Suomalaiset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa mielenterveyspalvelujen hoitoonpääsyssä. MTV Uutiset kävi läpi kuntien mielenterveyden hoitokäyntimäärät ja paljastui, että erot kuntien välillä ovat jopa kymmenkertaisia. MIELI ry:n mukaan erot ovat sattumanvaraisia.
Asiantuntijan mukaan mielenterveyspalvelujen osuus kuntien terveydenhuollon budjeteissa on ollut laskussa samalla, kun palveluiden tarve on kasvanut.
– Meillä on mittava maantieteellinen eriarvoisuus tässä palveluiden saatavuudessa, kertoo johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck.
MIELI ry:ssä ja THL:ssä työskentelevä Wahlbeck kertoo MTV Uutisille, että mielenterveyspalvelujen osuus kuntien terveydenhuollon budjeteissa on laskenut koko 2000-luvun ajan.
– Mielenterveyden häiriöiden suhteellinen merkitys suomalaisten terveydelle on ollut kasvussa, mutta silti kuntien terveydenhuollon budjeteissa on satsattu yhä vähemmän ja vähemmän mielenterveyspalveluihin. Tässä on suuri ristiriita väestön tarpeen ja julkisen terveydenhuollon panostusten välillä.
Vaikutuksia kuolleisuuteen
MIELI ry:stä kerrotaan, että kunnissa, joissa avopalveluja on heikosti saatavilla, on enemmän itsemurhakuolleisuutta. Huolestuttava havainto on se, että palveluiden järjestämistä määrittelee sattuma, ei palvelujen tarve, toteaa asiantuntija.
–Tuntuu, että nämä ovat aika summittaisesti ja sattumanvaraisesti järjestetty.
Eikö tämän pitäisi olla ihan perusnäkkileipää, että katsotaan, mikä on hoidontarve?
– Pitäisi olla ihan itsestäänselvä asia. Mutta tässä on tällainen käänteisen tarpeen laki: Kunnissa, joissa on eniten tarvetta mielenterveyspalveluille, niitä on vähiten tarjolla.