Kun piinaava pelko syövästä tai koronasta ei jätä rauhaan, kyseessä voi olla terveysahdistus – tästä tiedät, että terveyshuolesi on liiallista

Ahdistaako terveys? Tästä tiedät, että terveyshuolesi on liiallista 3:49
Ahdistaako terveys? Tästä tiedät, että terveyshuolesi on liiallista! Asiantuntijalääkäri Meri Larivaara Suomen Mielenterveys ry:stä listaa merkit.

Kun yksi oire todetaan vaarattomaksi, mieleen putkahtaa heti toinen. Jos lääkärin sanatkaan eivät tuo helpotusta mieltä vaivaavaan terveyshuoleen, kyseessä voi olla terveysahdistus. – Se, mitä terveysahdistus on, on hyvä kysymys. Sitä ei ilmiönä ole tarkasti määritelty, kertoo asiantuntijalääkäri Meri Larivaara Suomen Mielenterveys ry:stä.

"Oliko tuo luomi tuossa aiemmin?"

Ajattelet asiaa, muttet kykene muistamaan vastausta. Lounastunnillakin huomaat miettiväsi käsivarteen ilmaantunutta tummaa laikkua.

"Pitäisikö nyt mennä lääkäriin? Entä, jos se onkin syöpää…"

Omasta terveydestään huolehtiminen on normaalia. Jos huoli kuitenkin paisuu suuriin mittoihin eikä jätä rauhaan, puhutaan terveysahdistuksesta.

– Se, mitä terveysahdistus on, on hyvä kysymys. Sitä ei ilmiönä ole tarkasti määritelty. Terveysahdistus voi liittyä moneen tekijään ja kummuta monesta syystä, kertoo asiantuntijalääkäri Meri Larivaara Suomen Mielenterveys ry:stä.

"Ei ole selkeää rajaa sille, milloin terveyshuoli ikään kuin menee yli"

Siinä, missä jotkut huolehtivat jokaisesta uudesta luomesta, toisia ei tunnu vaivaavan mikään. Se, huolettaako terveys ihmistä, on yksilöllistä.  

– Meillä ei tavallaan ole selkeää rajaa sille, milloin terveyshuoli ikään kuin menee yli, ja milloin se taas on tervettä ja aiheellistakin oman terveyden ylläpitämistä ja terveellisistä elämätavoista ja tottumuksista huolehtimista, Larivaara kuvaa.

Terveysahdistus on monimuotoinen asia, sillä toisaalta myös terveellisten elintapojen noudattaminen voi livetä käsistä ja muuttua elämää hankaloittavaksi elintapojen tarkkailuksi.

– Kenellä hyvänsä voi olla elämässä ajanjakso tai pidempi aika, jolloin tuntee huolta terveydestään, tarkkailee omaa kehoaan ja sen toimintoja, huolestuu herkästi ja on tunnistavinaan itsessään jonkin sairauden merkkejä.

"Osalla ihmisistä on ihan perusteltu huoli koronatartunnan saamisesta"

Terveyshuoli oli toki olemassa ennen koronapandemiaakin. Pandemia-aikana moni kuitenkin on tottunut tarkkailemaan itseään enenevissä määrin. Huolestuttavista oireista muistutetaan jokaisen ravintolan ovella, ja yhtäkkiä allerginen nuha alkaakin tuntua vakavan infektion oireelta.

– Koronatilanne laukaisee tietynlaisia huolia. Osalla ihmisistä on ihan perusteltu huoli koronatartunnan saamisesta ja siitä, miten se voisi vaikuttaa omaan elämään. Etenkin henkilöt, jotka tietävät kuuluvansa riskiryhmiin, voivat varmasti olla poikkeuksellisen huolissaan terveydestään ja omasta haavoittuvuudestaan pandemiatilanteessa.

Huolta ei lainkaan vähennä se, että koronavirus vaikuttaisi olevan hyvin arvaamaton. Se on vienyt myös nuoria, perusterveitä ihmisiä huonoon kuntoon.

– Emme voi tietää, kuka huonoon kuntoon menee. Ennalta ei siis voi sanoa, että jos sinä sen saat, se on vaaraton, Larivaara kuvailee.

Miksi koronarokote aiheuttaa pelkoja?

Larivaara uskoo, että osa rokote-epäluuloista liittyy Suomessa 2009 ja 2010 levinneeseen sikainfluenssaan ja sen rokotteeseen, joka laukaisi narkolepsian noin 200 suomalaisessa

– Se varmasti heikensi luottamusta rokotteisiin siten, että ihmiset ovat pelokkaampia nopeasti kehitettyjä, uusia rokotteita kohtaan ja he seuraavat niitä tietyllä varovaisuudella, Larivaara sanoo.

Kaikki uusi on pelottavaa. Se kuuluu ihmisyyteen: meille on tyypillistä pelätä uusia asioita, tai vähintään pitää niitä pikkuisen epäilyttävinä.

– Varmasti koronarokotepelossa on mukana osittain epärealististakin pelkoa, koska tämä on uusi asia. Lisäksi varmasti on rationaalista, tietopohjaan perustuvaa huolta, joka liittyy siihen, että rokote on aika uusi ja siitä ei ole vielä olemassa pitkän aikavälin tietoa.

Katso myös: Masennuksesta kärsineet suomalaiset kertovat, miten he saavat synkkyyteen iloa. Juttu jatkuu videon alla.

Huolia on vaikeaa vertailla tai suhteuttaa toisiinsa

Larivaaran mukaan erilaisissa terveyshuolissa oman ongelmansa aiheuttaa se, että huolia on vaikeaa vertailla tai suhteuttaa toisiinsa. Esimerkiksi koronarokotteen sivuvaikutuksia pelkäävä ei välttämättä osaa ottaa lukuun koronataudin riskiä ja sen vaikutuksia.

–  Eli rokotetta peilataan vain sitä tilannetta vasten, että minuun ei kohdistu minkäänlaista sairauden uhkaa, ja sitten minulle halutaan antaa rokote, jossa saattaa olla sivuvaikutuksia. Tämä liittynee siihen, ettei rokotteen riskejä suhteuteta siihen, millaista uhkaa laajamittainen, väestössä kiertävä tauti aiheuttaa.

Kun edes lääkärin vakuuttelu ei auta

Terveyshuoli on siinäkin mielessä poikkeuksellinen, ettei sitä välttämättä hälvennä edes lääkärin arvio tai vakuutus siitä, että kaikki on kunnossa.

– Ihmisellä voi olla jokin pieni laukaiseva tekijä, joka saa hänet huolestumaan. Laukaisevan tekijän havaittuaan hän alkaa tulkita omaa kehoaan niin, että kehon toiminnoista ja ilmiöistä löytää ikään kuin ilmiselviä sairauden merkkejä. Ihminen tavallaan hakee diagnoosia, hakeutuu ehkä myös terveydenhuoltoon diagnosoitavaksi, Larivaara kuvailee.

– Jos diagnoosia ei saakaan, terveyshuolesta kärsivä voi silti epäillä, että sairaus saattaa olla olemassa, sitä ei nyt vain tunnisteta.

Siihen, paljonko lääkärin sanat rauhoittavat, vaikuttaa paljon lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten käytös. Kaikki uudet oireet on toki tarpeen selvittää, Larivaara linjaa.

– Jos ihmisellä on kehossaan tai terveydessään jokin uusi ilmiö, josta hän on huolestunut, se pitäisi tutkia riittävällä tasolla, eikä ohittaa asian vakavuutta kevyellä asenteella. Eli oireesta riippuen lääkärin pitäisi esimerkiksi tehdä fyysinen tutkimus ja punnita, tarvitaanko laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia, joilla tarkennetaan tilannetta.

Aina diagnoosia ei löydy ajoissa – läheisen sairastuminen voi traumatisoida

Se, että kokeissa ei ilmene mitään, ei kuitenkaan välttämättä poista huolta. Silloin kannattaa pysähtyä ja pohtia, miten todennäköisiä esimerkiksi mielessä pyörivät kauhuskenaariot ovat.

Toisaalta korostunut huoli terveydestä ei välttämättä liity pelkästään terveysasioihin: taustalla voi olla esimerkiksi turvattomuutta omassa elämässä, epävarmuutta esimerkiksi työpaikan pysyvyydestä, ihmissuhteista ja omasta arvosta ihmisenä.

– Muu turvattomuus elämässä voi joskus kanavoitua siihen, että omaa kehoaan alkaa tarkkailla eräänlaisena huolestuttavana ilmiönä, tai jotenkin hauraana ja haavoittuvana, Larivaara sanoo.

Terveyshuolen voi myös laukaista se, että joku lähipiirissä sairastuu vakavasti. Aina diagnoosia ei löydy tai huolta oireista ei oteta vakavasti tarpeeksi ajoissa. Kun hoitoon sitten lopulta päästään, hoitojen tarkoitus ei olekaan parantaa – ainoastaan tehdä elämän loppuajoista miellyttäviä.

– Tällaiset asiat ilman muuta ruokkivat sitä tunnetta, että voinko nyt luottaa siihen, että minut on tutkittu ja arvioitu. Ihmistä herkästi traumatisoi se, jos lähipiirissä on vakava sairastuminen, jossa on vielä käynyt niin, että sairautta ei ole ajoissa päästy hoitamaan, Larivaara sanoo.

Huoli leviää somessakin, mutta se ei ole huono asia: "Someilmiöt raivaavat tietä tietoisuudelle"

Kun blogissa tai Instagramissa törmää tutulta kuulostaviin oireisiin, ihminen saattaa alkaa peilata omaa hyvinvointiaan lukemaansa. Silloin alkaa tuntua siltä, että omatkin oireet tai tuntemukset johtuvat vaikkapa videobloggaajan mainitsemista ferritiinitasoista.

Nykymaailmassa huolestuneisuus leviää myös sosiaalisen median kautta. Larivaara muistuttaa, ettei se aina ole huono juttu.

– Joskus someilmiöt raivaavat tietä tietoisuudelle suuremmista, oikeista kysymyksistä. Yksi esimerkki viime vuosilta on ollut raudanpuutoskeskustelu: tutkitaanko rautatasoja ja kehon rautavarantoja Suomessa tarpeeksi? Vastaava aiempi ilmiö oli kilpirauhashormoneihin liittyvä keskustelu ja se, otetaanko niistä riittäviä kokeita, saadaanko diagnoosi tarpeeksi ajoissa ja hoidetaanko asiaa riittävästi.

Googlaaminen ei välttämättä tuo mielenrauhaa

Oireiden varsinainen googlaus ei kuitenkaan välttämättä kannata. Netti tunnetusti on pullollaan tietoa, joka ei aina helpota tuskaa – päinvastoin.

– Esimerkiksi somessa voi tulla vastaan keskusteluja, jotka voivat hajottaa mielenrauhaa. Siellä herkästi jaetaan kärkeviä kokemuksia väärinkohdelluksi tulemisesta ja dramaattisia kokemuksia, joita toki varmasti myös tapahtuu. Keskusteluista kuitenkin voi löytyä liian paljon dramaattisia ja pelottavia kokemuksia ja asioiden mittasuhteiden paisuttelua, Larivaara sanoo.

– Mielestäni googlatessa olisi hirveän hyvä osata tunnistaa, mitkä lähteet ovat luotettavia ja hyviä. Esimerkiksi Mielenterveystalo antaa luotettavaa tietoa mielenterveydestä, samoin Terveyskirjasto, jossa on hyviä perusartikkeleita sairauksista ja niiden oireista.

Kärjistäen voisikin sanoa, että lehtijuttu voi olla hyvä tiedon lähde, mutta kommenttiketju sen alla voi toisaalta viedä tulkintoja aivan väärään suuntaan.

Mistä tiedän, että huolehtiminen on "mennyt yli"?

Terveyshuolien ja suoranaisen terveysahdistuksen ongelma on se, että terveydestään on järkevää huolehtia. Siksi on vaikeaa arvioida sitä, missä vaiheessa huoli ei enää ole "järkevää".

– Yksi merkki voisi olla ainakin se, että toistuvasti pyrkii saman asian vuoksi lääkäriin tai eri lääkäreille, vaikka on jo saanut arvion, että tämä on vaaratonta ja ei ole mitään hätää, Larivaara sanoo.

Hän uskoo, että yhden huolenaiheen vuoksi lääkärissä voi hyvin käydä kaksi, jopa kolme kertaa. Terveyshuolestaan voisi huolestua, jos jokaisen käyntikerran lopuksi lääkäri kertoo, ettei mitään hätää ole, mutta epäilys ei silti hellitä.

– Jos samanlainen rauhoittava vastaus tulee useammalta ammattilaiselta, mielestäni silloin on hyvä pysähtyä miettimään, alkaako asia mennä pois mittasuhteista. Voiko ammattilaisten arvio olla toistuvasti väärä? Larivaara sanoo.

Katso myös: Tunnistatko itsesi? 1980-luvulla syntyneitä yhdistää uupumus, ahdistus ja huoli tulevasta. Juttu jatkuu videon alla.

80-luvulla syntyneitä yhdistää uupumus, ahdistus ja huoli tulevasta 9:26

Huoli siirtyy terveysasiasta toiseen – elämä kiertyy huolehtimisen ympärille

Toinen merkki liiallisesta terveyshuolesta on se, että huoli siirtyy. Kun yksi oire todetaan vaarattomaksi, mieleen putkahtaa heti uusi vaiva tai oire, joka ei jätä rauhaan. Asiaa myös murehtii kohtuuttomasti, vaikka sitä olisi jo selvitetty vastaanotolla.

– Milloin ahdistus ja huoli menee yli? Yksi hyvä kriteeri on se, että elämä alkaa kiertyä sen asian ympärille ja äärelle, se alkaa hallita ajatuksia, käytöstä, vaikuttaa muuhun toimintaan omassa elämässä, Larivaara listaa.

– Ei esimerkiksi pysty nauttimaan asioista kuten normaalisti on pystynyt. Se haittaa keskittymiskykyä töihin, harrastuksiin, ihmissuhteisiin, kotiaskareisiin

Hyvänä nyrkkisääntönä voisi pitää myös läheisten huolta: jos läheinen kysyy, onko huoli suhteetonta, on aika pysähtyä pohtimaan asiaa.

– Alkoholi- tai päihderiippuvaiselle usein sanotaan, että yleensä läheisten ilmaisema huoli on merkki siitä, että päihteiden käyttö ei ehkä ole ihan hallinnassa. Samalla tavalla voi ajatella, että jos läheiseltä tulee kommenttia, että olet aika kovasti huolissasi terveydestäsi ja et pysty rauhoittumaan, silloin on hyvä pysähtyä miettimään, että olenko mahdollisesti suhteettoman huolissani.

Älä yritä selittää läheisen terveyshuolta pois

Terveydestään huolestuneelta läheiseltä voisi kysyä vaikkapa, mikä terveysasioissa oikeasti pelottaa. Miten todennäköisenä läheinen pitää sitä, että jokin oikeasti on vialla? Huolta ei tarvitse yrittää selittää pois tai "korjata".

– Ennen kaikkea kuunteleva ote on hyödyksi. Kuuntelee toisen kokemusta ja yrittää löytää ymmärrystä siihen, miksi toinen kokee näin voimakkaasti. Meille ihmisille helposti tapahtuu niin, että lähdemme selittämään toisen huolta pois ja neuvomaan. Sehän on hyvää tarkoittavaa, mutta usein on hyödyllisempää vain asettua kuuntelemaan toista, Larivaara sanoo.

Jos huolestuttava luomi on jo lääkärin toimesta tutkittu ja viattomaksi todettu, läheistä voi kehottaa suuntaamaan huomiotaan muualle omaan elämään, harrastuksiin tai mielekkääseen tekemiseen.

Huoli terveydestä ei ole tyhmää: "Terveys osuu hyvin syvälle ihmisen ytimeen"

Tärkeää on myös muistaa, ettei huoli omasta terveydestä ole tyhmää tai hölmöä. Se on ymmärrettävä ilmiö.

– Terveys osuu hyvin syvälle ihmisen ytimeen. Siinä, miten terveitä olemme, on kiinni hirvittävän paljon. Kyse on äärimmillään elämästä ja kuolemasta, Larivaara muistuttaa.

– Kaikki terveyteen kohdistuva uhka, oli se sitten todellinen tai sitten oman mielen paisuttelema, osuu todella syvälle omaan perusturvallisuuden tunteeseen, ihan ymmärrettävästi ja aiheesta. On ymmärrettävää, että jossain elämätilanteissa huoli paisuu pois mittasuhteistaan ja liioitelluksi. On ihan inhimillistä, että näin voi käydä.

Lue myös:

    Uusimmat