Kellojen siirtäminen tunnilla eteenpäin kesäaikaan tai taaksepäin talviaikaan voi lisätä väliaikaisesti aivoinfarktiriskiä, todetaan turkulaislääkärien alustavissa tutkimustuloksissa.
Tutkijat totesivat aivoinfarktin esiintyvyyden olevan kahdeksan prosenttia korkeampi kahden ensimmäisen kellojen siirtämistä seuraavan päivän aikana. Kahden päivän jälkeen eroa ei enää ollut.
– Aiempien tutkimusten mukaan ihmisen vuorokausirytmin tai sisäisen kellon häiriöt lisäävät aivoinfarktiriskiä, joten halusimme selvittää, lisääkö myös kesäaikaan ja talviaikaan siirtyminen riskiä, sanoo yksi tutkijoista, LT ja neurologian erikoislääkäri Jori Ruuskanen.
Suurin osa, noin 87 prosenttia aivohalvauksista on aivoinfarkteja, jotka johtuvat aivojen verenkierron paikallisesta tukoksesta.
Tutkijoilla oli käytettävissään valtakunnalliset tiedot suomalaisten aivohalvauksista kymmenen vuoden ajalta. He vertasivat aivoinfarktin esiintyvyyttä 3 033 potilaalla, jotka joutuivat sairaalaan viikon sisällä kellon siirtämisestä 11 801 potilaaseen, jotka joutuivat sairaalaan kaksi viikkoa ennen tai jälkeen kellojen siirron.
Syöpää sairastavat potilaat saivat aivoinfarktin 25 prosenttia todennäköisemmin kellojen siirtämisen jälkeen kuin muuna aikana. Kohonnut riski todettiin myös yli 65-vuotiailla, joiden riski saada aivoinfarkti kellojen siirtämisen jälkeen oli kohonnut 20 prosenttia.
Sairaalakuolemissa ei todettu lisääntymistä kellojen siirtämistä seuraavan viikon aikana.
– Tutkimuksemme ovat toistaiseksi julkaisemattomia, mutta kiinnostus aihepiiriin on maailmallakin niin suuri, että aihe on valittu AAN:n (American Academy of Neurologyn) kokoukseen jo tässä vaiheessa. Tarvitsemme kuitenkin vielä lisää tutkimuksia, jotta ymmärtäisimme paremmin kellojen siirtämisen ja aivoinfarktiriskin välisen yhteyden, ja miten tätä riskiä voitaisiin vähentää, sanoo Ruuskanen.