Jatkuva haukottelu voi olla hälytysmerkki.
Haukotteletko pitkin päivää? Tarvitsetko useita kuppeja kahvia vain selvitäksesi iltapäivästä? Uneliaisuuden oireet voivat olla hälytysmerkki vakavasta univajeesta, joka voi olla terveydelle haitallista, varoittaa American Academy of Sleep Medicine (AASM) kannanotossaan, jota tukee 25 eri lääketieteellistä järjestöä.
– Uneliaisuus on vakava terveysongelma, jolla on laaja-alaisia seurauksia, sanoo AASM:n puheenjohtaja, keuhkolääkäri ja unilääketieteen asiantuntija Erin Olson tiedotteessa.
Unenpuutteen tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi diabateksen kehittymisen ja pahenemiseen, masennukseen, sydän- ja munuaissairauksiin, korkeaan verenpaineeseen, lihavuuteen ja aivohalvauksiin.
Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, miten univajeen merkkejä vähätellään. Keho tottuu univajeeseen salakavalasti, mutta uneliaisuus päiväsaikaan voi kostautua liikenteessä tai työpaikalla, mutta aiheuttaa myös pitkän ajan terveysongelmia.
Lue myös: Moni yrittää ehkäistä kuorsausta nenäteipillä – unilääkäri arvioi hyötyjä
"Levännyt ihminen ei nukahda kokouksissa"
Liian usein silmien lurpsahtaminen palaverissa kuitataan usein merkityksettömänä ongelmana eikä merkkinä mahdollisesti vaarallisesta univajeesta, asiantuntijat sanovat.
– Nukahtaminen tylsissä kokouksissa on merkki riittämättömästä unesta. Täysin levännyt ihminen ei nukahda kokouksissa, olipa kokous kuinka tylsä tahansa, toteaa uniasiantuntija ja neurologian ennaltaehkäisevän lääketieteen apulaisprofessori Kristen Knutson.
Knutson huomauttaa, että liiallinen päiväaikainen uneliaisuus voi heikentää suorituskykyä ja olla merkki taustalla olevista unihäiriöistä tai muista ongelmista. Säännöllisestä päiväsaikaisesta uneliaisuudesta kärsivän kannattaisikin keskustella ongelmasta lääkärin kanssa.
Millaisia vaikutuksia univajeella on pidemmän päälle? Juttu jatkuu videon alla.
0:55Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partanen kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, minkälaisia vaikutuksia univajeella on terveydelle.
Lue myös: Tiedätkö, miten oikeasti nukut? Unilääkäri kertoo, miltä aamuisin pitäisi tuntua
"Voi olla erittäin vaarallista"
Univajeesta kärsivä voi kuvitella olevansa ihan virkeä, vaikka todellisuus on jotain muuta. Kun univajeisilta ihmisiltä testataan esimerkiksi reaktioaikaa, muistia tai koordinaatiokykyä, moni tekee paljon virheitä. Väsyneenä aivot ottavat "minipäikkäreitä".
– Aivosi menevät itse asiassa lyhyisiin kahden, kolmen ja 10 sekunnin mikrouniin ja sitten palaavat takaisin, etkä ehkä edes huomaa tämän tapahtuvan, sanoo unilääketieteen professori Indira Gurubhagavatula.
– Se voi olla erittäin vaarallista, jos ajat tai teet jotain, joka liittyy turvallisuuteen. Joten jos sinusta tuntuu, että saatat nukahtaa, kiinnitä siihen huomiota, sillä se on merkki siitä, että ajaminen ei ole turvallista.
Näin univaje voi ilmetä
Uneliaisuutta voi arvioida esimerkiksi miettimällä, kuinka todennäköisesti nukahtaisi, jos kävisi makuulleen iltapäivällä tai istuisi tekemättä mitään julkisella paikalla. Entä lukiessa tai jutellessa jonkun kanssa tai istuessa pelkääjän paikalla autossa tunnin?
Kun univaje pahenee, se ilmenee erilaisin, vaarallisin oirein. Silmäluomesi lurpsahtavat tai sinulla on vaikeuksia pysyä pystyssä. Kädet voivat myös täristä vakavan univajeen seurauksena.
– Saatat olla holtiton ja impulsiivinen kuin et välittäisi. Se on yksi oire, Gurubhagavatula sanoo.
Uneliaisuuteen voivat vaikuttaa erilaiset unihäiriöt, kuten uniapnea, unettomuus tai levottomat jalat. Myös tietyt elämäntapoihin liittyvät asiat voivat vaikuttaa, kuten liika kofeiini, alkoholi ennen nukkumaanmenoa tai treeni väärään aikaan.
Lue myös:
Uniapnea voi jäädä huomaamatta erityisesti tietyssä elämänvaiheessa – tätä moni nainen ei tiedä
Näillä vinkeillä saat helpotusta uniapneaan
Kaikilla kuorsaajilla ei ole uniapneaa – tästä tunnistat huolestuttavan kuorsauksen
Uniongelmien riski kasvaa merkittävästi, jos teet näin ennen nukkumaanmenoa – eikä syypää ole yksin some
Katso myös: Mistä tietää, että pitäisi nukkua enemmän?
10:58Haastattelussa Vaasan yliopiston väitöskirjatutkija Jenni Tuomilehto ja Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen.
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: AASM