Ajatusvinoumat vaikuttavat lääkärissäkin. Jos vaikkapa määrätyt lääkkeet jättää syömättä, voi vahingossa aiheuttaa laiminlyöntivinouman.
Kerroimme aiemmin lääkärissä tapahtuvista ajatusvinoumista, jotka voivat johtaa jopa hoidon viivästymiseen. Lääkäri saattaa tehdä päätöksen esimerkiksi tutkimuksista hänelle ensin sanotun, mutta epäolennaisen oireen varassa.
Toisaalta potilastakin voi vaivata ajattelun vinouma – esimerkiksi toimintavinouma.
– Tavallinen arkiesimerkki on flunssa, johon halutaan antibioottia, vaikka tutkimusnäyttö osoittaa, ettei siitä ole mitään hyötyä, sanoo lääkäri ja potilasturvallisuuden professori Tuija Ikonen asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta.
Jos oire aiheuttaa kovaa huolta, potilas voi toivoa kaikkien vakavien sairauksien poissulkemista. Esimerkiksi vatsaoireeseen toivotaan heti tähystystä.
– Toimintavinoumassa ajatellaan, että pitäisi aina tehdä jotain. Ja mitä kajoavampaa hoito on, sitä vaikuttavampaa se on.
Lue myös: Potilas ramppaa lääkärissä, mutta ratkaisua ei löydy – ajatusvinouma voi johtaa virhearviointiin
Jätitkö lääkkeet syömättä? Sekin voi johtaa vinoumiin
Laiminlyöntivinouma puolestaan syntyy, jos ihminen pelkää esimerkiksi verenpaine- tai kolesterolilääkkeen sivuvaikutuksia. Hän ei pelon vuoksi sitoudukaan hoitoon, vaan jättää lääkkeet syömättä.
Lääkäri kuitenkin olettaa, että potilas syö määrättyjä lääkkeitä ohjeiden mukaan.
– Jos potilas ei käytä verenpainelääkettä sillä tavalla kuin on määrätty, lääkäri ihmettelee, minkä takia verenpaine on korkea ja arvot tällaisia. Sitten hän määrää lisää lääkettä. Se, että tieto on avointa, on hyvin tärkeää, Ikonen korostaa.
Lue myös: Elina sairastui jo pikkutyttönä superharvinaiseen tautiin – Suomessa vain neljä kohtalotoveria
Vastaanotolla voi tuntua, ettei lääkäri kuuntele
Kommunikointi on kinkkinen asia. Vastaanotolla voi esimerkiksi tuntua, ettei lääkäri kuuntele tai ymmärrä.
– Potilas yrittää kuvata mielessään olevia tärkeitä asioita, mutta jos terveydenhuollossa on jo vahva käsitys siitä, mistä on kyse, niin ennen kuin uuteen tietoon reagoidaan, ehtii kulua aikaa ja oikea hoito viivästyä. Voi olla, että jatketaan haitallista hoitoa turhaan, Ikonen sanoo.
On mahdollista, että joidenkin sairauksien diagnoosiviiveet johtuvat osin ajatusvinoumista. Vallalla olevat ajatusmallit voivat estää esimerkiksi harvinaisten sairauksien havaitsemista yksinkertaisesti siksi, että ne ovat harvinaisia.
– Ollaan yleisyysvinouman äärellä: jos ajatellaan vain, että tavalliset asiat ovat tavallisia, koska täällä terveyskeskuksessa on näitä isoja kansansairauksia hoidettavana. Mutta aina joukkoon mahtuu joku harvinainen sairaus, eikä ihmistä voi hoitaa vain sen olettaman kautta, että "nämä ovat näitä tavallisia sairauksia, joita on paljon", Ikonen muotoilee.
Lue myös:
Elina sairastui jo pikkutyttönä superharvinaiseen tautiin – Suomessa vain neljä kohtalotoveria
Lääketieteen sukupuolivinouma vaarantaa naisten terveyden ja talouden: "Oireita saatetaan vähätellä ja tulkita väärin"
Jeminan, 27, syöpää pidettiiin ensin lihaskipuna ja keuhkokuumeena – "Joku magneettikuvissa edelleen loistaa, mutta en jaksa pelätä"
Katso myös: Sally teki uransa alkuaikoina hoitovirheen: "Ensimmäinen ajatukseni oli, että olen tappanut hänet"
7:15