Yksi vuoden puhutuimmista terveysaiheista on ferritiini. Aihe on ollut esillä julkisuudessa, ja siitä on puhuttu paljon sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Facebookissa Raudanpuute-niminen ryhmä on kerännyt yli 26 000 jäsentä.
Sosiaalisessa mediassa moni kummastelee, miksi ei pääse ferritiinimittauksiin julkisessa terveydenhuollossa, vaikka on oireinen.
– En tietenkään osaa yksityiskohtaisesti vastata, mutta voin kertoa sen mitä omat potilaani ovat sanoneet, raudanpuutteeseen perehtynyt sisätautiopin dosentti Esa Soppi aloittaa.
– Potilaani ovat kertoneet, etteivät ole julkisessa terveydenhuollossa päässeet ferritiiniarvojen mittaukseen oireistaan huolimatta. Syyksi tälle potilaat ovat kertoneet, että mittaaminen on ylemmältä taholta kielletty. Asia on saatettu kuitata pelkkänä muoti-ilmiönä tai on sanottu, ettei sillä ole mitään kliinistä merkitystä. On myös saatettu nauraa potilaalle ja sanottu, että olet luulosairas.
– Se on ihan hirveää, Soppi sanoo vallitsevasta tilanteesta.
– Puhutaan kuitenkin oireisista potilaista. Potilaita ei uskota, eikä vaivauduta selvittämään mikä heitä vaivaa.
Osalla lääkäreistä vähättelevä asenne
Soppi uskoo vähättelevän asenteen johtuvan siitä, että jotkut lääkärit ovat julkisuudessa väittäneet ferritiiniä muoti-ilmiöksi. Soppi viittaa Turun Sanomien helmikuussa 2018 julkaisemaan , jossa Turun yliopiston hematologian professori kertoi, etteivät Suomen hematologit pidä ferritiinin mittausta tärkeänä, jos potilaan hemoglobiini ja verenkuva ovat hyvät.