Ajatusvinouma voi suunnata ajatukset lääkärissä väärille urille.
Potilas saapuu ensiapuun. Hoitaja ottaa häneltä tiedot ylös. Jotakin oleellista jää kuitenkin syystä tai toisesta puuttumaan. Kun tieto välittyy lääkärille, mukana tulee ennakko-oletus siitä, mistä potilaan tilanteessa on kyse.
Vaikkapa näin voisi syntyä ajatusvinouma.
– Lääkäri näkee hoitajan kirjaamat tiedot ja huomioi sieltä jonkun asian, joka ei ehkä ollutkaan se tärkein, ja alkaa sillä oletuksella tutkia ja määrätä hoitoja. Tässä tilanteessa puhutaan vahvistusvinoumasta, eli ennakkotieto vahvistuu seuraavassa hoitovaiheessa vääristyneellä tavalla, kuvaa lääkäri ja potilasturvallisuuden professori Tuija Ikonen asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksesta.
Ikonen ei ole psykologi tai kognitiotieteen asiantuntija. Työssään hän kuitenkin törmää ajatusvinoumien seurauksiin. Ne vaikuttavat potilasturvallisuuteen ja hoitoon liittyviin haittoihin, ja voivat aiheuttaa myös vaaratapahtumia.
Lue myös: Lääketieteen sukupuolivinouma vaarantaa naisten terveyden ja talouden
Vinouma johtaa virhearviointiin
Kun päättely menee vinoon, ajattelu harhautuu väärälle reitille. Tällöin oikeaan johtopäätökseen ei välttämättä päästä.
– Mielestäni ajatusvinouma tai ajattelun vinouma terminäkin on aika hyvä kuvaamaan sitä prosessia. Ajatusvinouma tarkoittaa taipumusta hahmottaa ja painottaa havaintoja tai saatua tietoa tietyllä tavalla, joka johtaa virhearviointiin, Ikonen kuvaa.
Harva meistä uskoo olevansa aina oikeassa. Moni ymmärtää intuitiivisesti, että tekee ajattelussaan virheitä – vaikkapa muistaa asioita väärin.
Se, että ajatusvinouma ohjaisi omaa päättelyä aivan väärille urille, voi kuitenkin tuntua kaukaiselta.
– Luulen, että useimmat ihmiset eivät sitä tiedosta, tai eivät edes tiedä tällaisen ilmiön olemassaoloa. Esimerkiksi lääkäreiden koulutuksessa tämä on aika uusi asia, Ikonen pohtii.
