Huumeiden käyttö, mielenterveysongelmat sekä alipaino olivat voineet estää lapsensaannin. Metta Sävikari kuitenkin päihitti kaikki ennakkoluulot.
Kolmen viikon välein Metta Sävikari kulkee tyttärensä Sabrinan kanssa tutun matkan Helsingin Herttoniemestä Kalasatamaan.
Pienen kävelymatkan jälkeen ovella vastassa on joukko ihmisiä tupakalla. Vaikuttaa siltä, että hekin ovat tulleet saman syyn tähden terveysasemalle.
– Heti synnytyksen jälkeen siirryttiin takaisin kuukausi-injektioon, mutta se ei kantanut. Nyt mulla nostettiin annosta ja laskettiin käyntiväliä, Metta selvittää.
Metta alkoi käyttää kovia huumeita parikymppisenä. Siihen ajoivat raskas ero, ja sitä seurannut itsetuhoisuus. Terveysasemalla hän on hakemassa korvaushoitolääkettään injektiona.
– Me oltiin viisi päivää tarkkailussa mun korvaushoidon takia, ettei Sabrinalle tule vieroitusoireita.
Asian ytimessä.doc – Rikkinäiset äidit
Rikkinäiset äidit -dokumentissa nähdään kaksi sairastavaa äitiä.
Metta taistelee korvaushoidon ja pikkuvauva-arjen keskellä.
Sonja-Elina sen sijaan avaa, millaista on luotsia teini-iän kynnyksellä olevia huollettavia, kun on pakotettu makuuasentoon.
Millaista on olla äiti, kun pelko sairaudesta varjostaa elämää?
21:41
Dokumentin voit katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Metta on ollut korvaushoidossa kahdeksan vuotta, eikä pelkää enää retkahtavansa.
– Kaikista mielialalääkkeistä huolimatta korvaushoitolääke on se, mikä pitää kaikkein tasaisempana, Metta sanoo.
Suomessa korvaushoitolääkkeinä käytetään buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita.
Korvaushoidossa tärkeää on oikean ja sopivan korvaushoitolääkeannoksen löytäminen: Liian vähäinen annos ei vie pois vieroitusoireita tai aineenhimoa tai se ei kanna riittävästi. Toisaalta liian suuri annos taas lisää pitkäaikaisia haittoja, päiväaikaista tokkuraisuutta sekä kognitiivisia haittoja.
Pitkäaikainen haave
13-vuotiaana syömishäiriöön sairastunut Metta ei koskaan uskonut, että hänestä voisi tulla äiti.
– Minusta ei koskaan pitänyt tulla äiti, eikä tämän pitänyt olla mahdollista.
Pitkäaikainen haave lapsesta oli kuitenkin voimakkaampi kuin sairaudet.
Lapsettomuushoitojen piiriin oli vaikea päästä. Menneisyyden huumeriippuvuus ja mielenterveyden haasteet eivät nykyisen äidin mukaan olleet kovaa valuuttaa.
– Neljä kertaa sain hylkäävän päätöksen. Vaikka sitä ei aivan suoraan sanottu, niin huumeet olivat varmasti syynä, ettei minua otettu hoitoon.
Myös alipaino aiheutti huolta, mutta päättäväisyydellä nainen sai nostettua painoaan.
Lopulta reitti avun pariin löytyi yksityiseltä puolelta, ja Metta Sävikarista tuli äiti kesän 2025 lopulla.
– Ei ole semmoista katastrofia tai umpikujaa, mistä en olisi selvinnyt, ja nyt on iso syy taistella eteenpäin.
Elämää kaksisuuntaisen kanssa
Pikkuvauva-arki yksinhuoltajana vaatii veronsa. Metta erosi Sabrinan isästä vauvan ollessa neljän viikon vanha.
– Lapsi on aina ollut mulle hirveän paljon tärkeämpi kuin lapsen isä tai puoliso. Tiedän, että yksinhuoltajan elämä ei ole ruusuilla tanssimista, mutta ei mun elämä ole ikinä ollut helppoa ennenkään.
Lue myös: Kahden lapsen äiti Sonja-Elina joutui petipotilaaksi palvelutaloon: "Olen joutunut esittämään, että kaikki on hyvin"
Pahimpina öinä Metta nukkuu vartin pätkissä.
– Kestän univajetta aika hyvin, koska oon aina ollut huono nukkuja. Kaksisuuntaisen kanssa se univaje kuitenkin tulee ennemmin tai myöhemmin tekemään tosi pahaa jälkeä.
Metalla on diagnoosi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Terveyskirjaston mukaan kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista alttius sairausjaksojen toistumiseen.
– Se on vaan pakko ottaa kaikissa yhtälöissä huomioon, että joku päivä mun vointi voi olla tosi paljon huonompi ja toimintakyky voi laskea.
Sairausjaksoissa toisiaan seuraavat masennus- ja mania- tai hypomaniajaksot. Sairausjaksojen välissä voi olla oireettomia jaksoja ja sairausjaksojen tiheys vaihtelee.
Metta on huolissaan siitä, periytyyko sairaus myös lapselle.
– Oman taustan takia mietin sitä paljon. Pelkään, että Sabrina alkaa myötäilemään mun tunnetiloja. Haluan tarjota vakaan ja rakastavan kodin, enkä kodin, missä lapsi tuntee vastuuta vanhemmasta.
"Olen tullut kotiin"
Metta ei ole ikinä välittänyt yhteiskunnan odotuksista.
– Mut on yritetty asettaa tietynlaiseen muottiin koko mun elämän. Oon tullut immuuniksi semmoiselle. Kun mä teen oman parhaani Sabrinan kanssa, niin en voi kuin toivoa, että se riittää.
Kaikista tapaamisista hoitohenkilökunnan kanssa ei ole jäänyt hyvät muistot, mutta raskausaikana hän kokee tulleensa hyvin kohdatuksi.
– He olisivat voineet ruveta näyttämään mulle kaapin paikkaa ja sitä, kuka ansaitsee ja mitä ansaitsee ja tietyntyyppisen taustan omaavat eivät saa lisääntyä, mutta niin ei koskaan tapahtunut.
Lue myös: Kun pyörätuolissa istuva Jasmine kertoi raskaudestaan, moni hämmästyi – "Selkäydinvammaisia äitejä ei näy elokuvissa"
Yksi syy siihen, miksi hän kertoo vaikeista ja kipeistä aiheista on se, ettei kukaan jäisi ajatuksineen yksin.
– Ettei kukaan enää luulisi, että jatkuva paha olo on normaali tila elää, tai että sen selättäminen ja kohtaaminen on mahdotonta.
Metta kertoo lapsensaannin vaikuttaneen merkittävällä tavalla.
– Kaikki se melu mun pään sisältä loppui.
Äitiys toi mukanaan tunteen täydeksi tulemisesta.
– Mä luulin aikaisemmin, että tiesin, millaista on olla onnellinen.
– Nyt olen tullut kotiin, Metta kertoo.
Ota yhteyttä!
Leo Kirjonen on yksi Asian ytimessä -dokkareiden tekijöistä. Kirjosta kiinnostavat etenkin ihmisten hyvinvointi, elämänmakuiset tarinat sekä yhteiskunta ja sen epäkohdat.
Onko sinulla tarina kerrottavana, laita siitä viestiä!
Kaikki Asian ytimessä.doc -dokumentit löydät MTV Katsomosta!