Helsingin kaupunki oli pitkään niin sanotusti myyntihousut jalassa, mutta päätyi toteuttamaan Lapinlahden vanhan mielisairaalan pitkään odottaneen peruskorjauksen itse.
Hietaniemen kuulun hautausmaan läheisyyteen Helsingin Lapinlahteen valmistui vuonna 1841 Suomen ensimmäinen mielisairaala.
Sairaalatoiminta arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa rakennuksessa loppui vuonna 2008 ja sittemmin tiloissa on ollut muun muassa mielenterveys-, kansalaisjärjestö- ja kulttuuritoimintaa.
Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaan alueen tarinassa on riittänyt käänteitä. Taistelu Lapinlahdesta -dokumentti (2026) kertoo ne viimeisen reilun kymmenen vuoden ajalta.
– Se määrä, mitä tämä porukka ja tämä kansanliike on ollut valmis pistämään hikeä, verta ja kyyneliä sekä satoja ja tuhansia työtunteja vapaaehtoistyöhön, se on minusta kaunis tarina taltioida dokumenttielokuvaan, sanoo dokumentin ohjaaja Klaus Welp.
Taistelu Lapinlahdesta -dokumenttielokuvan valmistumisen ei ollut tarkoitus viedä kymmentä vuotta.
– Tämä aihe ja Lapinlahti, se on niin symbolinen tarina. Tämmöinen Daavid vastaan Goljat -tyyppinen saaga, Welp kuvailee.
– Silloin, kun aloitin kuvaamaan dokumenttia, en olisi ikinä uskonut, että se voisi kestää niin pitkään ja että yksilöiden ja kansanliikkeen yhteinen taistelu olisi näin sinnikäs. Monessa vaiheessa luulin, että elokuva on purkissa, mutta ei, taas piti jatkaa kuvaamista.
Tässä tarinassa Daavid on Lapinlahden toimijoiden muodostama yhteisö. Goljatin roolin täyttävät Helsingin kaupunki sekä kansainvälinen kiinteistöjätti, jolle kaupunki oli aluetta kiinteistöineen lisärakennusoikeudella höystettynä myymässä.
Goljat luopui myyntiaikeista
Vuoden 2024 syksyllä tiedotettiin Goljatin eli Helsingin alkavan suunnitella Lapinlahden sairaalan peruskorjauksen toteuttamista kaupungin omana hankkeena. Kiinteistöjätti vetäytyi hankkeesta kokonaan.
– Ollaan iloisia siitä, että nyt Helsinki kaupunki on päättänyt sairaalan remontoida ja kustantaa sen korjauksen, sanoo Pro Lapinlahti ry:n toiminnanjohtaja Nonni Mäkikärki.
– Toivotaan myös, että kaupunki pysyy tulevaisuudessa niissä päätöksissä, mitkä on kaupunkiympäristölautakunnassa tehty. Alueen tulee pysyä kaikille avoimena, puistoihin ei tulisi lisärakentamista ja että mielenterveystyö ja kansalaistoiminta täällä saisi jatkua. Ja ennen kaikkea, että sairaala-alue pysyisi julkisessa omistuksessa.
Taistelu Lapinlahdesta -dokumentin ohjaaja Klaus Welp toivoo, että dokumentti antaa katsojille toivoa.
– Mitään spoilaamatta, tämä dokumentti on aika kaunis tarina, mutta ei voi koskaan tietää, mitä tapahtuu jatkossa, ohjaaja toteaa.
– Nyt onneksi Helsingin kaupunki on ymmärtänyt Lapinlahden alueen kulttuuriperinnön ja toiminnan arvon.
Perusparannushanke vauhtiin vuonna 2028
Helsingin kaupungin teettämien kuntotutkimusten mukaan Lapinlahden alueen rakennuksille on kertynyt rutkasti korjausvelkaa sairaalatoiminnan loppumisen jälkeen.
Osa tiloista on poistettu käytöstä turvallisuusriskin vuoksi ja ilman peruskorjausta rakennusten säilyminen on uhattuna.
Korjaustöiden piti alkaa tulevana syksynä, mutta niitä on lykätty eteenpäin.
Lapinlahden alueen peruskorjausta vetää Helsingin kaupungin projektinjohtaja Mari Koskinen.
– Teetimme viime vuoden aikana esiselvityksen, jonka rinnalla tehtiin visiotyötä, jossa suunniteltiin, millainen Lapinlahden tuleva toimintakonsepti voisi olla, hän kertoo.
– Seuraavaksi tämä hanke menee poliittiseen päätöksentekoon, arviolta maaliskuussa, ja siellä päätetään hankesuunnittelun käynnistymisestä. Hankesuunnittelu kestää arviolta vuoden -26 loppuun asti.
Sitten on luvassa Koskisen mukaan toteutussuunnittelua niin, että perusparannushanke ja korjaustyöt voisivat käynnistyä paikan päällä vuoden 2028 alussa.
Lapinlahden sairaala-alueen nykyisten toimijoiden ja yhteisön kannalta tulevaisuus näyttää siis ainakin varovaisen valoisalta.
Yli 180 vuotta sitten valmistuneen sairaalan kulttuurihistoriallista arvoa on verrattu jopa Suomenlinnaan.
Lapinlahden psykiatrisessa sairaalassa hoitoa ehtivät saada vuosien saatossa monet tunnetut nimet.
– Aleksis Kivi on ollut täällä, Leevi Madetoja, Helvi Juvonen, Hector, Vesa-Matti Loiri… Aira Samulin ei ollut itse potilaana, mutta kävi täällä tapaamassa lähisukulaisia eli toista vanhempaansa ja aviomiestään sekä sitten myöhemmin lastaan, Nonni Mäkikärki kertoo.
Tunnettuja nimiä on nähty myös Lapinlahden yhteisön tukijoukoissa. Tukensa ovat antaneet muun muassa Tuure Kilpeläinen, Laura Birn, Pirjo Lonka ja Kaurismäen veljekset.
– Mika Kaurismäkeä lainatakseni, tämä elokuva hänen mielestään onnistuu kuvaamaan aika tylsää aihetta. Kunnallispolitiikka on tylsä aihe, mutta sitä ei voi käsittääkään, miten paljon tunnetta ja taistelutahtoa siinä yhteisössä ja jengissä on ollut ja se on edennyt kansanliikkeen mittakaavaan, Taistelu Lapinlahdesta -dokumentin ohjaaja Klaus Welp intoilee.
– Tämähän on meillä aina, että lähelle on vaikea nähdä. Matkustetaan ulkomaille, katsotaan kauniita ja jännittäviä paikkoja, ihmetellään, että miksei meillä ole tuollaista, mutta ei nähdä sitä siinä vieressä.
– Ilahduttavan moni näkee sen arvon siinä aineettomassa kulttuuriperinnössä. Eli kun me jatkamme sitä mielenterveystyötä täällä, se toiminta, mitä meillä on tänä päivänä, on tavallaan jatkumoa sille, Mäkikärki sanoo.
– Se luo elävää, aineetonta kulttuuriperintöä, mikä on vähintään yhtä arvokasta kuin Engelin suunnittelemat rakennukset ja historiallinen sairaalapuisto.
"Ihminen ihmisten joukossa"
Taistelu Lapinlahdesta -dokumentin ohjaajan oma studio sijaitsee Lapinlahdessa eli Klaus Welp on itsekin osa Lapinlahti-yhteisöä.
– Ystävyyssuhteita, jopa työsuhteita erityissuhteita erityisryhmissä olevien ihmisten kanssa. Meillä on kehitysvammaisia, kuuroja, maahanmuuttajia, autisteja, vaikka mitä. Se kauneus on siinä, että kulttuuriväki, mielenterveyskuntoutujat, pienyrittäjät ja kaikki, se on mahtava symbolinen sekoituskattila, ohjaaja kuvailee.
– Vähän ajan päästä kukaan ei kiinnitä mihinkään näihin piirteisiin huomiota. Ne unohtaa. Sitä on vain yksi ihminen ihmisten joukossa. Aivan kuten sinäkin.
Myyntiuhan kaikottua, Lapinlahden sairaala-aluetta uhkaa seuraavaksi meriliikenne.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuoden lopulla Länsisataman ja Länsiväylän välille rakennettavan satamatunnelin asemakaavan.
300 miljoonaa euroa maksavan tunnelin suuaukko rakennetaan tällä tietoa Lapinlahden sairaalapuiston eteläosaan.
– Se on järjettömän iso hanke, monen sadan miljoonan. Mietin, että eikö ole mitään järkevämpää kohdetta tässä taloudellisessa tilanteessa mihin laittaa rahaa kuin satamatunneli, Pro Lapinlahti ry:n toiminnanjohtaja ihmettelee.
Klaus Welp on seurannut aihetta ja kuullut yhteisön ajatuksia.
– Jännityksellä odotetaan, että tuleeko elokuvalle jatko-osa. En haluaisi tehdä sitä. Nyt, kiitos, riittää.
