Monisairauden hoitaminen voi olla "aikamoinen himmeli". Miten sairauden oireen erottaa lääkkeen sivuvaikutuksista? Miten monisairaita iäkkäitä pitäisi hoitaa?
Ikä voi tuoda mukanaan monia sairauksia, joiden hoitoon puolestaan tarvitaan lääkityksiä. Iäkkäälle voikin kertyä ajan kuluessa melkoinen arsenaali pillereitä. Mistä tietää, ovatko ne kaikki tarpeen? Entä miten lääkityksen ja sairauden aiheuttamat oireet erottaa toisistaan?
Lue myös: Naimisissa olevat miehet ikääntyvät "paremmin" kuin ikisinkut
Monisairaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on sairauksia kaksi tai enemmän. Yleisiä sairauksia ovat esimerkiksi diabetes ja erilaiset sydän- ja verisuonisairaudet.
Iän myötä riski sairastua kasvaa, joten pitkäikäisyys lisää myös monisairauden todennäköisyyttä.
– Mitään selkeää vaihetta "iäkkyydelle" ei ole. Varmasti lapsen mielestä viisikymppinen voi olla jo iäkäs, geriatrian professori Jouko Laurila Oulun yliopistosta kuvaa.
Tutkimuksissa iäkkäiksi luetaan yleensä 65-, 70- tai 75-vuotiaat.
– Geriatrinen potilas on ehkä tyypillisimmillään sellaisessa vaiheessa, että itsenäinen selviytyminen alkaa olla vaikeata. On esimerkiksi tasapainovaikeuksia, muistivaikeuksia, inkontinenssia tai muuta vastaavaa, joka tekee selviytymisestä vaikeaa. Eli lähes aina he ovat jo työelämän ohittaneita.
Lue myös: Lääkkeiden haittavaikutukset lisääntyvät iän myötä – näin se voi ilmetä
Monisairauden hoitaminen voi olla "aikamoinen himmeli"
Monisairauden hoitaminen on haaste. Useat sairaudet vaativat lääkityksiä, jotka eivät saa vaikuttaa toisiinsa negatiivisesti.
– Esimerkiksi verenpainetauti yleistyy iän myötä. Sen asianmukainen lääkehoito olisi jo varhaisessa vaiheessa tärkeää, sillä hoitamattomana se lisää riskiä muun muassa eteisvärinälle, sepelvaltimotaudille ja sydämen vajaatoiminnalle, Laurila listaa.
– Jos mukana on vielä tupakointi, riski valtimosairauksiin, kuten esimerkiksi aivoinfarktiin, kasvaa entisestään.
Myös korkea kolesterolitaso on merkittävä riskitekijä esimerkiksi kaikissa valtimosairauksissa.
– Eletyt vuodet ja vuosikymmenet kumuloivat sen aiheuttamaa riskiä, ja ikääntyminen luonnollisesti lisää muidenkin sairauksien, kuten vaikkapa Parkinsonin taudin, ilmaantuvuutta.
– Yhdessä nämä kaikki tekevät aikamoisen himmelin, joka vaikuttaa jo vahvasti eliniän ennusteeseen ja siihen lääkelistaan, joita ihminen joutuu käyttämään.
Kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille, minkä lisäksi esimerkiksi muistisairaus voi tehdä henkilön tilan arvioinnista haasteellista. Monien sairauksien hoitosuositukset on laadittu lähinnä työikäistä ja muutoin tervettä henkilöä ajatellen.
– Jos otetaan nyt vaikka säännöllisen kotihoidon turvaamana elävä 88-vuotias muistisairas, jolla on pitkä lista lääkkeitä, saattaa joku hänen sairauksistaan vaikuttaa jonkun toisen sairauden lääkehoitoihin, Laurila kuvaa.
– Toisaalta joku yleisesti hyväksytty hoitosuositus saattaa sisältää niin monimutkaisen lääkityksen tai seurannan, että hämmentyneen iäkkään elämänlaadulle siitä on enemmänkin haittaa tilanteessa, jossa eliniän ennuste on jo niukka, ja jokainen jäljellä oleva elinpäivä olisi tärkeä käyttää iäkkään itsensä haluamalla tavalla.
Esimerkiksi suoliston tähystystutkimus voi olla monisairaalle iäkkäälle liian raju toimenpide.
– Ja mitä tahansa sieltä löytyykään, voivat jatkohoitomahdollisuudet, esimerkiksi leikkaushoito, olla joka tapauksessa hyvin rajalliset. Tutkimuksiin liittyy komplikaatioita, jotka iäkkäämmässä väestönosassa helposti realisoituvat.
Lue myös: Yksi oire pistetään herkästi peräpukamien piikkiin, vaikka ei koskaan pitäisi – milloin kolonoskopia on tarpeen?
Oireita saatetaan luulla "vain ikään" liittyviksi
Kokemuksen myötä lääkärin kyky erottaa sairauksien oireet toisistaan paranee. Toisaalta monet lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia, jotka voivat olla myös sairauksien aiheuttamia oireita.
– Hyvin yleisiä iäkkään oireita ovat esimerkiksi huimaus, kaatumiset, ummetus, voimattomuus, uneliaisuus, muistin heikkous ja jopa äkillinen sekavuustila, jotka kaikki voivat olla myös lääkkeen haittavaikutuksia. Silti niitä saatetaan helposti luulla "vain ikään" liittyviksi, Laurila sanoo.
Jos vastaanotolle tulee ennalta tuntematon potilas, hänet pitäisi esitietojen keräämisen ohella tutkia – kunnolla. Onko iäkkään lääkelistalla jotakin, mikä voisi selittää vaikkapa huimauksen?
– Pitäisi selvittää terveydentila ja myös iäkkään omat toiveet ja ajatukset. Sitten, kun tiedetään kaikki hänen diagnoosinsa ja lääkkeensä, katsotaan, ovatko ne mielekkäässä suhteessa keskenään? Onko jokaiselle lääkkeelle joku hyväksyttävä tavoite, vai onko kenties jäänyt lääkkeitä jostain vanhoista kuureista tai kokeiluista, joita ei enää edes tarvitse? Laurila sanoo.
– Kun tutkimus ja tiede kovasti kehittyvät, meillä on enemmän uusia vaikuttavia lääkkeitä. Iäkkäillä ja monisairailla saattaa olla huomattava arsenaali erilaisia lääkityksiä. Mitä enemmän iäkäs käy eri spesialisteilla, sitä herkemmin arsenaali kasvaa isoksi. Kokonaisuuden hallinta saattaa silloin unohtua.
Kenen pitäisi hoitaa iäkkäitä – omien lasten, vai sittenkin yhteiskunnan? Juttu jatkuu videon alla.
10:36
Aina lääkitystä ei tarvitse syödä loppuelämää, Myös yleislääkäri voi vaihtaa lääkkeiden annostusta tai lopettaa lääkityksen.
– Usein jonkun uuden oireen ilmaannuttua paras hoito on jonkun lääkkeen vaihtaminen, annoksen vähentäminen tai jopa lopettaminen. Ei suinkaan se, että aloitetaan tähän oireeseen uusi lääkitys.
Lue myös: Ajattelun vinouma voi livahtaa mukaan lääkäriin: "Tavallinen arkiesimerkki on flunssa, johon halutaan antibioottia"
Harvinaisimpien lääkkeiden kaikkia yhteisvaikutuksia ei toki voi muistaa. Avuksi tulee teknologia: lääkäreiden käytössä on erilaisia ohjelmistoja, joiden avulla voi tarkistaa lääkkeen haittavaikutukset, yhteisvaikutukset, sekä soveltuvuuden iäkkäälle tai vaikkapa munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle.
– Myös tavallisimmat potilastietojärjestelmät hälyttävät interaktioista. Jos sinne yrittää ujuttaa lääkkeitä, joilla on tunnettu ja selkeä yhteisvaikutus, niin järjestelmä ilmoittaa, Laurila kuvaa.
Lue myös: Kuuluuko vanhana olla heikko? Gerastenia voi antaa merkkejä jo 50-vuotiaana
"Liian usein ehkä ajatellaankin, että lääkärin tehtävä olisi vain parantaa"
Esimerkiksi Alzheimerin taudin aiheuttamaa muistisairautta ei voi parantaa, mutta oikein valituilla hoidoilla sen etenemistä voidaan hidastaa.
– Tämä koskee muitakin sairauksia. Tiedämme, että on paljon sairauksia, joita ei nuoremmillakaan, edes lapsilla, voi parantaa. Liian usein ehkä ajatellaankin, että lääkärin tai terveydenhuollon tehtävä olisi vain parantaa sairaus. Siihen ei aina päästä. Mutta aina voi hoitaa, Laurila sanoo.
Toimiva lääkitys voikin auttaa: se vähentää oireita ja lisää hyviä elinpäiviä.
– Korkeassa iässä ja toimintakyvyn hiipuessa ihmisen hoito on monella tavalla erilaista kuin nuorten hoito. Oleellista on, että toisin kuin monessa muussa asiassa, lääkkeet ja sairaudet ovat sellaisia, joihin erityisesti iäkkäiden on itse vaikea ottaa kantaa. Siinä on paljon terveydenhuollon armoilla.
Lue myös: Huonosti tunnettu aivorappeumasairaus hyvin yleinen iäkkäillä
Hoito Suomessa on pääasiassa hyvää, kunhan hoitojärjestelmään pääsee sisälle. Laurilan mukaan hoitoon pääseminen ei kuitenkaan aina hoidu optimaalisimmalla tavalla.
– Iäkäs saattaa yrittää saada aikaa omalle terveysasemalle, mutta aikaa ei saa riittävän nopeasti. Silloin hän tulee päivystykseen, mikä taas ei ole niin hyvä ratkaisu. Kun järjestelmässä sitten ollaan sisällä, niin kyllä Suomessa iäkkäitä hoidetaan ja tutkitaan. Terveydenhuollossa tiedetään ja tunnistetaan, että iäkkäät ovat haurain väestöryhmä, jossa virheet nopeasti realisoituvat, Laurila kuvaa.
Toisinaan läheiset yrittävät auttaa. Kahnauksia voi syntyä, kun iäkkäälle omaiselle vaaditaan hoitoja tai kokeita, joita lääkäri ei määrääkään. Kommunikointi pelastaisi paljon: epäselvää saattaa olla vain se, miksi jotakin tehdään tai ei tehdä.
– Vaikka omaiset olisivat hyvinkin korkeasti koulutettuja, ekonomeja ja juristeja tai muita, voi hoitolinjojen ymmärtäminen olla vaikeaa, sillä se edellyttäisi nimenomaan lääketieteellistä koulutusta. Jos on paljon sairauksia ja lääkkeitä, kokonaisuus on sellainen, että siihen vaaditaan ja kaivataan erityistä asiantuntemusta, Laurila sanoo.
Lue myös:
Kuinka nopeasti kävelet? Nämä merkit kielivät gerasteniasta: "Kokonaisuus rupeaa piiputtamaan"
Iäkkään ei pidä unohtaa tärkeää terveystekoa – "Kaikki samat sairaudet kuin nuoremmilla ihmisillä"
Potilas ramppaa lääkärissä, mutta ratkaisua ei löydy – ajatusvinouma voi johtaa virhearviointiin
Katso myös: Miksi lääkkeet ovat kalliimpia Suomessa kuin Ruotsissa? "Vaikuttaa hintoihin merkittävästi"
8:12