Verisuonitukokset ovat yleisiä Suomessa: Ikä, sairaudet, ehkäisypillerit – kaikki nämä lisäävät tukosriskiä

6:27
Mitkä tekijät lisäävät riskiä sairastua verisuonitukoksiin? Hyytymissairauksien professori Riitta Lassila kertoo myös, miten itse voi ehkäistä verisuonitukoksia.

Erityyppisiin verisuonitukoksiin sairastuu Suomessa kymmeniä tuhansia vuosittain. Ikä on yksi suurimmista riskitekijöistä, mutta altistavia tekijöitä on lukuisia muitakin.  

Suomessa valtimotukoksia todetaan jopa 40 000 ihmisellä vuodessa. Laskimotukoksia todetaan huomattavasti vähemmän, noin 5 000 vuosittain. 

Yleisimpinä riskitekijöinä ovat ikä, monet sairaudet kuten diabetes ja syöpäisaraudet, sekä ylipaino. Epäterveelliset elämäntavat lisäävät myöa tukosriskiä.

Esimerkiksi tupakointi lisää tukosriskin kaksinkertiseksi. Tupakka rikkoo suonen seinämiä ja aktivoi tulehdusreaktiota. Rikkonaiset suonen seinämät käynnistävät hyytymisreaktion, koska luulevat sitä haavaksi. 

Moni ei osaa ehkä ajatella, että myös kuivumistilat lisäävät tukosriskiä. Esimerkiksi pitkään jatkunut kuume tai mahatauti saattaa lisätä riskiä. Tallöin onkin tärkeää, että riittävästä nesteytyksestä huolehditaan. 

Muita esimerkkejä tukosriskeistä

Astra Zeneca

Viime aikoina on Suomessakin puhuttu paljon koronarokote Astra Zenecasta ja sen mahdollisuudesta lisätä verisuonitukosriskiä. 

Hyytymissairauksien professori Riitta Lassilan mukaan Astra Zenecan kohdalla keskustellaan erittäin harvinaisista tapauksista. Näitä tapauksia on ollut 1-10 per miljoona ja nämä ovat edelleen tutkimusten alla.

Lentäminen 

Yläilmoissa tukoksen saaminen on suhteessa hyvinkin harvinaista. Tähän vaikuttavat suuresti mahdolliset taustatekijät sekä pitkä paikallaan istuminen. Voidaan arvioida, että noin 1,5 ihmistä miljoonasta saa lentämisen seurauksena tukoksen. Tämäkin kuitenkin vaatii yli kuusi tuntia kestävän lennon. 

Ehkäisypillerit 

Ehkäisypillerit lisäävät verisuonitukosriskiä kaksin-kolminkertaiseksi. Noin 3-4 henkilöä 10 000 käyttäjästä saa verisuonitukoksen. Myös ehkäisypillereiden kohdalla taustatekijät vaikuttavat suuresti.  

Kaikki tutkimukset ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että laskimoveritulpan riski on aina suurin ehkäisypillereiden käytön alussa. Vuoden käytön jälkeen riski on jo pienempi.

Mainittakoon vielä, että on huomattavasti todennäköisempää saada vaarallinen haittatapahtuma, tai  jopa kuolla, on esimerkiksi tulehduskipulääkkeen aiheuttamiin komplikaatioihin. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa kuolee vuosittain 150-300 ihmistä tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin haittoihin. 

Raskaus 

Raskaus lisää laskimotukoksen vaaran kuusinkertaiseksi. Vaara on suurimmillaan heti synnytystä seuraavina päivinä ja on ohi vasta kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Keuhkoveritulppa onkin yksi yleisin raskaana olevan naisen kuolinsyy. Yksi tuhannesta sairastuu veritulppaan tässä ryhmässä.

Korona 

Sairastettu korona lisää itsessään verisuonitukoksen riskiä huomattavasti. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että kyseessä tulee olla vakava, sairaalahoitoa vaativa tautitapaus. Tällöin jopa 1-2 ihmistä kymmenestä saa verisuonitukoksen. 

Covid-sairaus on siis suuri riskitekijä. Se esimerkiksi kolminkertaistaa tukosriskin infuenssaan verrattuna.

Onneksi kuitenkin useaan taustatekijään voi itse vaikuttaa muun muassa terveellisillä elämäntavoilla.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja