Asiantuntijoiden mielestä terapiatakuusta ei ole oireilevien nuorten pelastajaksi.
Alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten tulisi päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin maksutta viimeistään kuukauden kuluttua tarpeen toteamisesta. Näin määrää toukokuussa voimaan astunut terapiatakuu.
Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen sanoi Huomenta Suomessa, että takuun piiriin kuuluvien lyhytpsykoterapioiden tai lyhytinterventioiden toimivuudesta monimutkaisiin oireisiin ei ole näyttöä.
– Tyypillisesti ne (lyhytterapiat) toimivat aika lieviin, maksimissaan keskivaikeisiin masennus- tai ahdistusoireisiin. Jopa sellaisiin, joista ehkä joskus voitaisiin rohkeamminkin keskustella, että missä kohtaa ne ovat terveydenhuollon ongelmia, Lipsanen sanoo.
Lue myös: Suuri osa lapsista jää terapiatakuun ulkopuolelle – "Ei vastaa tarpeeseen, johon se luotiin"
Lipsanen kuvailee normaaliin kasvuun liittyvän ahdistusta, joskus jopa hetkellistä masennusta.
– Sehän on jopa ihan normaali olotila, jota kaipaamme tietyllä tavalla kehittyäksemme, Lipsanen sanoo.
– Sitten taas on paljon ympäristötekijöitä, jotka aiheuttavat haasteita, ja siellä voi olla taustalla hyvinkin monenlainen problematiikka, Lipsanen lisää.
Lue myös: Lapsena Iida ei halunnut lähteä koulusta, koska pelkäsi kotiin menoa – moni nuori joutuu odottamaan apua liian pitkään
"Ei niitä ainakaan terapiatakuun menetelmin korjata"
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen toteaa niin ikään, että moni oireileva nuori olisi hoidettavissa muilla keinoilla kuin terapialla.
– Esimerkiksi vanhemmuuden pitäisi olla vahvempaa. Sitten on koulukiusaamista ja kouluissa ongelmia. Somesta taas saadaan jatkuvasti sellainen kuva, että elämän pitäisi olla tietynlaista, ja sitten kun ei olekaan, niin [tulee] suuri pettymys ja ahdistus siitä. Maailmantilannekin on mikä on, Turunen kuvaili lähetyksessä.
– Nämä ovat sellaisia asioita, joille kauheasti ei mitään voi tehdä, eikä niitä ainakaan terapiatakuun menetelmin korjata, Turunen lisää.
Lue myös: "Liian monesti huostaanotosta on tullut enemmänkin ensisijainen kuin viimesijainen keino"
Turunen varoittaakin pitämästä terapiatakuuta hopealuotina, joka ratkaisee kaiken.
– Minua huolestuttaa, jos ajatellaan, että nuorten terapiatakuu takaa sen, että kaikki nuoret voivat hyvin ja saavat hoitoa. Ei se niin mene. Ja ei se riitä, koska kaikki paha, mikä osuu perheisiin, niin kyllä se sitten sattuu näihin lapsiin ja nuoriin, Turunen sanoo.
Psykologiliiton Lipsasen mielestä terapiatakuun sijaan tarvittaisiin mielenterveyden hoitotakuuta.
Toisaalta lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntyessä ja hyvinvointialueiden säästöpaineiden kasvaessa terapiatakuu on molempien asiantuntijoiden mielestä tyhjää parempi.
– Meillä on lasten- ja nuorisopsykiatrit sukupuuttoon kuolemassa. Niitä eläköityy niin paljon tulevina vuosina, että uusia ei valmistu riittävästi, Turunen selittää.
– Moni hyvinvointialue on siinä tilanteessa, että niillä ei ole viroissa lääkäreitä eikä ne pysty suunnittelemaan yhtään mitään. Ne elävät kädestä suuhun ja yrittävät selvitä, Turunen sanoo.