Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Julkaisupäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
  • Jaakko Hietanen
    Head of Digital Development
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • Makuja
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita
  • Julkisen sanan neuvosto (JSN)
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kirja-arvio: Väkevät sielut – tarinoita Lapinlahden sairaalasta

Julkaistu 19.05.2021 07:00
Toimittajan kuva

Pertti Nyberg

pertti.nyberg@mtv.fi

Tarja Heiskanen, Mirja Vallisaari ja Katja Liuksiala: Väkevät sielut - tarinoita Lapinlahden sairaalasta (Into 2021)

Helsingin Lapinlahdessa sijaitseva sairaala on surullisia tarinoita täynnä. Kolme toimittajaa on nyt kirjoittanut kirjan noista tarinoista, joita seuraamalla voi hyvin tarkastella mielisairaalatoiminnan kehittymistä Suomessa. 

Engelin piirtämä Suomen ensimmäinen mielisairaala aloitti 180 vuotta sitten Helsingin syrjäisellä niemekkeellä hautausmaan takana. 

Taustalla oli tsaari Nikolai I tavoite saada mielisairaanhoito Suomessa tolkulliselle tasolle. Hän oli tarkastuskäynnillään Helsingin Uudella klinikalla havainnut, että vaikka muita potilaita hoidettiin kunnolla uudessa, tasokkassa sairaalassa, mielisairaiden kohtelu oli karmeaa: potilaita pidettiin pimeissä kopeissa lukkojen takana. 

Lääketieeteen professori Carl Daniel von Haartman sai tehtäväkseen tutustua mielisairaanhoitoon Pietarissa. Arkkitehti Carl Ludvik Engel sai puolestaan tehtäväkseen suunnitella uuden sairaalan. 

Miehet valitsivat sairaalan paikaksi Lapinlahden, sillä ajatuksena oli että siellä kauniin luonnon keskellä merituulten puhaltaessa sairaat voisivat parantua. Uuden empiresairaalan esikuvina olivat kirjan mukaan vankila ja luostari. 

Sairaala-alueen tulevaisuudesta kiistellään

Sairaalatoiminta päättyi lopulta vuonna 2008 ja Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiriltä kaupungille siirtyneen sairaala-alueen tulevaisuudesta on kiistelty siitä lähtien. Helsingin kaupunki on halunnut löytää kaupallisen toimijan alueelle mutta toistaiseksi hanke ei ole onnistunut. 

Nyt entisessä sairaalassa on enemmän tai vähemmän väliaikaisesti taiteilijoiden työpajoja sekä erilaisia mielenterveyteen liittyviä toimintoja. Kahvila ja vuokrattavat tilat ovat tulleet tutuiksi monille pääkaukiseudun asukkaille.

Nimekkäitä johtajia 

Kirjassa on lyhyitä kertomuksia sairaalan potilaista ja työntekijöistä sekä sairaalaa johtaneista lääkäreistä. Ehkäpä tunnetuin potilas on ollut Aleksis Kivi ja lääkäreistä puolestaan Jean Sibeliuksen veli Christian Sibelius – Christian antoi sairaalasta suojan veljelleen sisällissodan aikana. Mainesanoja saavat myös sodanjälkeiset johtajaylilääkärit kuten Martti Kaila ja Kalle Achté. 

Väkevät sielut -kirja kuvaa hyvin mielisairaiden hoitomuotoja. 1800-luvun toimintaa voisi kuvata väkivaltaiseksi, sillä potilaisiin kohdistetut hoitotoimenpiteet olivat enimmäkseen epämiellyttäviä. Monien mielestä mielisairauksia ei voinut edes parantaa, joten toisinaan hoitona oli vain säilyttää potilaita. 

Vaaralliseksi määriteltyjä potilaita pidettiin etenkin 1800-luvulla lähes vankilanomaisissa selleissä. Heidät saatettiin "kapaloida" liikkumisen estämiseksi tai heitä voitiin kylvettää tuntitolkulla. Yleisesti käytössä oli myös jalkarautoja ja pakkopaitoja. 

Mielisairaanhoitajat olivat puolestaan lähes kaikki kouluttamattomia eikä heidän suhtautumisensa potilaisiin ollut välttämättä kovinkaan humaania. Hoitajien koulutus alkoi vasta vuonna 1914.

Hoidot kehittyneet 

Suomeen mielisairaanhoidon virtaukset tulivat pääasiassa ulkomailta, jonne johtavat lääkärit matkasivat tutustumaan muiden maiden hoitomuotoihin. 1900-luvun alusta alkaen pakkokeinot vähenivät ja sotien jälkeen hoidoissa alkoivat auttaa erilaiset lääkkeet ja terapiat; myös asenteet kehittyivät: suhtautuminen potilaisiin muuttui entistä humaanimmaksi ja arvostavammaksi. 

Kirjan yleissävy on positiivinen – se kertoo mielisairaanhoidon kehityksestä kohti parempia aikoja. Myös viime vuosikymmenien potilaat tuntuvat olevan varsin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Vain "viimeinen potilas" eli anoreksian takia sairaalassa ollut Jenni kritisoi kirjassa hoitojaksoaan. 

Kirjassa kerrotaan jonkun verran myös mielisairaalatoiminnan erheistä kuten esimerkiksi lobotomiasta mutta näihin asioihin ei paneuduta sen kummemmin. 

Kirjan parhainta antia ovat yksittäiset "potilaskertomukset", joissa kuvataan mielisairaalaan joutuneita tai päässeitä ihmisiä. Ihmisten taustat vaihtelevat ja mielet järkkyvät moinista syistä. 

Osa ihmisistä on kokenut elämässään järkyttäviä tapahtumia, jotka ovat johtaneet mielen ongelmiin. Toisinaan sairastuneet ovat aivan tavallisen oloisia ihmisiä, jotka eivät näytä kokeneen mitään erityistä ennen sairastumistaan. 

Mielisairaus voi olla kuin mikä tahansa fyysinenkin sairaus, jolle ei välttämättä löydy mitään perussyytä. Kirjan syväsanoma lienee, että nilkka voi nyrjähtää siinä missä mielikin eikä mielenterveyden takia sairaalassa oleviin pitäisi suhtautua sen kummemmin kuin "tavallisessa" sairaalassa oleviin. 

Lisää aiheesta:

Sinä sunnuntaina äiti palasi kirkosta ja repi lapsensa kielen irti – "uskonnollinen hulluus" piinasi 1800-luvun SuomeaSeilin saarelle tuomittiin ne, joiden ei haluttu enää palaavanKirja-arvio: Pelon ja uhman vuodet – Suomen tasavallan synty 1918 - 1922Lobotomiaa, hullunarkkuja ja koomaan vaivuttamista – Suomessa mielenterveyshoidossa oli pitkään käytössä hoitomuotoja, jotka nykypäivänä kauhistuttavatPotilaita huutokaupattiin ja steriloitiin vasten tahtoa – suomalaisen mielenterveyshoidon historia kätkee hyvin synkkiä hetkiäPelosta sekaisin, tai ainakin ahdistuksesta
MielenterveysKirja-arviotTietokirjallisuusSairaalat ja hoitolaitoksetMielipiteet

Tuoreimmat aiheesta

Mielenterveys
  • 07:24
    Itsemurha

    Nettikiusaaminen ajoi australialaisäidin teinipojan itsemurhaan

  • Eilen13:08
    Ukrainan sota

    Suomalaistutkimus paljasti, mitä karmeaa pitkittynyt sota on aiheuttanut Ukrainan nuorille

  • 3.12.19:01
    Nukkuminen

    Voiko "aivot sammuttaa" näin helposti illalla? Unilääkäri arvioi somekikan

  • 2.12.21:35
    Brasilia

    Mies kiipesi leijonan aitaukseen Brasiliassa – ei käynyt hyvin

  • 27.11.17:03
    Itsemurha

    Itsemurhayrityksiin liittyvät hoitomäärät kaksinkertaistuneet – "Monet käännytetty pois päivystyksestä"