Näin pahasti voi käydä, jos kaadut sähköpotkulaudalla – tohtori Aaro Turunen kertoo yleisistä vammoista: "Tarina olikin jo lääkäreille entuudestaan tuttu..."

3:54
Tästä puhuttiin jo 2020! Sähköpotkulaudoilla törppöillään juovuksissa – lääkäriltä suora ehdotus onnettomuuksien torjumiseksi.

Suomalainen sähköpotkulautaonnettomuus tapahtuu todennäköisesti viikonloppuyönä – ja alkoholilakin on luultavasti osuutta asiaan. Kaatumisella voi olla pitkälliset seuraukset, sillä hammasvammojen korjaaminen voi viedä jopa vuosia, tietää Aaro Turunen Turun Yliopiston Hammaslääketieteen laitokselta.

Kun se tapahtuu, on todennäköisesti viikonloppu ja aamuyö. Ympäristössä on auringon laskettua hämärää – ja sinä olet humalassa.

Näin se käy: olet ajamassa sähköpotkulaudallasi, kun jotakin tapahtuu. Kenties törmäät rotvallin reunaan, tai muuten menetät laitteen hallinnan.

Kaadut. Luultavasti kasvoillesi. Vaikka vauhtia olisi ollut kohtuullisesti, se todennäköisesti sattuu.

– Veikkaukseni on, että ei vamman saadakseen täysillä tarvitse mennä. Jos sähköpotkulauta lähtee lapasesta, kuski kaatuu eikä saa esimerkiksi otettua käsillä vastaan, pienemmästäkin vauhdista voi aiheutua pahaa jälkeä, pohtii suu- ja leukakirurgian erikoistuva hammaslääkäri ja hammaslääketieteen tohtori Aaro Turunen Turun Yliopiston Hammaslääketieteen laitokselta.

Sähköpotkulaudat tulivat Turkuun vuonna 2019. Samana vuonna sairaalassa havaittiin uudenlainen potilasryhmä: kyseisillä laudoilla onnettomuuteen joutuneet potilaat.

Turunen tutki sähköpotkulautaonnettomuuksien aiheuttamia tyypillisiä vammoja, erityisesti kasvojen ja pään alueen vammoihin keskittyen. Turussa tehdyssä tutkimuksessa analysoitiin 27 potilasta vuodelta 2019.

Monenlaisia vammoja ja murtumia – syynä sähköpotkulaudat

Kallonpohjan murtuma. Silmäkuopan murtuma. Sarjakylkiluumurtuma. Keuhkokontuusio.

Kaikkia yllä mainituista vammoista sähköpotkulaudalla kaatuminen voi aiheuttaa. Muunkinlaisia vammoja toki on – ja osa vammoista on yleisempiä kuin toiset.

Aiheesta on jo julkaistu maailmalla useita tutkimuksia. Tulokset ovat melko samanlaisia: tilastojen kärkeä pitävät esimerkiksi käsien ja ranteiden murtumat, jalkamurtumat, haavat, erilaiset ruhjeet ja pään alueen vammat. Kaikkia ei koskaan saada selville, sillä kaikki eivät hakeudu sairaalan ensiapuun pienen ruhjeen vuoksi.

– Olennaisimmat löydökset tutkimuksessa ovat suun ja hammasalueen erilaiset vammat ja murtumat hampaissa ja kasvojen luissa. Yleisiä ovat myös haavat, joita täytyy tikata tai muuten korjata, Turunen kuvailee.

– Jos potilaalla on oikein moninainen kasvovamma, jossa useampi luu kasvoista on murtunut, se vaatii isojakin leikkauksia. Myöhemmin kasvojen röntgenkuva saattaa näyttää, miten titaania on monissa ympäriinsä kasvojen luita. Kyllähän sellaisiakin on ollut.

"Potilas syö soseita kuukauden tai pari"

Mandibulan ORIF, neljä potilasta. Niin tilastoidaan Turusen tutkimuksessa.

Alaleuanluun latinankielinen nimi mandibula. ORIF puolestaan on lyhenne. Se tarkoittaa luunmurtuman korjausleikkausta luun pintaan asennetuilla titaanilevyillä.

Kuulostaa karulta, mutta itse asiassa poikki menneen leukaluun korjaamisen jälkeinen paraneminen ei välttämättä ole pitkällistä – ainakaan vaikeiden hammasvammojen korjaamiseen verrattuna.

– Jos kaikki menee ihan normaalisti, todennäköisesti potilas syö soseita kuukauden tai pari, mutta parin, kolmen kuukauden kuluttua murtuma on luutunut. Jos ei tule mitään erityisiä harmeja, vamma on siis parantunut, Turunen sanoo.

Sen sijaan siinä missä leukaluu kyllä luutuu kuukausissa, vaikeasti rikkoutuneiden ja menetettyjen hampaiden kuntouttamiseksi saatetaan joutua työskentelemään kärsivällisesti kuukausia, jopa vuosia.

"Voi viedä parikin vuotta, että hampaat on saatu kuntoon"

– Jos hammas esimerkiksi on kokonaan päässyt irti kuopastaan, se täytyisi viimeistään tunnin sisällä asettaa takaisin. Hammasvammoilla voi siis olla kiirekin, Turunen kuvailee.

Hammas voi tapaturmaisesti liikahtaa pois paikaltaan, vääntyä väärään suuntaan, haljeta tai irrota kokonaan kuopastaan. Ensihoidossa annetaan nimensä mukaisesti vain ensihoito: hammas esimerkiksi asetetaan takaisin paikalleen ja suojataan paikkamateriaalilla.

Varsinainen työ alkaa vasta myöhemmin – ja joskus töihin päästään vasta leukaluun murtuman ensin  parannuttua.

– Hampaita voi alkaa hoitaa, kun suu ylipäätään aukeaa sen verran, että sinne näkee ja pystyy jotakin laittamaankin. Se, että suu aukeaa hyvin, ei aina ole leukamurtuman jäljiltä itsestään selvää, Turunen huomauttaa.

Jos hammas on esimerkiksi ollut kokonaan irti ja se on asetettu takaisin paikalleen, hampaan juureen voi iskeä tulehdus. Silloin voidaan tarvita juurihoitoa.

Jos juuri menetetään, hammas täytyy poistaa. Tähänkin saattaa mennä aikaa – myöhäiskomplikaatiot kun eivät aina tule heti näkyville. 

– Jos sitten mielii implanttia menettämänsä hampaan tilalle, voi olla, ettei alueella ole tarpeeksi luuta, varsinkin, jos trauman seurauksena hammasharjanteen luuta on leuasta menetetty. Se pitää siis rakentaa ensin uudelleen, mikä voi vaatia kuukausia kestäviä paranemisaikoja, Turunen listaa.

Eikä siinäkään vielä kaikki.

– Luutilanteen korjaamisen jälkeen laitetaan vielä implanttikin, jonka pitää ennen hammaskruunun rakentamista luutua paikalleen. Sekin usein vie muutamia kuukausia. Sitten vasta voidaan asettaa pysyvä hammaskruunu, Turunen kuvaa.

– Tämä kaikki tarkoittaa, että murtumien hoidon ohella hampaiden korjauksetkin saattavat olla monivaiheisia operaatioita, ja yhdenkin hampaan kanssa voi joutua työskentelemään pitkään. Voi viedä parikin vuotta, että hampaat on niin sanotusti saatu kuntoon.

Vauhti todennäköisesti liittyy vakaviin vammoihin – lihasvoimalla liikkuessa vähemmän kasvovammoja

Vauhti lisää sähköpotkulaudan aiheuttaman vamman vakavuuden riskiä – todennäköisesti. Potilaiden vauhtia kaatumishetkellä ei ole tutkittu, joten sen vaikutuksia ei varsinaisesti tiedetä. Joitakin viitteitä kuitenkin on olemassa.

– Polkupyörällähän mennään tyypistä riippuen huomattavasti kovempaakin kuin 25 kilometriä tunnissa, minkä verran sähköpotkulaudat yleensä kulkevat. Polkupyörävammoista meillä on tietoa, että mitä kovempaa mennään, sitä todennäköisemmin tulee jokin vakava vamma. Olettaisin, että potkulaudoissakin asia on näin.

Kannattaisikin ehkä polkea eteenpäin lasten potkulaudoilla. Niissä nimittäin ei ole moottoria. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkällä lihasvoimalla kulkevilla potkulaudoilla syntyy vähemmän kasvovammoja kuin sähkötoimisilla.

"Ei ehtinyt huomatakaan, kun oli jo mahallaan siinä jalkakäytävällä"

Monet Turusen aineistoin vammat sijoittuivat loppusyksyyn. Se johtuu paitsi Suomen vuodenajoista – syysillan hämärässä tielle osuvia esteitä ei välttämättä ehdi nähdä – myös sähköpotkulautojen ominaisuuksista.

– Sähköpotkulaudoilla on yksi erikoisominaisuus, joka varmaankin johtaa näihin päänalueen vammoihin: niissä on aika pienet eturenkaat. Kun tällainen rengas ottaa rotvallin reunaan kiinni ja et ole valmistautunut, se saattaa heittää tangon yli. Siinä vaiheessa ei hirveästi ehdi tekemään korjausliikkeitä, Turunen kuvailee.

Yksi potilas kuvaili Turuselle, miten ei onnettomuushetkellä ehtinyt lainkaan panna käsiä vastaan.

– Onnettomuus tapahtui niin nopeasti, ettei hän ehtinyt huomatakaan, kun oli jo mahallaan siinä jalkakäytävällä. Kyllä illan hämärä ja pieni eturengas vaikuttavat tähän. Polkupyörällä kaadutaan korkeammalta ja yleensä enemmän sivulle. Harvemmin lennetään suoraan eteenpäin yli, vaikka sekin on mahdollista.

Katso myös: Lievästä aivovammasta käytetään arkikielessä usein nimeä "aivotärähdys" – tunnetko sen oireet? Juttu jatkuu videon alla.

0:57

Viidesosalla oli jonkinlainen aivovamma

Jos lentää sähköpotkulaudan ohjaustangon yli pää edellä, jälki voi olla rumaa. Turusen analysoimasta 23 potilaasta viidesosalla oli jonkinlainen aivovamma; todettiin lieviä aivovammoja, kansankielellä aivotärähdyksiä, mutta vakaviakin aivovammoja, kuten aivoverenvuotoja, oli joukossa.

Se on surullista, sillä päävammojen ehkäisy olisi ollut kovin helppoa.

– Kyllähän se aika selvää on, että jos päässä on kypärä, saattaa ehkä välttää nämä kaikkein ikävimmät vammat, kuten aivovammat, aivoverenvuodot ja muut. Ne ovat hieman harvinaisempia, mutta meidänkin tutkimuksessamme näitä todettiin, Turunen sanoo.

Kaikkia vammoja pyöräily- tai skeittikypäräkään ei toki estä. Harvassa polkupyöräkypärässä on erikseen moottoripyöräkypärien tapaan suojaava leukaosa.

Vammojen ehkäisyssä auttaisi kuitenkin lähestulkoon varmasti se, että sähkökäyttöiset potkulaudat jätettäisiin baari-illan jälkeen rauhaan. Alkoholilla nimittäin on usein osuutta vammoihin.

Uskaltaisitko kyytiin? "Jurriradalla" voi kokeilla, miltä tuntuu ajaa sähköpotkulautaa humalassa – erikoislasit simuloivat päihtymystä! Juttu jatkuu videon alla.

5:43

Suomella surullinen johtopaikka: 91 prosenttia oli humalassa

Yhdysvaltain Teksasissa tehdyssä tutkimuksessa yksi kuudesta sähköpotkulaudalla loukkaantuneesta oli humalassa, australialaistutkimuksessa jo yksi neljästä. Tanskalaistutkimuksessa itseään kolhineista kööpenhaminalaisista 37 prosenttia aiheutti vammansa humalassa.

Näistä jokainen kuitenkin häviää Suomelle.

– Meidän tutkituista turkulaisistamme 91 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Toki potilasaineistot ovat pikkuisen erilaisia, muissa maissa esimerkiksi tutkittiin kaikkia mahdollisia potilaita, meillä lähinnä kasvojen ja pään alueen murtumia, mikä voi vaikuttaa tulokseen, Turunen sanoo.

– Muualla maailmassa murtumia tapahtuu enemmän alkuillasta, eli kun ollaan mahdollisesti tulossa töistä kotiin. Turussa aineistossa murtumapotilaat sijoittuivat suurimmilta osin keskiyön ja aamukuuden väliin. Harvemmin ihmiset siis luultavasti olivat työmatkalla.

Suomalainen sähköpotkulautaonnettomuus tapahtuisikin Turusen tutkimusaineiston mukaan todennäköisesti viikonloppuyönä, sillä maanantain ja perjantain välillä itseään murjoo vain harva.

– Tämä kertoo siitä, että alkoholilla varmasti on osuutta asiaan. Kun olen jutustellut potilaiden kanssa, moni on sanonut, että on lähtenyt yökerhosta valomerkin aikaan ja katsonut, että siinä jalkakäytävällä on sopivasti sähköskuutti ja onkin varmaan hyvä ajatus ottaa se ja lähteä ajamaan kotiin, pääsee nopeammin.

"Se, johtuuko ihmisen sekavuus humalasta vai aivovammasta, ei aina ole selkeää"

Sähköpotkulaudalla alkanut kotimatka ei kuitenkaan aina pääty  kotiin, vaan traumapäivystykseen. Sinne moni saapuu ambulanssilla, koska ei itse kykene hakeutumaan avun luo. Tajuttomana hoitoon saapui Turusen aineistossa noin 40 prosenttia potilaista.

–  Se kertonee siitä, että vamma ja yleistila on ollut sellainen, ettei henkilö ole pysynyt tolpillaan. Se, johtuuko ihmisen sekavuus humalasta vai aivovammasta, ei myöskään aina ole aivan selkeää, jos henkilö on lyönyt päänsä, ja se täytyykin tutkia lääkäripäivystyksessä, Turunen muistuttaa.

– Vaikka toisinaan tietoihin on kirjattu vähän huonosti, onko kypärä ollut kaatuessa käytössä, rohkenen kuitenkin epäillä, että harvalla se kypärä on ollut päässä yöllä baarista lähtiessä.

"Mikä tahansa menetelmä, jolla pääsee ajamaan 25 kilometrin tuntivauhtia kännissä yöllä..."

"Ihmisille olisi turvallisempaa, jos olisi joku aika yöllä, jolloin sähköpotkulautoja ei voisi käyttää". Näin totesi Tyksin päivystyspalveluiden ylilääkäri Teemu Elomaa haastattelussa

Turunen on samaa mieltä: eihän ongelma ole yleensä itse sähköpotkulauta, vaan sen käyttötilanne.

– Sähköpotkulauta altistaa ehkä enemmän kasvojen alueen vammoille, mutta mikä tahansa menetelmä, jolla pääsee ajamaan 25 kilometrin tuntivauhtia kännissä yöllä, on riskaabeli.

Harva polkee polkupyörällä yökerhoon, mutta sähköskuutti voi olla baarin ovella odottamassa koronapandemian jälkeistä juhlijaa. Silloin mieleen voi pälkähtää, että kotiinhan pääsisi tuolla nopeasti.

– Uskoisin, että jos laudat menisivät esimerkiksi pois käytöstä viikonloppuöinä keskiyön ja aamukuuden välillä, olisimme kolme neljäsosaa potilaista välttäneet. He olisivat hankkiutuneet kotiin jotenkin muuten, ottaneet vaikkapa taksin. Potkulauta on helposti saatavilla ja siinä monesti yliarvioi omat kykynsä, kun on humalassa ja matkaan lähdössä. Siinä tulee virhearviointeja, Turunen sanoo.

Ota riskit huomioon – älä aja humalassa

"Kotimainen sähköpotkulautayritys aloitti Tampereella", uutisoi Aamulehti huhtikuussa 2021. Tierit, Voit ja muut vuokralaudat ovat tulleet jäädäkseen, piti niistä tai ei.

Eikä kaikki ole huonosti. Vaikka lautoja löytyy jo joka nurkalta, potilaiden määrä ei Turusen mukaan ainakaan toistaiseksi vaikuta lisääntyneen vuoden 2019 jälkeen. Toki koronapandemialla voi olla asian kanssa jotakin tekemistä.

– Toivoisin, että kun asiasta on uutisoitukin, ihmiset ottaisivat riskit huomioon, eivätkä esimerkiksi ajaisi humalassa. Toki olisi hyvä, että ihmiset käyttäisivät kypärää, mutta se, miten kypärän käyttö saadaan sovitettua tähän, onkin hyvä kysymys. Harvemminhan se oma kypärä on mukana. En muista kertaakaan nähneeni vuokraskuutilla ajajaa kypärä päässä, Turunen pohtii.

Suurimman muutoksen voisi tuottaa sillä, että sähköpotkulautojen yölliseen ajamiseen tulisi muutos. Jotain on jo tehtykin: esimerkiksi Voin sovellus on syksystä 2020 asti mitannut käyttäjänsä reaktioaikaa viikonloppuisin yöllä kello yhden ja neljän välillä.

Toisaalta laudan saa testistä huolimatta käyntiin ja käyttöönsä; lisäksi testaus on vapaaehtoinen.

– Sähköpotkulaudathan ovat myös muuttuneet tutkimukseni jälkeen. On tullut uusia, päivitettyjä malleja, joissa on vähän isompi eturengas. Tällä varmasti pyritään siihen, ettei eturengas niin helposti ottaisi kiinni esimerkiksi rotvalliin ja lähettäisi ajajaa tangon yli. Jää nähtäväksi, onko siitä hyötyä. Ei rengas vieläkään valtavan iso ole, mutta kyllä eron huomaa selvästi, jos katsoo vanhaa ja uutta lautaa vierekkäin, Turunen sanoo.

Toinenkin asia voisi auttaa: treenaaminen.

– Siitäkin on näyttöä, että mitä enemmän on kokemusta sähköpotkulaudan ajamisesta, sitä enemmän vähenee murtumapotilaaksi joutumisen riski. Sekin on hyvä muistaa, että ensikertalaiset ovat yliedustettuina vammoissa, Turunen sanoo.

– Toivoisin, että riskaabeleimpina käyttöaikoina sähkölautojen kanssa toimimiseen saataisiin jonkinlainen järki mukaan. Että osattaisiin käyttäytyä liikenteessä. Yleensä se loppupeleissä on useimmiten itsestä kiinni, että ajaa turvallisesti, oli kyseessä sitten skuutti, pyörä, moottoripyörä tai mikä vain.

Tämän artikkelin koostamisen aikana vappuviikonloppuna 2021 TYKSin suu- ja leukakirurgian päivystykseen tuli kaksi vuokrasäshköpotkulaudalla kaatunutta potilasta. 

– Tarina olikin jo lääkäreille entuudestaan tuttu: Viikonloppuyö. Humala. Sähköpotkulauta. Kaatuminen kasvoilleen ja useat murtumat leuoissa ja hampaissa. Lopputulos ei yllättänyt, nyt jo ihan aiemmin tehdyn tutkimuksenkaan perusteella.

Katso myös: Ei putkeen mennyt tämäkään! Karut kuvat kertovat, miten heikosti ihmiset pysäköivät sähköpotkulautoja kesällä. 

1:15

Osittainen lähde:, Sähköpotkulautaonnettomuuksien aiheuttamat tyypilliset vammat, Aaro Turunen, HLT, leukakirurgiaan erikoistuva hammaslääkäri, Turku 2019

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja