Sydämentahdistin voi pelastaa sekunneissa ja toimii etänä – "Jos yhteys ei pelaakaan, sairaalasta ruvetaan soittelemaan"
7:10Sydämentahdistin voi pelastaa sekunneissa. Haastattelussa näyttelijä Eeva Soivio sekä HUS Sydän- ja keuhkokeskuksen rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikainen.
Sydämentahdistin on norsun muistilla varustettu pikkukone, jota voi nykyään seurata etänä. Näyttelijä Eeva Soivio sai rytmihäiriötahdistimen dramaattisen sydänpysähdyksen jälkeen.
Kymmenien tuhansien suomalaisten sydämen toimintaa tukee tahdistin.
Yleisin tahdistin on hidaslyöntisyystahdistin, jolla korjataan eri syistä johtuvaa matalaa syketasoa. Laite seuraa sydämen rytmiä ja antaa sähköimpulsseja tarvittaessa. Tyypillinen käyttäjä on iäkäs ihminen, jonka oman sydämen sähköjärjestelmä on heikentynyt.
Rytmihäiriötahdistinta käytetään, jos on riski henkeä uhkaavaan rytmihäiriöön. Laite voi tunnistaa vaarallisen rytmin ja antaa vaikka sähköiskun, jos sydän uhkaa pysähtyä. Laitetta kutsutaan usein sisäiseksi defibrillaattoriksi. Se voi pelastaa käyttäjänsä hengen sekunneissa.
Vajaatoimintatahdistinta käytetään sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Se parantaa oireita ja voi lisätä käyttäjänsä elinikää.
Kehitys on tehnyt laitteista entistä pienempiä ja älykkäämpiä. Nykyään on käytössä myös laitteita, jotka voidaan asentaa kokonaan ihon alle eikä sydämeen tarvitse viedä johtoja.
Näyttelijä Eeva Soivio sai rytmihäiriötahdistimen vuonna 2023 vakavan sairauskohtauksen jälkeen. Soivion sydän pysähtyi teatterin lavalla, ja hän oli kuolleena neljä minuuttia ennen kuin hänet saatiin elvytetyksi.
Ajatus ihon alle laitettavasta kojeesta tuntui aluksi epämiellyttävältä.
– Se oli tietenkin tosi kummallinen, jännittävä ja pelottavakin ajatus, että sinne laitetaan laite, joka johdattaa sähköä. Ja miten se tuossa rinnassa pompottaa ja pullottaa, Soivio kuvasi Huomenta Suomen haastattelussa.
– Olin nähnyt yhden ihmisen, jolla oli jo vuosikymmeniä sitten laitettu tahdistin, joka oli aika paljon isompi kuin nämä nykyiset. Eli totta kai se oli vähän semmoinen epämiellyttävä ajatus.
Alkujännityksen jälleen Soivio sanoo tottuneensa laitteeseen nopeasti. Se ei ole myöskään rajoittanut hänen elämäänsä.
– Näyttelijänkin työssä joutuu aika fyysisesti tekemään asioita, mutta eipä juuri ole rajoittanut. Tietysti sellaisia kunnon karatepotkuja ei ehkä tehtäisi tai extreme-lajeja harrastettaisi, mutta en harrasta karatea eivätkä extreme-lajit ole tähän mennessäkään olleet ihan minun juttujani.
Teatterin lavalle kuolleen näyttelijä Eeva Soivion pelasti uskomaton sattuma.Juttu jatkuu videon alla.
7:48Näyttelijä Eeva Soivion sydän pysähtyi teatterin lavalla – jälkikäteen löytyi rytmihäiriösairaus.
Käyttäjien määrä lisääntyy
Maailman ensimmäinen kehoon laitettava sydämentahdistin asennettiin Ruotsissa vuonna 1958.
Muovinen vehje oli suunnilleen jääkiekon kokoinen, kävi pienellä ladattavalla akulla ja toimi lopulta vain pari tuntia. Silti kyse oli merkittävä läpimurto, koska tätä ennen tahdistimet olivat suuria ulkoisia laitteita, joissa potilas oli kiinni johdoin.
Sen jälkeen tekniikka on kehittynyt harppauksittain.
Rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikainen kertoo, että tahdistimien käyttö on lisääntynyt vuosien myötä väestön ikääntyessä.
Uuden ajan tahdistimet toimivat pattereilla, jotka pitää vaihtaa aika ajoin. Patterit kestävät keskimäärin kymmenen vuotta.
Ikuisesti pattereita ei vaihdeta, eivätkä laitteet ylipäätään tee ihmeitä.
– Sanoin kerran vanhemmalle pojalleni, että ajattelepa, että jos en kuole ollenkaan. Aina kun olen kuolemassa, tahdistin jysäyttää minut takaisin henkiin, Soivio sanoo ja nauraa.
Raatikainen kertoo, että edes rytmihäiriötahdistimilla ei voi jatkaa elinikää loputtomiin.
– Rytmihäiriötahdistin on ikään kuin henkivakuutus. Se ei hoida perussairautta. Tyypillisin syy sen asentamiseen on, että potilas on sairastanut sydäninfarktin, johon liittyy henkeä uhkaava rytmihäiriön riski.
Sydämentahdistimia seurataan nykyään etänä sairaalasta käsin.
– Potilaalla on kotona pieni laite, yleensä sängyn vieressä, joka kommunikoi tahdistimen kanssa, ottaa tiedot sieltä ja lähettää ne automaattisesti suojatulle internetsivuille, josta lääkäri tai hoitaja voi sairaalassa katsoa lähes reaaliaikaisesti, mitä tapahtuu, Raatikainen selvittää.
Kaikilla ei ole edes laitetta. Esimerkiksi Soiviolla on seurantaa varten vain kännykkäsovellus puhelimessaan.
– Kännykkä on kätevämpi siinä mielessä, että sen voi ottaa matkaan, Raatikainen kertoo.
Seurannalla on kuitenkin rajansa.
Jos käyttäjä lähtee esimerkiksi ulkomaille eikä kohteessa ole kännykkäyhteyttä, kontakti katkeaa.
Siksi matkoista pitää muistaa ilmoittaa sairaalaan.
– Jos yhteys ei yhtäkkiä pelaakaan, sairaalasta ruvetaan soittelemaan perään, että missä nyt olet. Ja vieläkös sinä olet hengissä.
Kaikki tekniset koneet ja varsinkin älykkäät etälaitteet voivat hajota tai olla alttiita häirinnälle ja kyberhyökkäyksille.
Raatikaisen mukaan kaikki on tahdistimienkin kannalta mahdollista, mutta yleensä ottaen tahdistinlaitteet ovat hyvin varmatoimisia.
– Niissä vikoja on hirveän vähän; puhutaan promilleista. Mutta meilläkin aina silloin tällöin kutsutaan takaisin ja tarkistetaan laitteita. Etäseuranta kertoo heti, jos laite on rikki, ja näin osataan kutsua potilas saman tien vaihtoon.
Katso koko haastattelu jutun alussa olevalta videolta.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa Lifestyle-toimituksessa, uutisdeskissä ja Huomenta Suomen suunnittelussa, joissa hän seuraa ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa terveys-, ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteeseen kati.hyttinen@mtv.fi.
