Harvardin yliopiston tutkijat huomasivat tuoreessa tutkimuksessaan, että traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivillä naisilla on kaksinkertainen riski sairastua munasarjasyöpään verrattuna oireettomiin naisiin.
Suuri määrä traumaperäisestä stressihäiriöstä kieliviä oireita on yhteydessä jopa kaksinkertaiseen munasarjasyövän riskiin, vaikka traumaattisesta tapahtumasta olisi vuosikymmeniä. Traumaperäinen stressihäiriö on yhteydessä kaikista aggressiivisimpiin munasarjasyövän muotoihin, yhdysvaltalaistutkijat huomasivat.
Tutkijat huomauttavat yliopiston tiedotteessa, että lisää ymmärrystä tarvitaan siitä, voisiko munasarjasyövän riskiä pienentää traumaperäisen stressihäiriön hoitamisella. Lisäksi lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään, vaikuttaako myös muunlainen stressi syöpäriskiin.
Yhdysvaltalaistutkijoiden löydökset ilmestyivät Cancer Research -tiedelehdessä.
LUE MYÖS: Stressaako? Tämä ”lääke” helpottaa jo alle puolessa tunnissa
Näin tutkimus toteutettiin
Tutkimuksessa tarkasteltiin 54 710 naisen terveyttä 26 vuoden ajan. Vuosina 1989–2015 toteutetun seurannan aikana naisen täyttivät joka toinen vuosi kyselylomakkeen. Osallistujilta kysyttiin mahdollisesta munasarjasyöpädiagnoosista jokaisen kyselyn yhteydessä. Kyselylomakkeista saatu tieto varmistettiin potilastiedoista. Tutkimuksen aikana 110 naista sairastui munasarjasyöpään.
Traumaattisen stressihäiriön oireita ovat esimerkiksi:
- toistuva voimakas ahdistus traumaattisesta tapahtumasta muistuttavista asioista ja ahdistuksesta aiheutuvat ruumiilliset oireet
- traumaattisesta tapahtumasta muistuttavien asioiden välttely
- jatkuva varuillaanolo, joka häiritsee nukahtamista, unta ja keskittymistä sekä aiheuttaa ärtyisyyttä ja säikähtelyä
- erityisesti lapsilla voi esiintyä identiteettihäiriöitä ja persoonallisuuden äkillisiä muutoksia
Lähde: Terveyskirjasto
Vuonna 2008 naisilta kysyttiin heidän elämänsä aikana kokemistaan traumaperäisen stressihäiriön oireista. Naiset jaettiin kuuteen ryhmään sen perusteella, kuinka paljon he olivat kokeneet oireita.
Otettuaan huomioon muut munasarjasyövän riskiin vaikuttavat tekijät – kuten ehkäisypillereiden käytön ja tupakoinnin – tutkijat laskivat, että 6–7 traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvää oiretta olivat yhteydessä kaksi kertaa suurempaan sairastumisriskiin oireettomiin naisiin verrattuna.
Lisäksi tutkimus osoitti, että traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsineillä naisilla olisi suurempi todennäköisyys munasarjasyövän aggressiivisen muodon kehittymiseen.
Munasarjasyöpä oireilee vasta levinneenä ja silloinkin epämääräisesti
Munasarjasyöpä on toiseksi yleisin gynekologinen ja kahdenneksitoista yleisin naisten syöpä, kertoo Terveyskirjasto. Suomessa munasarjasyöpään sairastuu vuosittain noin 450 naista. Munasarjasyöpään kuolee enemmän naisia kuin muihin gynekologisiin syöpiin yhdessä. Huono ennuste selittyy sillä, että munasarjasyöpä on alkuvaiheessaan usein oireeton. Oireita tulee vasta, kun tauti on levinnyt.
Levinneenkin munasarjasyövän oireet voivat olla epämääräisiä. Taudista voivat kertoa epämääräiset vatsakivut, vuotohäiriöt, turvotus, väsymys sekä virtsaamis- ja ulostamisvaivat.
– Munasarjasyöpää kutsutaan hiljaiseksi tappajaksi, koska sitä on vaikea havaita varhaisessa vaiheessa. Sen vuoksi riskiryhmien tarkempi yksilöinti on tärkeää munasarjasyövän ehkäisyssä ja varhaisessa hoidossa, tutkimusta tehnyt sosiaali- ja käyttäytymistieteiden professori Laura Kubzansky sanoo.
Jos traumaperäinen stressihäiriö vahvistetaan muilla populaatioilla tehdyissä tutkimuksessa munasarjasyövän riskitekijäksi, se voi auttaa lääkäreitä määrittelemään riskiryhmät aiempaa paremmin.
Aiemmin munasarjasyövän riskitekijöiksi on nimetty lapsettomuus sekä endometrioosi. Yhdistelmäehkäisypillerien käyttö, raskaus, imetys, sterilisaatio, munanjohtimien poisto ja kohdunpoisto sen sijaan pienentävän sairastumisriskiä.
LUE MYÖS: Munasarjasyöpä ehtii usein pitkälle ennen diagnoosia – näin sairastuneet kuvailevat ensioireita
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähteet: Harvard T.H. Chan School of Public Health, Cancer Research, Terveyskirjasto 1 & 2