Mainos

Tunnetko aivoinfarktin oireet? Selviytyminen on kiinni minuuteista

Aivoinfarktin oireet kannattaa tuntea, sillä kun niitä ilmaantuu, selviytyminen on kiinni minuuteista. Parhaiten sairastumista ehkäistään elintavoilla, jotka pitävät verenpaineen ja kolesterolin kurissa. Lisäksi kannattaa tunnustella pulssia, sillä aivoinfarktin taustalta usein löytyvä eteisvärinä on monilla oireeton.

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin joka vuosi 15 000–20 000 ihmistä. Potilaiden keski-ikä on 71 vuoden paikkeilla, mutta noin neljäsosa on työikäisiä.

Käytännössä aivoinfarktissa aivovaltimo menee tukkoon ja aiheuttaa hapenpuutteen verisuonen suonitusalueella. Jos asiaan ei puututa, aivoalueelle syntyy kuolio.

– Oireina on tukoksen paikasta riippuen esimerkiksi toispuolihalvaus, suunpielen roikkuminen, puheen puuroutuminen, sanojen löytämisen vaikeus, puhekyvyttömyys tai toispuolinen näkökenttäpuutos, neurologian erikoislääkäri, dosentti Jukka Putaala kertoo.

– Kipua aivoinfarkti ei pääsääntöisesti aiheuta.

Jos ihminen ei esimerkiksi pysty nostamaan käsivarsiaan, toistamaan yksinkertaista lausetta tai hymyilemään kuin toispuoleisesti, on hakeuduttava viipymättä ensiapuun. Oireet ilmestyvät täysin tyhjästä ja kehittyvät huippuunsa minuuteissa, harvemmin tunneissa.

– Se on aina akuutti tilanne, ja silloin oikea tapa toimia on soittaa ambulanssi ihan välittömästi. Sekunteja ei kannata hukata, sillä jokainen hukattu minuutti tarkoittaa hapenpuutetta ja siten välitöntä ja massiivista aivosolujen tuhoutumista.

Näin tunnustelet pulssia

Epäsäännöllinen pulssi voi olla merkki yhdestä aivoinfarktin riskitekijästä, eteisvärinästä. Kun teet pulssin tunnustelusta joka-aamuisen ja -iltaisen tavan, huomaat siinä tapahtuvat muutokset.

Lääkäriin kannattaa mennä, jos aiemmin säännöllinen pulssi muuttuu epäsäännölliseksi, pulssista ei saa selvää sen tiheyden tai epäsäännöllisyyden takia, tai lepopulssi on selvästi nopeutunut tai hidastunut alle 50 lyöntiin minuutissa ilman mitään syytä.

Etsi hyvä kohta

Joillakin pulssi tuntuu parhaiten ranteessa peukalon puolella, joillakin kyynärtaipeessa, toisilla kaulalla.

Paina kevyesti

Pulssin pitäisi tuntua, kun painat tunnustelukohtaa kevyesti yhdellä tai useammalla sormella. Sykkeen laskemista voi helpottaa, että teet sen ääneen.

Laske tiheys

Laske, kuinka monta sykäystä tunnet puolessa minuutissa. Kun kerrot tuloksen kahdella, saat tietää, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa.

Lähde: Tunnepulssisi.fi

Sairastuneet yhä nuorempia

Aivoinfarktin taustalla on usein valtimonkovettumatauti, jonka riskitekijöihin kuuluvat korkea kolesteroli, perintötekijät, verenpainetauti, diabetes, liikalihavuus, vähäinen liikunta ja tupakointi.

– Sydänperäisistä syistä ylivoimaisesti tärkein on eteisvärinä. Se on alitunnistettu: väestössä varmaan puolet sairastaa sitä tietämättään, koska se voi olla täysin oireetonkin, Putaala kertoo.

Muita sydänperäisiä syitä ovat esimerkiksi läppäviat, kardiomyopatia ja aikaisemmin sairastettu sydäninfarkti. Putaala nostaa esille myös pienten suonen taudin sekä harvinaisemmista syistä verisuoniseinämän tulehduksen ja valtimoseinämän paikallisen repeämän eli dissekaation. Lisäksi on pitkälti toistasataa harvinaisempaa syytä, jotka ilmenevät pääasiassa nuorten aivoinfarktipotilaiden kohdalla.

– Riskitekijöiden hoidossa korostuu verenpaineen hoito. Keskeistä on myös rytmihäiriön tunnistaminen, ja siksi jokaisen pitäisi säännöllisesti tunnustella pulssiaan.

– Myös tupakointiin, ylipainoon ja korkeisiin kolesterolitasoihin pitää puuttua, hoitaa hyvin diabetesta ja syödä terveellisesti, Putaala luettelee.

Edes nuori ikä ei välttämättä suojaa aivoinfarktilta.

– Länsimaissa on tehty sellainen huolestuttava havainto, että sekä aivoinfarktin että aivoverenvuodon sattumisikä on alentunut. Jos otetaan vertailukohdaksi 1980- ja 90-luku sekä 2000-luvun alkupuoli, niin aivohalvaus saadaan yhä nuorempana, ja yhä suurempi osa on työikäisiä ihmisiä.

– Syitä tähän on monia, osa liittyy parempaan diagnostiikkaan ja osa siihen, että ihmiset ovat valveutuneempia ja tulevat herkemmin hoitoon. Elintavatkin vaikuttavat sillä tavalla, että istumatyö ja liikalihavuus on lisääntynyt ja liikunnan harrastaminen vähentynyt.

Ennuste parantunut – ”Parhaimmillaan oireeton seuraavana päivänä”

Sairaalassa aivoinfarktipotilaalle tehdään heti kuvantamistutkimukset, yleensä tietokonetomografia, joskus magneettitutkimus.

– Kuvantamisella muun muassa poissuljetaan aivoverenvuoto, sillä sitä ei välttämättä pysty erottamaan aivoinfarktista oireiden perusteella.

Jos potilaalla todetaan suuren valtimorungon tukos, aloitetaan laskimonsisäinen liuotushoito ja tehdään trombektomia eli poistetaan tukos mekaanisesti. Jos tukos on pienemmässä valtimohaarassa, tehdään ainoastaan liuotushoito.

Leikkaushoitoon päädytään vain, jos on päässyt kehittymään hyvin laaja infarktivaurio, jonka aiheuttamaan turvotukseen ei enää mikään muu auta.

– Silloin voidaan tehdä hemikraniektomia eli kallonavaus, jossa otetaan kallon luusta pois kahden kämmenen kokoinen pala ja annetaan aivoille tilaa turvota. Toimenpide saattaa pelastaa potilaan hengen, ja jotkut toipuvatkin mielekkäästi.

Aivoinfarktin ennuste on parantunut koko ajan.

– Jopa yli puolet potilaista paranee nykyään täysin omatoimiseksi tai oireettomaksi. Se on todella hyvä luku tällaisessa sairaudessa.

– Toipumisaika on yksilöllinen. Parhaimmillaan potilas on oireeton jo seuraavana päivänä, eikä mene kauaa, että hän palaa työelämään. Toisilla kuntoutus taas jatkuu viikkojen tai kuukausien ajan tai paljon pidempäänkin, Putaala kertoo.

Miten estän aivoinfarktin? 

Tästä keskusteltiin Studio55.fi-ohjelmassa neurologian professori Markku Kasteen kanssa toukokuussa 2015. Katso haastattelu!

25:30

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.