Läpimurto: Suomalaistutkijat selvittivät, miksi osa sai narkolepsian sikainfluenssarokotteesta – "Ei kukaan olisi voinut etukäteen arvata"

1:07
Minnan narkolepsia todettiin yli kymmenen vuotta sikainfluenssarokotuksen jälkeen

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt syyt siihen, miksi sikainfluenssaan annettu Pandemrix-rokote laukaisi narkolepsian yli 200 suomalaisessa, joista suurin osa oli lapsia.

Tutkimus julkaistiin huhtikuun puolivälissä Nature Communications -tiedejulkaisussa.

Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri kertoo MTV Uutisille, että nuorten saamaa haittavaikutusta ei voitu ennakoida millään lailla.

Suomalaistutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä tiistaina Yle.

Sikainfluenssa riivasi Suomessa vuosina 2009 ja 2010. Arvioiden mukaan jopa joka kymmenes suomalainen sairastui virukseen. Sairaalaan päätyi 1560 ihmistä, ja 44 kuoli.

Virusta vastaan kehitetyn Pandemrix-rokotteen sai noin joka toinen suomalainen, eli 2,76 miljoonaa ihmistä. Heistä 235:lle kehittyi tyypin 1 vakava narkolepsia. Suurin osa narkolepsian saaneista oli 4–19-vuotiaita.

Pandemrix-rokote suojasi ihmisiä sikainfluenssalta laukaisemalla immuunireaktion. Suomalaistutkijat havaitsivat, että rokotteesta laukeaa myös autoimmuunireaktio, joka yhdistettynä tietyn perinnöllisen kudostyypin kanssa altistaa vakavalle haittavaikutukselle, tässä tapauksessa narkolepsialle.

– Ei kukaan olisi voinut etukäteen sitä arvata eikä alustavissa rokotetutkimuksissakaan sitä voitu havaita, sillä se oli harvinainen sivuvaikutus, yksi 15 000:een. Olisi pitänyt olla laaja potilasmateriaali, jotta tämä signaali olisi tullut esiin, Seppo Meri kertoo MTV Uutisille.

Tutkimusten ensimmäisellä ja toisella kierroksella (faasi 1 ja 2) koehenkilöitä oli huomattavasti tätä vähemmän, jotta kyseisen riskin olisi voinut havaita.

Ristireaktio tuhosi univalverytmin

Meri kertoo, että suomalaisryhmä ei ole julkaissut vastaavan laajuista tutkimusta tästä aiheesta aiemmin. Asiaa on toki tutkittu koko kuluneen reilun kymmenen vuoden ajan. Yhdysvalloissa vastaavaa, ristireaktion paljastavaa tutkimusta on jo esitelty Stanfordin yliopistossa, mutta siellä tutkimuksessa päädyttiin erilaiseen autoimmuniteettia mahdollisesti aiheuttavaan kohderakenteeseen.

– Ongelma on ollut vaikea ja on vienyt aikaa myös tutkia riittävä määrä näytteitä, Meri perustelee.

Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Outi Vaaralan ja professori Seppo Meren tutkimusryhmissä toimivat tohtoriopiskelija Arja Vuorela ja yliopistotutkija Tobias Freitag yhdessä muiden kollegojen kanssa selvittivät päämekanismin narkolepsian synnylle. Sikainfluenssaviruksen kaksi komponenttia aiheuttaa voimakkaamman reaktion näissä lapsissa, joille kehittyi narkolepsia.

 –Toisessa komponenteista oli yhtäläisyyttä aivojen yhtä tiettyä entsyymiä vastaan, ja tämä ristireaktio on todennäköisesti ollut tämän narkolepsian taustalla. Se selittää, miksi immuniteetti kääntyi niitä hermostosoluja vastaan, jotka tuottavat oreksiinihormonia. Oreksiinia tarvitaan uni-valverytmin ja lihasjännityksen ylläpitoon. Se vaikuttaa myös ruokahaluun.

Kaikilla sairastuneista oli  sama perinnöllinen kudostyyppi, joka ei ole Meren mukaan erityisen harvinainen. Sitä on noin 25-30 prosentilla suomalaisista.

Narkolepsiaan tarvittiin kuitenkin kudostyypin sekä rokotteen neuraminidaasientsyymin, viruskomponentin yhteisvaikutus, joten kudostyypistään huolimattavain hyvin pieni osa sairastui narkolepsiaan, Meri korostaa.

Meren mukaan tekijöitä narkolepsian laukaisemiseksi saattoi olla muitakin, kuten esimerkiksi rokotteen voimakas tehosteaine adjuvantti.

 – Ilman sitä narkolepsiaa olisi tuskin kehittynyt.  Vielä tämänkin lisäksi taustalla on voinut olla joku lisätekijä, kuten tulehdusreaktio. Siitä ei kuitenkaan ole vielä tarkempaa tietoa Meri jatkaa.

Katso myös: Narkolepsiaan sairastunut pienen pojan äiti Sanni kertoo oireistaan

0:47

MTV Uutisten Viiden jälkeen -ohjelma kertoi joulukuussa 2020 Minnasta, joka sai narkolepsiadiagnoosin vasta viime kesänä 10 vuotta sikainfluenssarokotteen saamisen jälkeen. Meri piti hyvin harvinaisena, että rokotteeseen liittyvä narkolepsia paljastui näin pitkän ajan jälkeen.

– Herää ajatus, onko tapahtunut jotain muuta, ehkä on sairastettu virusinfektio, tai sitten on sellainen narkolepsia, joka on syntynyt muuta kautta. Mutta ei sitä voi täysin poissulkea, etteikö rokotus tähänkin liittyisi. Muut tapaukset tulivat ilmi hyvinkin pian rokotteen saamisen jälkeen, Meri sanoo.

Katso myös: Voiko koronarokotteesta saada narkolepsian? Hanna Nohynek vastaa

1:07

Korjattu kello 23.22, asiasta Suomessa uutisoi ensimmäisenä Yle tiistaina. Lisäksi täsmennetty Meren lausuntoja kauttaaltaan.

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja