi, Tuomilehto totesi lähetyksessä.

Lue myös: Moni tekee univirheen, joka saa nukkumatin pakenemaan – näin pääset irti noidankehästä

Melatoniini ei ole ihmepilleri

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen  kertoi MTV Uutisille aiemmin, että tutkimuksissa melatoniinin on havaittu terveillä henkilöillä nopeuttavan nukahtamista noin 5 minuutilla. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä: toiset kokevat selkeitä suotuisia vaikutuksia, toiset eivät mitään. Ennen melatoniinin kokeilua ei voi tietää, kumpaan ryhmään kuuluu.

Tuomilehto alleviivaa, että "melatoniini ei ole mikään ihmepilleri", joka auttaisi yksinään uneen. Myös muita nukkumista edistäviä toimia, kuten säännöllistä vuorokausirytmiä, terveellisiä elintapoja ja ilta-aikaista rauhoittumista tarvitaan.

– Uni on bisnestä ja sillä myydään kaikennäköistä.

Lue myös: Valvotko myöhään, koska illat ovat sinulle "omaa aikaa"? Ilmiöllä on nimikin – ja se on hyvin haitallista

Toisaalta, ei melatoniinista hirveästi haittaakaan ole – rahanmenon lisäksi. Mahdollisia ikäviä sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi, tokkuraisuus, päänsärky ja painajaiset. Verenohennuslääkkeitä käyttävillä melatoniini voi aiheuttaa verenvuotoja. Varovaisuussyistä melatoniinia ei suositella raskaana oleville tai imettäville.

Varsinaisia pitkäaikaisia unihäiriöitä ei enää melatoniinilla korjata. Jos itsehoito ei auta ongelmiin, kannattaa asiaa lähteä selvittämään asiantuntijan vastaanotolle. Päiväaikaisen väsymyksen syyksi voi esimerkiksi paljastua yli miljoonan suomalaisen sairastama uniapnea, johon on ihan oma hoitonsa.

Yleiset virheet melatoniinin käytössä

Saadakseen parhaan hyödyn irti melatoniinista, valmistetta tulisi käyttää oikein.

Tuomilehdon mukaan yleinen virhe on ottaa melatoniini liian myöhään. Oikea aika on tunti tai pari ennen aiottua nukkumaanmenoa, jolloin melatoniini toimii tehtävässään parhaiten. Jos melatoniinin ottaa liian myöhään, voi sen vaikutus olla päinvastainen ja seuraavana iltana ihmisellä on vaikeuksia nukahtaa.

Toinen tärkeä seikka on säännönmukaisuus. Melatoniinia tulee käyttää joka ilta samaan aikaan ainakin muutamien päivien ajan, jotta hormonin vuorokausirytmiä tahdittava vaikutus tulee kunnolla esille.

Melatoniinin mahdollisen hyödyn voi nollata pitämällä itsensä illalla kiireisenä. Tällöin ihminen ei huomaa väsyttävää vaikutusta ja karkottaa unta vain kauemmas.

– Uni kilpailee vähän sekundaaristen asioiden kanssa illalla, ettei malteta mennä nukkumaan silloin kun pitäisi. Itse koen, että laatuaika on sitä, että silloin kun väsyttää mennään pehkuihin, koska sitten kun aamulla herää, olo on aika mainio, Tuomilehto sanoi.

Lue myös: Pienennä sydänriskejäsi: Tutkimus paljastaa parhaan nukkumaanmenoajan

Lue myös: Päivisin väsyttää, mutta iltaisin ei nukuta? Lääkäri kertoo korjaussetin piinaavaan ongelmaan

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Alla olevalla videolla aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, keiden kannattaa mitata untaan ja keiden ei.