Emme edelleenkään tiedä, miksi koronataudista tehtiin sairaus, joka piti torjua hinnalla millä hyvänsä ja rajoitusten valtavista haitoista välittämättä, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Moni varmasti muistaa, vaikka ei ehkä haluaisi muistella. Kuusi vuotta sitten maailman yli alkoi pyyhkiä aiemmin tuntematon hengitystieinfektio, jonka aiheuttajana oli SARS CoV-2-virus, tuttavallisemmin korona.
Viruksen alkuperää ei varmasti tiedetä eikä välttämättä saada koskaan selville. Vaihtoehtoja on esitetty kaksi: kiinalainen lepakko tai kohtalokas sähläys kiinalaisen Wuhanin yliopiston virologian laitoksella.
Tuntematon ärhäkkä virus aiheutti sairastumisia ja kuolemia. Mutta se aiheutti myös ennennäkemättömän globaalin pelkopandemian, jonka seurauksena maa toisensa jälkeen sulki rajansa ja aloitti massiiviset väestötasoiset eristämistoimet liikkumisrajoituksineen. Lapset ja nuoret pantiin etäkouluun, vanhukset suljettiin laitoksiin, elinkeinoja kiellettiin ja ihmisten normaalia kanssakäymistä rajoitettiin.
Ei ihme, jos näitä ei huvita muistella.
Miksi-kysymyksiä jää auki
Tutkimusta koronavuosista on kyllä tehty. Näkökulmia riittää, sillä niin kokonaisvaltaisesti pandemiarajoitukset koskettivat yhteiskuntia ja yksilöitä.
Eräänlaisena yhteenvetona Suomen osalta valtioneuvoston kanslia julkaisi perjantaina loppuraportin, jonka otsikko on
. 29 tutkijan yhteistyönä syntynyt 219-sivuinen raportti vetää yhteen kokemukset koronataudin hoidosta Suomessa sekä tekee ehdotuksia tuleviin kriiseihin varautumiseksi.
Raportti on tulevaisuutta silmällä pitäen arvokas, varsinkin päättäjille. Laajempaa yleisöä se voi auttaa jäsentämään kriisivuosia ja jopa luomaan yhteistä todellisuutta ristiriitaisesta ajasta – kuten oikeuskansleri Janne Salminen toivoo raportin esipuheessa.
Tämäkin raportti jättää jälkeensä selvitettävää. Se jättää pureutumatta perustavanlaatuisiin, koronavuosista lähtien kalvaneisiin miksi-kysymyksiin: Oliko massiivinen puuttuminen ihmisten perusoikeuksiin ylipäätään tarpeen? Millä perusteella päädyttiin siihen, että lähes koko terveydenhuoltojärjestelmä valjastettiin torjumaan koronatartuntoja? Miksi koronasta tuli tauti, johon kuoleminen piti estää hinnalla millä hyvänsä, välittämättä siitä, mitä seurauksia tällaisella politiikalla on?
Pandemian alkuvaiheen epävarmuudessa järeät toimet olivat varmasti perusteltuja, mutta jo muutamien kuukausien jälkeen tiedettiin, ettei tauti uhkaa koko väestön terveyttä. Korona ei ollut kauhistuttava tuonelan niittokone, joka valikoi uhrinsa sattumanvaraisesti. Kuolintilastot paljastivat jo muutamassa kuukaudessa, että tauti oli vaarallinen erityisesti vanhuksille ja joillekin riskiryhmille.
Syntynyttä pelkopandemiaa ei kuitenkaan pysäyttänyt enää mikään. Sen voimaa kuvastaa, että ne todelliset infektiotautien ja epidemiologian asiantuntijat, jotka yrittivät suhteellistaa taudin uhkaa ja vakavuutta, jäivät pahasti alakynteen julkisessa keskustelussa.
Kuolintilastot kertoivat olennaisen
Kaivoin esiin omista koronavuosien arkistoistani lääketieteen tohtorin Pekka Mustosen kirjoituksen helmikuulta 2021, eli ajalta, jolloin pandemian ja pandemiarajoitusten keskellä oli eletty noin vuosi. Mustonen on Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja. Mustosen kirjoitusta ei sellaisenaan ole julkaistu missään, vaan sitä jaettiin sähköpostilla lääkärikunnassa ja joillekin toimittajille.
Kirjoituksessaan, joka on siis tehty helmikuussa 2021, Mustonen käy läpi siihenastisia tartunta- ja kuolintilastoja. Hän suomii ankarasti sekä poliittisia päättäjiä että mediaa pelonlietsonnasta ja siitä, ettei koronakuolemia edes yritetä suhteuttaa mihinkään.
Muutamia lainauksia:
"Tavalliset infektiot, pöpöt, flunssat, influenssa, bakteerit ja keuhkokuumeet aiheuttavat yli 10 000 kuolemaa vuosittain, jos ne tilastoitaisiin kuten koronakuolemat", Mustonen kirjoitti.
"Terveystaloustiede yrittää arvottaa terveydenhuoltoon käytettäviä euroja arvioimalla eurojen tuottamaa terveyshyödyllä. Jos ajatellaan, että 10 miljardin euron velanotolla on ehkäisty esim. 1000:n keskimäärin 83-vuotiaan kuolema, niin hintaa tulee noin 10 miljoonaa per ehkäisty kuolema, jos 4 000 kuolemaa, niin hinta on runsaat 2 miljoona euroa per ehkäisty kuolema – vai pitääkö sanoa viivästetty kuolema. 83 vuoden mediaani-iällä ei valitettavasti kovin montaa lisävuotta tienata, laadukkaista lisävuosista puhumattakaan."
"Poliittinen suosio ja some-kansan tunnekirjo ohjaavat päätöksentekoa ja seuraukset ovat sen mukaisia. Kun vuonna 2018 yli 2000 ihmistä kuoli influenssaan, karvakaan ei värähtänyt koko maassa."
Soitin Mustoselle kysyäkseni, mitä hän ajattelee asioista nyt ja pitääkö hän tekstiään edelleen kuranttina.
– Eipä siitä monta sanaa tarvitsisi muuttaa, hän sanoo.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
1:51Koronarajoitukset olivat liian pitkään voimassa, sanoo THL:n Mika Salminen.
Kiuru ei tekisi mitään toisin
MTV Uutiset on kuluneella viikolla julkaissut useita uutisia koronavuosiin liittyen. Ääneen ovat päässeet Ruotsin entinen valtionepidemiologi Anders Tegnell, THL:n pääjohtaja Mika Salminen ja koronavuosien perhe- ja peruspalveluministeri, Sdp:n kansanedustaja Krista Kiuru.
Kiuru oli eittämättä koronavuosien vallakkain päätöksentekijä Suomessa, joten häneltä jos keneltä voisi odottaa kriittistä ja myös itsekriittistä otetta silloisiin ratkaisuihin. Asian ytimessä -ohjelmassa viime torstaina MTV:n uutisankkuri Jan Andersson kysyi useaan otteeseen Kiurulta, toimisiko tämä toisin, jos voisi tehdä päätöksiä nykyisen tietämyksen valossa.
Parikymmenminuuttinen haastattelu on katsomisen arvoinen, mutta jos joku haluaa säästää aikaa, voi tiivistää: mitään mainitsemisen arvoista kriittistä jälkiarviointia se ei sisällä.
Putin lopetti pelkopandemian
THL:n pääjohtaja Mika Salminen sanoi MTV:n Uutisextrassa perjantaina, että koronarajoitusten purku osoittautui yllättäen niiden toimeenpanoa vaikeammaksi.
– Mielenkiintoista oli katsoa sivusta ja vähän kun on lukenutkin historiaa, niin vallassa oleville tulee ehkä semmoinen pieni ajatus, että tässähän on itse asiassa aika mukavasti valtaa. Ja siksi ehkä siitäkin on vähän vaikea sitten tavallaan luopua, Salminen sanoi haastattelussa.
Nimiä hän ei maininnut.
Ei sitäkään, että vielä tammikuussa 2022 perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru vaati koululaisten palauttamista etäkouluun. Puolustusvoimille häneltä lähti kirje, jossa pyydettiin virka-apua koronatestaukseen, -jäljitykseen ja -rokotuksiin.
Tavallaan pandemia päättyi Suomessa vasta 24. helmikuuta 2022. Tuona päivänä Vladimir Putin hyökkäsi Ukrainaan. Koronanpelko sai väistyä, kun tilalle tuli uutta pelättävää.
Mutta koronavuosien häntä on pitkä. Jälkeen jäi koulupudokkaita, nuorten mielenterveysongelmia, kasvanutta hoitovelkaa, konkursseja, paisunut valtionvelka sekä päättymätön keskustelu oikeudesta etätyöhön.
