Suomen käsittely Venäjällä on lisääntynyt ja muuttunut vihamielisemmäksi.
Viime vuonna Venäjä käsitteli Suomea pilkallisempaan ja vihamielisempään sävyyn vuoteen 2024 verrattuna.
Asia käy ilmi tuoreesta valtioneuvoston kanslian strategisen viestinnän työryhmän katsauksesta.
Myös uutisoinnin intensiteetti verrattuna vuoteen 2024 kasvoi viime vuonna eli Venäjä käsitteli Suomea selvästi enemmän. Tähän on vaikuttanut merkittävästi Suomen lisääntyvä ja näkyvä toiminta osana Natoa.
"Lähellä Venäjän rajaa"
Suurin Suomeen liittyvä teema kerätyssä aineistossa koski Natoa ja Suomen sotilaallista toimintaa. Katsauksen mukaan Venäjä kuvaa Natoa uhkaavaksi toimijaksi.
Venäjä esimerkiksi korostaa Naton harjoittelevan "lähellä Venäjän rajaa", vaikka todellisuudessa samoilla alueilla on harjoiteltu jo kauan eikä siinä ole mitään uutta.
Suomen ja muiden Euroopan maiden varautumistoimintaa käytetään Venäjällä usein myös todisteena lännen muodostamasta sotilaallisesta uhasta.
Todellisuudessa varautuminen ei välttämättä millään tavalla kytkeydy sotilaalliseen uhkaan, vaan kyse on täysin normaalista varautumisesta.
Lue myös: Stubb kaappasi Zelenskyin lämpimään halaukseen – länsijohtajat muistavat Ukrainan sodan alkamista Kiovassa ja maailmalla
Stubbia pilkataan
Toiseksi suurin teema oli katsauksen mukaan Suomen ja Venäjän väliset suhteet. Venäjää on selvästi ärsyttänyt tasavallan presidentin Alexander Stubbin näkyvä rooli ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.
Stubb usein korostaa Ukrainan suvereniteettia ja tuo esille Venäjän laittomat sotatoimet Ukrainassa, mistä Venäjä ei luonnollisesti pidä.
Venäjä reagoi Stubbin ulostuloihin ivallisesti sekä aggressiivisesti ja pyrkii vähättelemään Stubbin asemaa.
Myös väitteet, joiden mukaan Suomi on itse tuhonnut suhteensa Venäjään, ovat Venäjällä yleisiä.
Lue myös: ISW: Putinin suuri suunnitelma roskakoriin – Ukrainan vastahyökkäys etenee kolmella suunnalla
Venäjä ahdingossa
Muut teemat liittyivät muun muassa talouspakotteisiin ja Suomen talouteen, Naton yhtenäisyyteen sekä suurvaltapolitiikkaan ja etupiiriajatteluun.
Yleinen väite Suomen talouteen liittyen oli esimerkiksi sellainen, että Suomessa kärsitään kovasti Venäjän vastaisista pakotteista.
Valtioneuvoston katsauksessa korostetaan, että Venäjälle on tyypillistä koventaa retoriikkaansa vastustajiaan kohtaan, kun sen oma tilanne vaikeutuu. Tällä hetkellä tilanne Venäjällä on vaikeaa muun muassa heikentyneiden talousnäkymien ja laittoman hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi.
Sotatoimet Ukrainassa eivät myöskään etene Venäjän toivomalla tavalla, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää tässä tilanteessa vastustajille eli lännelle ivaaminen ja niiden mustamaalaaminen.
Valtioneuvoston kanslia on tehnyt katsauksia Venäjän informaatiovaikuttamisesta jo vuodesta 2022, mutta ensimmäinen julkinen raportti ilmestyi viime vuonna.