Ajatusvinouma voi suunnata ajatukset lääkärissä väärille urille.
Potilas saapuu ensiapuun. Hoitaja ottaa häneltä tiedot ylös. Jotakin oleellista jää kuitenkin syystä tai toisesta puuttumaan. Kun tieto välittyy lääkärille, mukana tulee ennakko-oletus siitä, mistä potilaan tilanteessa on kyse.
Vaikkapa näin voisi syntyä ajatusvinouma.
– Lääkäri näkee hoitajan kirjaamat tiedot ja huomioi sieltä jonkun asian, joka ei ehkä ollutkaan se tärkein, ja alkaa sillä oletuksella tutkia ja määrätä hoitoja. Tässä tilanteessa puhutaan vahvistusvinoumasta, eli ennakkotieto vahvistuu seuraavassa hoitovaiheessa vääristyneellä tavalla, kuvaa lääkäri ja potilasturvallisuuden professori Tuija Ikonen asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta.
Ikonen ei ole psykologi tai kognitiotieteen asiantuntija. Työssään hän kuitenkin törmää ajatusvinoumien seurauksiin. Ne vaikuttavat potilasturvallisuuteen ja hoitoon liittyviin haittoihin, ja voivat aiheuttaa myös vaaratapahtumia.
Lue myös: Lääketieteen sukupuolivinouma vaarantaa naisten terveyden ja talouden
Vinouma johtaa virhearviointiin
Kun päättely menee vinoon, ajattelu harhautuu väärälle reitille. Tällöin oikeaan johtopäätökseen ei välttämättä päästä.
– Mielestäni ajatusvinouma tai ajattelun vinouma terminäkin on aika hyvä kuvaamaan sitä prosessia. Ajatusvinouma tarkoittaa taipumusta hahmottaa ja painottaa havaintoja tai saatua tietoa tietyllä tavalla, joka johtaa virhearviointiin, Ikonen kuvaa.
Harva meistä uskoo olevansa aina oikeassa. Moni ymmärtää intuitiivisesti, että tekee ajattelussaan virheitä – vaikkapa muistaa asioita väärin.
Se, että ajatusvinouma ohjaisi omaa päättelyä aivan väärille urille, voi kuitenkin tuntua kaukaiselta.
– Luulen, että useimmat ihmiset eivät sitä tiedosta, tai eivät edes tiedä tällaisen ilmiön olemassaoloa. Esimerkiksi lääkäreiden koulutuksessa tämä on aika uusi asia, Ikonen pohtii.
– Vinoumathan ovat osa inhimillistä elämää. Meillä on kyky havainnoida ympäristöämme, kyky ajatella, tehdä johtopäätöksiä. Mielen prosessit ovat sillä tavalla puutteellisia, että kaikilla esiintyy tällaista virhepäättelyä aika-ajoin, ehkä jopa useammin kuin tulemme ajatelleeksi.
Lue myös: Raaseporilainen Stefan sai uuden maksan – elinsiirrosta toipumisen taustalla erityisesti yksi tärkeä seikka
"Saattaa olla, että tärkeä asia jää taka-alalle"
Ajatusvinoumat terveydenhuollossa kiinnostavat Ikosta erityisesti, koska lääketieteelliseen hoitoon liittyy paljon erilaista viestintää: potilas kuvailee hoitajalle, hoitaja lääkärille, lääkäri seuraavalle lääkärille.
– Kaikki viestinsiirtymisen hetket ovat alttiita sille, ettei tieto välitykään juuri sellaisena kuin mitä se tosiasiassa on, Ikonen kuvaa.
– Esimerkiksi päivystyksessä potilas tulee hoitoon akuuttien oireiden kanssa, ja hän alkaa kuvata tilannetta jollain tietyllä oireella. Terveydenhuollon ammattihenkilö alkaa muodostaa ensimmäisenä sanotun asian kautta jonkinlaista intuitiivista ymmärrystä siitä, mistähän mahtaisi olla kyse. Jos potilas sanookin jonkun tärkeän oireen vasta viimeisenä, saattaa olla, että tärkeä asia jää taka-alalle.
Lääkäri saattaa tehdä päätöksen esimerkiksi otettavista tutkimuksista ensin sanotun, mutta epäolennaisen tiedon varassa.
– Silloin puhutaan ennenaikaisen päätöksen vinoumasta, Ikonen kuvaa.
Lue myös: 19-vuotiaan Jennyn oudot oireet kuitattiin paniikkikohtaukseksi ja flunssaksi – punkin purema vei tehohoitoon
On tärkeää huomata, ettei vinouma synny pahantahtoisesti tai tahallisesti.
– Sama tilannehan voi olla ihan tavallisella vastaanotolla: Potilas on selvittänyt internetistä, minkälaisia sairauksia hänellä voisi olla oireiden taustalla, ja tarjoaa jonkun omasta mielestään oikean ehdotuksen lääkärille. Sitten jääkin jotain aivan olennaisia oireita huomiota tai havaintoja tekemättä, koska on jo vahva käsitys siitä, mistä on kyse, Ikonen kertoo.
Miksi naisten terveyshuolia ei oteta tosissaan? Juttu jatkuu videon alla.
10:22
Ankkurivinouman takia ajatustyötä ei aloiteta alusta
Vinouman seurauksena potilaalle saatetaan tehdä epäoleellisia kokeita tai antaa väärää hoitoa. Oikea hoito voi viivästyä tai jäädä puuttumaan.
– Eräs terveydenhuollossa aika usein esiintyvä vinouma on ankkurivinouma, jossa jäädään kiinni aikaisempaan ajatteluun, Ikonen sanoo.
Esimerkki: Potilas käy vastaanotolla ylävatsan oireiden vuoksi. Lääkäri ajattelee, että kyse on närästyksestä. Potilaalle määrätään närästyslääke. Silti oireet jatkuvat.
– Kun potilas tulee seuraavan kerran oireen kanssa vastaanotolle, siellä vain tehostetaan närästyshoitoa. Ei tulla ajatelleeksi, että oireiden taustalla voisi olla sydänperäinen asia. Ei ikään kuin aloiteta asian ajatustyötä alusta.
Ymmärrettävistä syistä oireiden selvittämisen tulee lähteä liikkeelle yleisistä syistä.
– Mutta jossain vaiheessa pitäisi pystyä lääketieteellisen tiedon valossa ajattelemaan, että nämä samat oireet voivat tarkoittaa myös jotain harvinaista tilaa, sekin täytyisi tässä ajatusprosessissa poissulkea.
– Jos ongelmaan ei löydä hyvää ratkaisua ja oireet vain jatkuvat ilman selitystä, silloin täytyisi miettiä, onko päättelyssä jotain vinoumaa.
Lue myös: Jeminan, 27, syöpää pidettiiin ensin lihaskipuna ja keuhkokuumeena
Tärkeää olisi uskaltaa viestiä epävarmuutta
Vinoumaa ei kuitenkaan välttämättä huomaa tai osaa kyseenalaistaa itse. Siksi olisi hyvä, että töissä saa ja uskaltaa pyytää apua, tai yksinkertaisesti sanoa "en tiedä".
– Toimintakulttuuri, jossa uskalletaan kyseenalaistaa kollegan tai toisen ammattiryhmän edustajan päätelmät, lisää potilasturvallisuutta. Silloin voidaan ottaa puheeksi riskipaikkoja ja palauttaa tilanne alkuun: hei, mietitään nyt toisestakin näkökulmasta, onko tässä jokin muu sairaus tai syy taustalla kuin se, jota sinnikkäästi yritämme hoitaa.
Jos töissä on lupa kyseenalaistaa ja epäillä, vinouma ei terveydenhuollossa pääse yhtä helposti etenemään vahingollisiin seurauksiin. Tärkeää olisi myös ammattilaisena uskaltaa viestiä epävarmuutta – sanoa esimerkiksi vielä en tiedä, mutta jatketaan selvittelyä ja kerätään lisää tietoa.
– Epävarmuutta voi viestiä, jos tietoa ei ole riittävästi, tai jos joku asia ei olekaan sillä tavalla kuin sen oppikirjan mukaan pitäisi olla. Myös epäröintiä voi tehdä näkyväksi. Siinä saattaa auttaa sekä potilasta että itseään.
Muita ajatusvinoumia
Katastrofiajattelu: "Tästä seuraa jotakin kamalaa"
Ennustaminen: "Tässä käy varmasti x"
Mitä jos: "Mitä jos sairastun vakavasti?"
Pitäisi ja täytyisi: "Minun pitäisi jaksaa tämä, koska tämä kuuluu jaksaa"
Ajatusten lukeminen: "Tuo ajattelee minusta varmasti asiaa x"
Henkilökohtaistaminen: "Mistä minun tekemästäni asiasta johtuu, että hän käyttäytyy noin"
Yliyleistäminen: "Kaikki menee aina ja joka kerta huonosti"
Vertailu: "Muiden elämä on helpompaa kuin minun, muut osaavat kaiken paremmin"
Tunteet tosiasiana: "Minusta tuntuu tyhmältä, joten olen tyhmä"
Mustavalkoinen ajattelu: "Jos en osaa, ei kannata edes yrittää"
Liioitteleminen: "Hän on suuttunut minulle, eli hän vihaa minua ja haluaa minusta eroon"
Lähde: Digimieli
Katso myös: Sally teki uransa alkuaikoina hoitovirheen: "Ensimmäinen ajatukseni oli, että olen tappanut hänet"
7:15