Esimerkiksi kumppanin uskottomuus tai auto-onnettomuus voi aiheuttaa akuutin stressihäiriön tai traumaperäisen stressihäiriön. Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm PsyJuridicasta kertoo, miten apua voi saada EMDR-menetelmästä.
Unettomuutta, ruokahaluttomuutta, pelkoja – traumaattiseen tilanteeseen joutuminen synnyttää traumaperäisen stressihäiriön, joka haittaa elämää. Miten traumaattisesta kokemuksesta pääsee eteenpäin?
Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan traumasta seuraa aivan aluksi shokkireaktio. Moni käyttäytyy esimerkiksi onnettomuustilanteessa loogisesti ja järkevästi, mutta kokee jälkeenpäin epäuskoa ja pelkoa.
– Tulee reaktiovaihe, jossa ihmiselle tulee ymmärrys siitä, että meinasin esimerkiksi kuolla tai loukkaantua. Sitten tulee trauman työstämisvaihe, Häkkänen-Nyholm kuvaa.

Työstämisvaihe kestää aikansa. Määriteltyä kestoa ei ole.
– Se voi kestää useita kuukausia tai vuosia: ihminen saattaa pitkänkin ajan kuluttua käydä läpi sitä kokemusta, Häkkänen-Nyholm sanoo.
Uskottomuudestakin voi syntyä trauma
Vakavan trauman seurauksena ihminen alkaa lähestulkoon aina jollakin tasolla kärsiä traumaperäisestä stressihäiriöstä, joka aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Aina ei tarvita kuoleman uhkaa tai muuta valtavaa kauhukokemusta: esimerkiksi työpaikalla koettu kaltoinkohtelu voi aiheuttaa traumaperäisen stressireaktion oireet.
– Myös esimerkiksi kumppanin uskottomuus voi synnyttää sen, läsnä ei tarvitse käytännössä välttämättä olla kuoleman uhkaa.
Häkkänen-Nyholm suosittelee trauman läpikäyntiä ammattilaisen kanssa mahdollisimman pian, käytännössä siis heti, kun ihminen on siirtynyt shokkireaktiovaiheesta reaktiovaiheeseen.

