Uniapnea on tikittävä aikapommi, jota moni sairastaa tietämättään – yksi selkeä riskitekijä

2:10
Videolla kerrotaan viisi pitkäaikaissairauksille altistavaa tekijää.

Kuorsaaminen voi häiritä vieressä nukkujaa, mutta korinan taustalla saattaa vaikuttaa myös hoitamattomana henkeä uhkaava tila: uniapnea. Uniapnean oireita ei kannatakaan sivuuttaa olankohautuksella.

Kuorsausääni syntyy hengitysilman pyöriessä hengitysteiden ahtaissa kohdissa. Miehillä kuorsaus on naisia yleisempää. Sukupuolen lisäksi kuorsaukseen vaikuttavat nenän ja nielun rakenteelliset seikat, nenän tukkoisuutta aiheuttavat tekijät, ylipaino, alkoholi, tupakointi ja rauhoittavat lääkkeet.

Kuorsaus on monelle tuttu vaiva. Noin 10–15 prosenttia keski-ikäisistä miehistä kuorsaa, kertoo Terveyskirjasto. Kuorsausääni häiritsee heidän petikumppaneitaan, mutta korinaan liittyy usein myös hengityskatkoksia, jotka voivat olla kuorsaajalle itselleen haitallisia.

– Kaikki ihmiset, joilla on uniapnea, kuorsaavat, mutta kaikilla kuorsaavilla ei ole uniapneaa, sanoo The Washington Postin haastattelema uniasiantuntija ja neurotieteilijä Ricardo Osorio.

Siksi kuorsaajan voikin olla suotavaa käydä lääkärillä.

Pidä silmällä vaaranmerkkejä

Tietyt merkit kuorsaamisessa kielivät normaalia vakavammasta vaarasta. Näitä ovat:

  • tavallista voimakkaampi kuorsaus
  • uniapneakohtaukset
  • uneliaisuus pitkin päivää
  • heikko suorituskyky töissä
  • muistihäiriöt
  • mielialavaihtelut
  • yölliset rytmihäiriö- ja rintakiputuntemukset

Jos kuorsaus tai hengityskatkokset aiheuttavat edellä mainittuja oireita on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.

Yksi kuorsauksen takana piilevistä terveysongelmista on uniapnea, jolla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Pituudeltaan muutaman sekunnin tai jopa yli minuutin pituiset hengityskatkokset johtuvat ylähengitysteiden osittaisesta ahtautumisesta. Tavallisesti katkos päättyy korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen.

Hengitysliitto kertoo, että Suomessa uniapneaa sairastaa ainakin 300 000 ihmistä – moni tietämättään.

Uniapnean syyt – lihavuus merkittävä tekijä

Uniapneaa sairastaa 9–24 prosenttia väestöstä. Yleisintä se on 40–65-vuotiailla, mutta lapsetkin voivat sairastaa uniapneaa.

Merkittävin syy uniapneaan on ylipaino. 50–70 prosenttia uniapneasta kärsiviä on ylipainoisia.

Vaikuttavia asioita ovat myös kasvojen ja kaulan rakenteelliset tekijät, jotka estävät ilman vapaan virtauksen keuhkoihin. Tällaisia rakenteellisia tekijöitä ovat esimerkiksi pieni alaleuka, kupera kasvojen profiili, ahdas nielu, suuret nielurisat ja ristipurenta, jotka voivat altistaa uniapnealle. Pitkäaikainen nenän tukkoisuus voi osaltaan aiheuttaa uniapneaa.

Naissukuhormonien tiedetään suojaavan osittain naisia uniapnealta, mutta vaihdevuosien jälkeen sairaus on yhtä yleinen miehillä ja naisilla.

Hoitamattomalla uniapnealla vakavia seurauksia 

Hoitamattomana uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, riskiä tyypin 2 diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön sekä keuhkovaltimoverenpainetautiin. Lisäksi unenlaatua heikentävä kuorsaus voi johtaa esimerkiksi masennukseen, liikenneonnettomuuksiin ja työtapaturmiin. Diagnosoimaton uniapnea on riski erityisesti leikkauspotilaille

The Washington Post kertoo, että hoitamaton uniapnea on lisäksi yhdistetty suurentuneeseen syöpäriskiin, raskausajan komplikaatioihin sekä Alzheimerin tautiin.

Kuorsauksen mahdollisesti paljastamien terveysriskien vuoksi yhdysvaltalaislehden haastattelema lääkäri ei suosittele kuorsauksen hillitsemistä kotikonstein. Hoitoa ennen kuorsauksen syy olisi selvitettävä.

– Yleisesti ottaen ainoa asia, joka tapahtuu tavatessasi unilääkäriä, on, että elämänlaatusi saattaa hieman parantua, Osorio sanoo.

Uniapnean hoitomuodot

Mikäli kuorsauksen aiheuttaja on uniapnea, auttaa lääkäri potilasta rakentamaan hänelle sopivan hoidon. Lievässä uniapneassa pelkkä laihduttaminen voi riittää hoidoksi. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävällä CPAP-laitteella eli ylipainehengityslaitteella.

Osalla uniapneapotilaista oireita voidaan hoitaa uniapneakiskoilla, asentohoidolla tai kirurgisin toimenpitein, mikäli ongelma johtuu rakenteellisista tekijöistä. 

Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat uniapnean oireita, joten näiden käyttöä on syytä rajoittaa etenkin ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi selinmakuun välttäminen voi auttaa oireiluun.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Artikkeli on päivitetty versio vuonna 2019 julkaistusta jutusta.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja