Näin terveydenhuollon lihavuusstigma vaikuttaa potilaisiin | MTV Uutiset
Terveydenhuollossa kytevä ongelma saattaa sairastuttaa potilasta entisestään
Psykoterapeutti Taija Wilenius ja tutkijatohtori Anu Joki ovat tavanneet töidensä kautta useita suomalaisia, joilla on kokemusta terveydenhuollon lihavuusstigmasta.Shutterstock, MTV ja Anu Joen kuva-arkisto
Lihavuusstigma terveydenhuollossa vaikuttaa potilaiden hoitokäytäntöihin. Stigma voi johtaa erilaisiin sairauksiin stressinsäätelyjärjestelmän kautta.
Sarita Seppälä haki apua lääkäriltä koviin kuukautiskipuihin, joiden vuoksi hän oli useasti joutunut hakemaan apua päivystyksestä.
– Tulin maininneeksi, että yritämme mieheni kanssa saada lapsia. Lääkäri katsoi minua päästä varpaisiin ja totesi, ettei voi tehdä kivuilleni mitään.
– Hän sanoi, että joko sinä laihdutat ja sen jälkeen tutkitaan asiaa tai sitten pysyt "tuollaisena", etkä saa koskaan lapsia.
Saritan kokemus on vain yksi esimerkki siitä, kuinka lihavuusstigma näkyy suomalaisessa terveydenhuollossa.
Lisää Saritan ja muiden suomalaisten kokemuksista voit lukea aiemmasta jutustamme.
Lue lisää:
Suomalaiset kertovat, miten lihavuusfobia näkyy terveydenhuollossa – "Ei tuolla painolla haittaa, vaikka olisikin syömättä"
"Voi lisätä painohäpeää ja sisäistettyä lihavuusstigmaa"
Syömishäiriötä, häiriintynyttä ruokasuhdetta ja lihavuutta sairastaneita potilaita vastaanotollaan hoitanut psykoterapeutti Taija Wilenius kertoo, että lähes aina, kun hän puhuu asiakkaiden kanssa kehonkuvasta, nousee potilaiden kokemuksista esille huonot kohtaamiset terveydenhuollosta.
– On myös paljon erilaisia kansainvälisiä tutkimuksia, jotka osoittavat, että lihavuusstigma näyttäytyy terveydenhuollossa kaikilla eri aloilla: lääkäreillä, hoitajilla, ravitsemusterapeuteilla, fysioterapeuteilla ja psykologeilla.
Eräässä saksalaistutkimuksessa esimerkiksi kävi ilmi, että yli 600 lääkäristä 24 prosenttia oli sitä mieltä, että lihavuus on potilaan omaa syytä.
Samassa tutkimuksessa 13 prosenttia lääkäreistä oli puolestaan sitä mieltä, että lihavuusleikkaus oli potilaille liian helppo tapa hoitaa lihavuutta.
– Jos terveydenhuollon ammattilainen valta-asemastaan suhtautuu ennakkoluuloisesti tai töykeästi ylipainoista tai lihavaa potilasta kohtaa, voi se lisätä painohäpeää ja sisäistettyä lihavuusstigmaa, Wilenius kertoo.
Stigman aiheuttama stressi yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin
Wileniuksen mukaan sisäistynyt lihavuuden stigma voi aiheuttaa pelkoa painonnoususta tai pulmia keho- ja ruokasuhteeseen kaiken painoisille ihmisille.
– Mitä vahvemmin stigma on sisäistynyt ihmiselle, sitä enemmän se alkaa vaikuttaa ihmisen terveyteen.
– Tiedetään, että ennakkoluulojen ja syrjinnän kohtaaminen sekä kokemusten mitätöinti voivat aiheuttaa ahdistusta, masennusta, kehonkuvanhäiriöitä ja syömisen säätelyn vaikeuksia.
Sisäistetyn lihavuusstigman voimakkuudella on myös yhteys stressinsäätelyjärjestelmän poikkeavuuksissa.
– Krooninen stressi voi altistaa painonnousulle, koska se kytkeytyy painonsäätelyn fysiologisiin ja psykologisiin mekanismeihin. Sisäistetyn stigman aiheuttama stressi on myös yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyteen.
Miten lihava keho tulisi huomioida liikunnanohjauksessa? Juttu jatkuu videon alla.
5:53Veera Papinoja pitää turvallisen tilan reformer pilates -tunteja, joissa ei treenata veren maku suussa tai puhuta kesäkunnosta.
Oireet pistetään lihavuuden piikkiin
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Anu Joki on mukana sosiaali- ja terveysministeriön hankkeessa, joka kehittää ohjeistusta lihavuudesta viestimiseen ja laatii kriteerit lihavuuden hoidon opetukseen muun muassa terveydenhuoltoalalle.
Hän on väitöstutkimuksessaan haastatellut useita ihmisiä, joilla on lihavuutta.
Tutkimushaastatteluissa on tullut esille, että valtaosalla heistä on ikäviä kokemuksia painopuheesta terveydenhuollossa.
– Ihmiset välttelevät lääkärikäyntejä, koska tietävät oman painonsa ja pelkäävät, että ikävät kokemukset toistuvat. Saatetaan vältellä hoitoon menoa, Joki kertoo.
– Ulkomaisissa tutkimuksissa on noussut esille sellaisiakin tapauksia, että ihminen on sairastunut syöpään, jota ei ole enää ollut mahdollista hoitaa, koska hoitoon hakeutumista on vältelty pitkään.
Joen mukaan lihavuusstigma näyttäytyy terveydenhuollossa muun muassa siten, että potilaan oireet laitetaan lihavuuden piikkiin, eikä välttämättä tutkita kunnolla tai määrätä yhtä herkästi jatkotutkimuksiin kuin niin sanottuja normaalipainoisia.
– Eräs haastateltavani kertoi, että hänen selässään oli pullistuma, joka vaati leikkausta ja vaikeutti hänen liikkumistaan. Lääkäri ei ollut edes tutkinut potilasta vaan käskenyt laihduttamaan muun muassa liikkumalla enemmän.
– Ja sehän ei ole oikea ohje, jos selässä on leikkausta vaativa pullistuma, joka aiheuttaa muun muassa tunnottomuutta jaloissa. Onneksi seuraava lääkäri paneutui asiaan ja potilas sai asianmukaista hoitoa.
Painoa pidetään edelleen terveyden ainoana markkerina
HUSin Painonhallintatalossa ja Helsingin yliopistossa työskentelevä Joki pitää ongelmallisena sitä, että tietty paino nähdään yleensä ainoana terveyden markkerina, vaikka asia ei ole niin yksioikoinen.
– Yhteiskunnan painokeskeisyys on niin vahvaa, että tieto kirjataan edelleen potilaan tietoihin, vaikkei se kuuluisi vaivaan ollenkaan.
– Jos potilaan vaiva ei ole painoon kytkettävissä, ei sitä aina automaattisesti tulisi ottaa puheeksi.
Joen mukaan siinä tapauksessa, jos paino otetaan puheeksi, tulisi potilaalta kysyä ensin, haluaako tämä puhua painosta.
– Kaikki eivät halua ja sekin pitää ymmärtää. On jokaisen ihmisen oma asia, miten ottaa hoitoa vastaan.
Wilenius huomauttaa, että aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lihavuuden hoitoon tai lihavien kohtaamiseen annettu koulutus esimerkiksi sairaanhoitaja- ja lääkäriopinnoissa on ollut heikkoa.
– Kuitenkin yli 90 prosenttia terveydenhuollon ammattilaisista haluaa hoitaa lihavuutta hyvin ja suhtautua potilaisiinsa myötätuntoisesti. Moni kuitenkin kokee painokeskustelun vaikeasti, koska siihen ei ole koulutusta ja osaamista.
– Myös hyviä kokemuksia on olemassa ja moni terveydenhuoltoalan ammattilainen osaa puhua painosta lempeästi ja hyväksyvästi, Anu Joki muistuttaa.
Yksi sosiaali- ja terveysministeriön aloittaman lihavuusstigmaan keskittyvän hankkeen tavoitteista onkin kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia kohtaamaan lihava potilas vastaanotolla ja ymmärtämään lihavuuden monimutkaisia mekanismeja paremmin.
– Ei ole mikään ihme, että laihuutta ihannoivat asenteet yhteiskunnassa vaikuttavat myös terveydenhuollossa työskentelevien asenteisiin ihan samalla tavalla kuin muihinkin ihmisiin, Wilenius sanoo.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
