Uusi kanadalaistutkimus vahvistaa, etteivät kasvomaskit aiheuta hapenpuutetta.
Maskit voivat tuntua epämukavilta kasvoilla, mutta ne eivät aiheuta hapenpuutetta toisin kuin joskus kuulee väitettävän esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
McMasterin yliopiston tutkimukseen osallistui 25 aikuista, joiden keski-ikä oli 76,5 vuotta. Osallistujien veren happitasoa mitattiin pulssioksimetrillä ennen kasvomaskin pukemista sekä sen käytön aikana ja jälkeen.
Osallistujat käyttivät kolmikerroksista niin sanottua ei-lääketieteellistä kertakäyttömaskia sekä arkisissa askareissa että levossa. Tutkijat eivät huomanneet merkkejä happivajauksesta tai veren alentuneesta happipitoisuudesta.
Tutkimus on pieni ja siinä on puutteensa. Osallistujien joukossa ei esimerkiksi ollut ihmisiä, joilla on hengitysongelmia mahdollisesti aiheuttava sydän- tai keuhkosairaus. Tutkimus kuitenkin vahvistaa käsitystä, jonka mukaan kasvomaskit eivät ole vaarallisia käyttäjälleen.
Löydökset esiteltiin Journal of The American Medical Association -verkkojulkaisussa.
Lue myös: Viisi vaarallisinta tapaa koronan aikana – lääkäri varoittaa pandemiaan kyllästyneitä: "Nyt ei ole oikea aika antaa periksi"
Lääkäri vertaa kasvomaskeja turvavöihin
Tulokset ovat linjassa aiemman tiedon kanssa. Esimerkiksi lokakuun alussa ilmestyneessä tutkimuksessa kasvomaskin ei havaittu vaikuttavan keuhkojen kaasujenvaihtoon edes ihmisillä, joilla oli vakava keuhkosairaus. Lisäksi on hyvä huomioida, että monet terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät kasvomaskeja päivittäin ilman, että seurauksena olisi hapenpuutetta.
– Tämä tukee sitä, mitä jo ennestään tiesimme, amerikkalainen infektiotautien erikoislääkäri Aaron Glatt sanoo kanadalaistutkimuksesta uutisoineen WebMD-sivuston mukaan.
Glatt ei ollut mukana tutkimuksessa. Hän luonnehtii kasvomaskeja kuin turvavöiksi, jotka eivät välttämättä ole mukavia, mutta suojaavat ihmisiä.
Kangasmaskin läpi on vaikeampi hengittää kuin kertakäyttömaksin
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee kasvomaskin käyttöä koko maassa ahtaissa sisätiloissa, joissa lähikontakteja ei voi välttää. Maskia ei tule käyttää, mikäli se vaikeuttaa kohtuuttomasti hengitystä tai jos muut terveyteen liittyvät syyt estävät sen käytön.
Kasvomaskia käyttäessä hengitettävään ilmaan sekoittuu ihmisen omaa uloshengitysilmaa, mikä voi tehdä hengittämisestä hieman raskaampaa. Tästä ei kuitenkaan ole haittaa, jos ihmisellä ei ole oireilevaa sydän- tai keuhkosairautta.
Mikäli on perusterve, mutta maski tuntuu vaikeuttavan hengitystä, kannattaa kokeilla erilaisia maskeja. Paksujen kangasmaskien läpi on hankalampi hengittää kuin ohuemman kirurgisen kertakäyttömaskin.
Maskin käytöstä aiheutuva ahdistus helpottaa yleensä, kun siihen tottuu. Itsensä tyynnyttely ja rauhallinen hengitys voivat auttaa, kun maski tuntuu vaikeuttavan hengittämistä.
LUE MYÖS: Paula, 43, laittoi kasvomaskin kauppaan mennessään – pian tuli kiire pois: "En osannut odottaa ollenkaan tuollaista reaktiota"
LUE MYÖS: 5 virhettä, joita ihmiset tekevät kasvomaskeja käyttäessään – voivat jopa lisätä tartuntariskiä
Lähteet: WebMD, JAMA, Reuters, Wexnel Medical Center, THL, Apteekki.fi