Neljä terveysongelmaa, jotka älykellosi huomaa ennen sinua

2:10
Videolla kerrotaan viisi pitkäaikaissairauksille altistavaa tekijää.

Älykelloista on tullut yhä fiksumpia. Parhaimmillaan itsensä mittaaminen auttaa havaitsemaan ajoissa terveyttä uhkaavat tilat.

Älykellojen ansiosta ihmiset saavat yhä enemmän tietoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Yhä useamman ranteessa killuva laite kannustaa hyviin elämäntapoihin, mutta se voi myös kertoa, jos jotain on pielessä.

Popular Science kokosi yhteen sairauksia ja niille altistavia riskitekijöitä, joiden havaitsemisessa älykellosta on hyötyä. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei älykello ole lääkäri. Jos diginäytölle lävähtävät numerot antavat aihetta huoleen, tulee asiasta kertoa terveydenhuollon ammattilaiselle.

1. Istuva elämäntapa

Vähäinen tai olematon liikunta altistaa lukuisille vakaville terveysongelmille, kuten lihavuudelle ja tyypin 2 diabetekselle. Liikkumattomuuden on huomattu jopa aikaistavan kuolemaa.

Älykello voi auttaa ihmistä ymmärtämään, kuinka vähän hän itse asiassa liikkuu. Laitteissa on yleensä sovellus, joka seuraa esimerkiksi käyttäjän aktiivisuustasoa ja askelmäärää. Lisäksi älykelloon voi asettaa itselleen liikuntatavoitteen, johon laite kannustaa hälytyksillä.

2. Eteisvärinä

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sairaalahoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö. Siinä sydämen eteinen supistuu paljon tiheämmin kuin kammio, mikä häiritsee sydämessä kulkevien sähköimpulssien toimintaa ja aiheuttaa epäsäännöllisen sykkeen. 

Toistuva ja useita tunteja tai päiviä kestävä eteisvärinä voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka voivat aivoihin kulkeutuessaan aiheuttaa aivoinfarktin.

Sykettä mittaavat älykellot voivat kertoa flimmerin aiheuttamasta epäsäännöllisestä sykkeestä. Lisäksi älykello, jossa on elektrokardiogrammi- eli EKG-toiminto, pystyy havaitsemaan sydänsähkökäyrän. Sen avulla eteisvärinän voi havaita ja hakeutua hoitoon.

Kellon tekemä EKG on hyvä apu eteisvärinän tunnistamiseen, mutta se ei korvaa ammattilaisen tekemää tutkimusta.

3. Uniapnea

Unenaikaiset hengityskatkot, kuorsaus ja päiväväsymys voivat kertoa uniapneasta. Yleinen mutta alidiagnosoitu sairaus altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, onnettomuuksille sekä tyypin 2 diabetekselle.

Älykello ei suoraan havaitse uniapneaa, mutta unta seuraava laite pystyy kertomaan hengityskatkoksen aiheuttamista havahtumisista unen aikana. Osassa älykelloista löytyy veren happikyllästeisyyttä mittaava SpO2-sensori, joka auttaa antamaan unesta ja hengityksestä entistä tarkempaa tietoa.

4. Stressi

Pitkittynyt stressi aiheuttaa monia fyysisiä oireita ja altistaa esimerkiksi selkävaivoille, unettomuudelle, flunssakierteelle sekä painonnousulle. Psyykkisen stressin on todettu olevan tärkeä sydän- ja verisuonisairauksien syy.

Joihinkin älykelloihin on saatavilla EDA-sensori, joka mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutoksia. Se voi auttaa ymmärtämään kehon reaktioita stressaaviin tilanteisiin ja auttaa hallitsemaan stressiä. Mitä alhaisempi EDA-sensorin antama lukema on, sitä stressaantuneempi ihminen on.

Myös älykelloihin asennetut hengitys- ja meditaatiosovellukset voivat helpottaa stressinhallintaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja