Luista näkyvät paitsi elintapasi, myös monet sairaudet – älä jätä huomiotta huolestuttavaa merkkiä: "Tärkeää pysäyttää ajoissa"

Jos olet kolmekymppinen, olet eri ihminen kuin kuin parikymppisenä. Luusto on elävää kudosta, joka uusiutuu keskimäärin reilussa kymmenessä vuodessa. Jotkin sairaudet voivat kuitenkin näkyä luuston kunnossa.

On kesä 1996. Olet ystäväsi kanssa rullaluistelemassa. Koska suojia on vain yhdet, olette jalomielisesti jakaneet ne tasan: sinulle vasen rannesuojus, hänelle oikea.

Jatkon voinette arvata.

Tuosta kesästä on nyt 25 vuotta. Ja se rannemurtumakin on nyt pelkkä muisto vain – kirjaimellisesti.

Luusto on elävää kudosta, joka uusiutuu keskimäärin reilussa kymmenessä vuodessa. Jos siis olet 35, solut, joista luusi muodostuvat parikymppisenä, ovat jo vaihtuneet uusiin.

– Voitaisiin leikkimielisesti sanoa, että neljäs luusto on siinä iässä puolivälissä, toiminnanjohtaja Ansa Holm Luustoliitosta naurahtaa.

Kannattaisikin kolhia itsensä mieluiten lapsuusiässä

Luusolukkoja on erilaisia. Ne voi luokitella kahdeksi: putkiluuksi ja hohkaluuksi.

Putkiluuta löytyy pitkistä raajoista. Esimerkiksi pitkä sääriluu on putkiluuta – sehän jopa näyttää putkelta. Hohkaluu on huokoisempaa. Sitä löytyy esimerkiksi nikamista ja pitkien luiden päistä.

Hohkaluu uudistuu nopeammin, putkiluu hitaammin. Keskimäärin luusolukon "vaihtuminen" vie kymmenisen vuotta – ja jos ranteeseen on tullut murtuma lapsena, samoja luusoluja ei ranteessa enää aikuisena ole.

– Varsinkin lapsilla murtumat parantuvat tosi hienosti. Lapsen luusto on niin joustavaa, että lapsuuden ajan murtumia ei aikuisiällä välttämättä sillä tavalla näe, jos murtuma on hoidettu oikein, Ansa kuvaa.

Kannattaisikin siis kolhia itsensä mieluiten lapsuusiässä, jos kolhittava on. Iän myötä tilanne nimittäin muuttuu.

– Jos vanhemmalla iällä tulee murtuma, siitä kyllä valitettavasti jää jälki luustoon ja murtuma saattaa luutua huonoon asentoon. Vanha murtuma saattaa vanhemmalla iällä vaivata vuosien päästäkin. Näin se ikävä kyllä on, Ansa pahoittelee.

Luissa näkyvät myös mahdolliset sairaudet

Luut eivät ole pelkästään osa koulun biologiantunnin luurankoa. Oikeasti luu on elävää, kasvavaa ja herkkää kudosta. Luut kiinnittyvät toisiinsa nikamien ja ruston avulla, ja niiden kunto paljastaa, miten syöt, miten paljon lepäät ja paljonko liikut. Luissa näkyvät myös mahdolliset sairaudet ja useat lääkehoidot.

– Monet sairaudet näkyvät luustossa ja aiheuttavat osteoporoosia. Esimerkiksi voi olla, ettei hoitamaton keliakia ilmene mitenkään muuten kuin lopulta luunmurtumina. Itse esimerkiksi tiedän ihmisen, jolla oli 14 murtumaa, ennen kuin keliakia havaittiin, Ansa kuvailee.

Katso myös: Miten moninaisia oireita keliakia aiheuttaa? Juttu jatkuu videon alla.

7:50

14 murtumaa – huh, miten kivuliasta! Hyvä uutinen on se, että oikeasti terveen ihmisen luut eivät murru kovin helposti.

– Luun pitäisi kestää arjen kolhut. Eli jos kävelet, kompastut ja kaadut, normaali luu kyllä kestää sen. Jos kävelet, kaadut ja luu murtuu, voi olla kyse osteoporoosista.

Varsinkin nuori luu on joustavaa ja kestää hyvin iskuja.

– Lasihan on hyvin herkkä aine, koska se ei jousta. Vanhemmiten ihmisen luut menettävät joustoaan eivätkä kestä samalla tavalla, Ansa kuvailee.

Pienenergiainen murtuma on huolestuttava merkki: "Asiaa kannattaa itse viedä eteenpäin"

Jos luu murtuu pienen haverin tai kompastumisen seurauksena, puhutaan pienenergiaisesta murtumasta. Se sattuu arjen tilanteessa eikä vaadi paljoa voimaa.

– Jos tällainen murtuma itselle tulee, kannattaa vaikkapa rannetta ensiavussa hoidattaessaan erikseen kysyä, voisiko kyseessä olla osteoporoosi. Asiaa kannattaa itse viedä eteenpäin, mikäli terveydenhuolto ei sitä tee. Mitä nopeammin osteoporoosi havaitaan, sitä vähemmän se pääsee etenemään. Se on tärkeää pysäyttää ajoissa.

Omaa luuston kuntoaan voi arvioida myös luustoliiton testillä.

Osteoporoosin ennusmerkiksi luetaan myös se, että ihmisen pituus on lyhentynyt neljä senttiä tai enemmän. Aikuisella ihmisellä on selkärangassaan yleensä 32–34 nikamaa; jos niihin iskee osteoporoosi, ne voivat alkaa murtua ja mennä kasaan. Siksi oma pituus olisi hyvä tietää ja mittauttaa myös aikuisiässä.

– Moni aikuinenhan ei tiedä omaa pituuttaan, vaan ihminen saattaa reippaasti kertoa vaikkapa armeijassa mitatun pituuden. Sitten, kun tätä ihmistä katsoo ja vertaa itseensä, tajuaa, että eihän hän voi olla niin pitkä kuin sanoo, Ansa kuvailee.

Luiden kunnosta totuuden kertoo dexa 

Ihmisen ryhtiin vanhemmiten vaikuttava, kumara asento saattaa sekin olla osteoporoosin aiheuttamaa. Myös yllättäen alkava selkäkipu voi olla osteoporoosin merkki. Toisaalta luiden kuntoa ei voi ennustaa esimerkiksi satunnaisen polvisäryn avulla – yleensä se nimittäin liittyy niveliin.

Totuuden saa selville vain luuntiehysmittauksella. Sitä kutsutaan lempinimellä DXA eli "dexa".

DXA on lyhenne sanoista dual-energy absorptiometry, suomeksi siis röntgenabsorptiometria.

– Dexassa mitataan luun tiheys lonkan ja lannerangan nikamien alueelta. Saattaa olla, että vain toisessa näkyy osteoporoosia. Lonkkahan ei tässä yhteydessä tarkoita varsinaista lonkkaluuta, vaan kyseessä on reisiluun kaula. Siitä vain puhutaan lonkkana puhekielessä, Ansa kuvailee.

Kaatumisonnettomuudessa kuolee tuhat ihmistä vuodessa

Luiden terveyden selvittäminen ensimmäisen arjessa tapahtuneen murtuman yhteydessä on tärkeää, jotta osteoporoosin ensimmäinen oire ei olisi kotona kaatuessa murtunut lonkka. Kaatumistapaturmissa tulleilla murtumilla voi olla ikääntyneelle ihmiselle traagisia seurauksia.

– Usein uutisissa puhutaan auto-onnettomuuksista, ja miten liikenteessä kuolee yli 200 henkeä vuodessa. Kaatumistapaturmissa yli 65 vuotta täyttäneitä kuolee yli tuhat vuodessa. Se on hirveä lukumäärä, Ansa sanoo.

Tulehduksellinen suolistosairauskin näkyy luissa

Kun keho ei saa ravinteita, niitä eivät saa myöskään ihmiskehon luut. Siksi myös suolistosairaus voi näkyä luustossa.

– Ihmisellä voi olla esimerkiksi tulehduksellinen suolistosairaus, jotka ovat voimakkaasti yleistyneet myös nuorilla. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki ruoasta saatavat aineet eivät imeydykään elimistöön, Ansa kuvaa.

Kun tarvittavia rakennusaineita luiden rakentamiseksi ja uusiutumiseksi ei ole, myöhemmin voi puhjeta osteoporoosi.

– Tieto suolistosairauksien vaikutuksesta luustoon on aika uutta, josta ei aiemmin ole paljoa puhuttu. Sitä ei ole tiedostettu tai osattu yhdistää, Ansa paljastaa.

Luusto voi heiketä missä iässä vain

Luusto voi heiketä missä iässä vain: käytännössä siis lapsellakin voi olla osteoporoosi, jonka synty liittyy yleensä johonkin pitkäaikaissairauteen. Kun sairaus vaikuttaa esimerkiksi syömistottumuksiin ja kykyyn liikkua, se näkyy lopulta luustossa.

Toisaalta lapselle tullut murtuma paranee usein paremmin kuin ikääntyneellä.

– Kun varsinainen osteoporoosin aiheuttaja saadaan hoidettua pois, saattaa olla, että lapsen selkäranka palautuu ihan normaalin kuntoon, vaikka siellä olisi osteoporoosia ja pahojakin nikamamurtumia, joissa nikamat luhistuvat, Ansa sanoo.

Lääkityskin näkyy luissasi

Myös jotkin lääkkeet, kuten kuukausia kestävä, tablettina otettava kortisonihoito, voivat näkyä nopeastikin luustossa.

Kortisoni on todellinen jokapaikanhöylä: kortisoniyhdisteitä käytetään apuna ja hoitona esimerkiksi allergioihin, ihottumiin, reumaan, tulehdusten, suolistosairauksien ja lukuisiin muihin tiloihin. Vaikka määrätty lääke onkin tarpeen ja kuuri on tärkeää syödä loppuun, kortisoni vaikuttaa silti luihin haitallisesti.

Katso myös: Pidä luusto kunnossa! Tässä vinkit osteoporoosin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Juttu jatkuu videon alla.

8:51

– Kortisoni syö vauhdilla luuston kuntoa alaspäin ja näkyy varsinkin hohkaluussa. Jos tablettimuotoinen kortisonihoito kestää kuukausia, yleensä rinnalle otetaan luulääkehoito turvaamaan luustoa.

Jos luulääkehoidon ja elintapojen avulla varmistetaan luuston terveys – siis, että luut saavat tarpeeksi tarvitsemiaan aineksia, kuten kalsiumia, vitamiineja ja proteiinia – on mahdollista, ettei luusto kärsi kortisonihoidosta.

Lopulta se alkaa kadota: "Luuston massaa kannattaisi kerätä lapsuudessa ja nuoruudessa"

Luuston massa – siis se, paljonko luuta ihmisessä on – vaihtelee elinkaaren mukaan. Syntymän jälkeen luumassa lisääntyy aina 30–40-vuoteen asti. Lopulta sen määrä kuitenkin alkaa hiipua, naisilla varsinkin vaihdevuosi-iässä.

Luumassan elämä on siis kuin ihmisen: kaari, jolla on alku, keskikohta ja loppu.  

– Ikääntymiseen liittyvä osteoporoosi tapahtuu siellä elämämme niin sanotussa häntäpäässä. Se on hyvin yleinen osteoporoosi. Kannattaa ajatella niin, että luuston massaa kannattaisi kerätä lapsuudessa ja nuoruudessa mahdollisimman paljon, jotta vanhempana on, mitä menettää. Luita voisi ajatella luustopankkina, Ansa vinkkaa.

– Vaikka ikääntymiseen liittyvä osteoporoosi on hyvin yleinen, sitä on myös tärkeää hoitaa – osteoporoosi on tärkeää hoitaa iästä riippumatta.

Luut nauttivat monille jo valmiiksi niin tutuista terveellisen elämän ohjeista: niille hyväksi on terveellinen, monipuolinen ravinto, joka sisältää riittävästi kalisumia ja proteiinia, liikunta ja uni. Tärkeää on myös estää kaatumiset sekä riittävä D-vitamiinin saanti, jota ilman luille oleellinen kalsium ei imeydy. Tupakointi taas on luille vihoviimeinen vitsaus, joka heikentää niitä.

"Vaikka olisi jo osteoporoosi, missään vaiheessa ei kannata menettää toivoaan"

Vaikka tähän asti olisi laiminlyönyt itseään ja siten myös luustoaan, aina kannattaa parantaa – luu nimittäin uudistuu aina, aivan elämän loppuun asti.

– Kun luu uusiutuu, sen tiheys voi parantua, mikäli mahdollinen osteoporoosin aiheuttaja saadaan hoidettua sekä elintavat ja mahdollinen luulääkehoito tukevat luuston terveyttä, Ansa vinkkaa.

– Luuston kuntoon voi vaikuttaa missä iässä tahansa. Vaikka olisi jo osteoporoosi, missään vaiheessa ei kannata menettää toivoaan. Luuston kuntoon voi aina vaikuttaa, se uusiutuu ihan koko loppuelämän ajan. Se kannattaa pitää mielessä hautaan saakka.

Katso myös: Terveydestä on järkevää huolehtia, mutta missä vaiheessa huoli ei enää ole "järkevää"? Tästä teidät, että huoli on liiallista:

3:49

Osittainen lähde: Terveyskirjasto.fi, Stat.fi

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja