Syksyn myötä vähenevä valo aiheuttaa joissakin ihmisissä kaamosrasituksen oireita. Pahimmillaan pimeys johtaa kaamosmasennukseen. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoi Huomenta Suomessa, miten nämä kaksi vaivaa tunnistaa ja erottaa toisistaan.
Kaamosrasituksen oireet alkavat tavallisesti lokakuussa ja katoavat itsestäänkin helmikuun lopulta alkaen. Käytännössä oireet näkyvät muutoksina syömisessä ja nukkumisessa.
– Yleensä ruokahalu kasvaa ja nälkä iskee tavallista voimakkaammin iltapäivän ja illan aikana. On ”hiilihydraattinälkää” ja makeannälkää. Tekee mieli suklaata, karkkia, leivoksia, pullaa tai sitten ihan leipää, pastaa, riisiä, perunaa – ja isoina annoksina, Timo Partonen kertoi lähetyksessä.
Lue myös: Kirkasvalolamppu auttaa kaamosrasitukseen – näin sitä kuuluu käyttää
Koska liikunnallinen aktiivisuus usein samalla vähenee, kaamosrasittuneen paino nousee helposti talven aikana pari–kolme kiloa.
Nukkumisen muutosta kuvaa yöunen keveneminen ja katkonaistuminen.
– Uni saattaa venähtää ylipitkäksi, mutta ei virkistä. Aamulla jo herätessä on melko väsynyt olo, ja se väsymys saattaa jatkua yli puolenpäivän.