Kauhukohtaukset, sydänoireet, huimaus: Sadun, 50, oireet johtuivat sympatikotoniasta – "Sitä ei tajuakaan ennen kuin siitä koituu joku isompi seuraus"

6:23
Ethän nipistä unesta? THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, miten uni vaikuttaa terveyteen.

Pitkittynyt stressi sai Satu Sjöholmin kehon sympatikotonia-nimiseen tilaan, jossa stressi jää päälle aiheuttaen monenlaisia oireita.

Satu Sjöholm, 50, on aina ollut suorittajatyyppi, jonka toimintakykyä kova paine on parantanut. Innostus on välillä ollut niin kovaa, ettei yöllä ole saanut nukutuksi.

Piirre on auttanut eteenpäin suorituskeskeisessä yhteiskunnassa. Sjöholm on opiskellut kaksi yliopistotutkintoa ja käynyt lukuisia kursseja, kirjoittanut kirjan ja pitänyt pitkään suosittua Kutsu vapauteen -terveysblogia. Lamaannuttavampaa stressiä Sjöholm kokee, jos hänen läheisilleen tapahtuu jotain ikävää.

Jälkimmäisen tyyppiseen stressiin Sjöholm törmäsi viitisen vuotta sitten, kun hänen läheisensä sairastui vakavasti ja oli menehtyä. Huoli ja pelko säikäyttivät. Sjöholm yritti pitää huolta läheisestään, mutta alkoi voimaan itse huonosti. Sokkitila jäi päälle.

Heti läheisen sairastumisen jälkeen Sjöholm alkoi nähdä yhtä tiettyä painajaista. Unessa hänen lapsensa, puolisonsa tai koiransa kuolee, jos hän ei muista tehdä jotain unohtamaansa asiaa. Sjöholm alkoi heräillä keskellä yötä hiestä märkänä sydän kurkussa pamppaillen. Painajaisesta herättyään hän halusi huutaa, mutta ei pystynyt liikuttamaan yhtäkään lihasta kehossaan.

Yöllisten kauhukohtausten lisäksi Sjöholm alkoi kärsiä väsymyksestä, huimauksesta, migreenistä sekä sydänoireista. Jälkikäteen hän uskoo omituisten oireiden johtuneen päälle jääneestä hälytystilasta, sympatikotoniasta.

Sympatikotoniassa stressitila jää päälle

Sympatikotonialla tarkoitetaan tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston ylivilkkautta. Kyseessä ei ole sairaus vaan epätasapainotila.

Sympaattisen hermoston toiminta vilkastuu stressitilanteissa ja fyysisessä rasituksessa lisäten suorituskykyä. Jos levossa aktivoituva parasympaattinen hermosto ei tasapainota ja jarruta taistele tai pakene -reaktiota, stressitila voi ikään kuin jäädä päälle.

– Kyse on siitä, että stressi jatkuu kohtuuttoman pitkään, ylittää ihmisen voimavarat ja se koetaan epäasianmukaiseksi, psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta kertoo.

Usein stressi kasautuu vähitellen kuormaksi ihmisen harteille ja kroonistuu. Toisaalta sympatikotonia voi syntyä jo viikoissa, mikäli kohonnut stressitaso jatkuu päivästä toiseen eikä ihminen saa nukutuksi.

Toiset ovat herkempiä stressin pitkittymiselle. Perimä, alttius kokea kielteisiä tunteita, aiemmat elämänkokemukset, aiempi kokemus stressistä toipumisesta sekä sosiaalinen verkosto vaikuttavat kroonisen stressin riskiin.

Ohimenevä sympatikotonia on tavallinen tila. Vuodesta toiseen jatkuva stressi on paljon harvinaisempaa. Ongelmana kuitenkin on, että ihminen ei välttämättä itse tunnista kärsivänsä pitkittyneestä stressistä.

– Kohonneesta stressitasosta voi tulla uusi normaali. Taso nousee pikkuisen kerrallaan ja sitä ei tajuakaan ennen kuin siitä koituu joku isompi seuraus, Korkeila sanoo.

Kolme vinkkiä stressin pitkittymisen ennaltaehkäisyyn:

  1. Nuku riittävästi ja huolehdi hyvästä unesta.
  2. Liiku ulkona.
  3. Tapaa ystäviä.

Sympatikotonian oireet – tässä vaiheessa hälytyskellojen pitäisi soida

Sympaattinen hermosto säätelee verenkiertoelinten, rauhasten, ruoansulatuskanavan ja virtsaelinten toimintoja. Sympatikotonian oireet liittyvät sympaattisen hermoston toimintaan.

Pitkittyneen stressin merkkejä ovat esimerkiksi:

  • sydämen sykkeen kohoaminen
  • rytmihäiriöt
  • kohonnut verenpaine
  • tihentynyt hengitys
  • ruoansulatusongelmat
  • vapina
  • huimaus
  • levottomuus
  • väsymys ja uniongelmat
  • yöhikoilu

Korkeila suosittelee hakeutumaan lääkärin vastaanotolle, jos ihminen kadottaa kykynsä rentoutua ja kärsii unettomuudesta. Apua kannattaa hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä krooninen ja kasautuva stressi heikentää elämänlaatua sekä altistaa sairauksille.

Pitkittynyt stressi voi johtaa ahdistuneisuushäiriöön ja masennukseen. Elimistön hälytystilan seurauksena tulehdustekijät lisääntyvät verenkierrossa, mikä altistaa vuosien mittaan esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle sekä joillekin syöville.

Sympatikotoniasta puhutaan usein stressinä

Kun Sjöholm alkoi kärsiä traumaan liittyvästä pitkittyneestä stressistä, sympatikotoniasta ei puhuttu julkisuudessa sitäkään vähää, mitä nykyään. Lääkärin pakeille Sjöholm hakeutui sydänoireiden vuoksi, kuten moni muukin sympatikotoniasta kärsivä.

Lääkärissä oireet otettiin tosissaan, mutta Sjöholm kertoo itse olleensa se, joka ehdotti niiden syyksi sympatikotoniaa. Hän oli tutkinut asiaa ja koonnut tiedonmurusista itselleen diagnoosin.

Professori Korkeilan mukaan sympatikotonia kyllä tunnistetaan terveydenhuollossa, mutta eri asia on, kuinka moni lääkäri termiä potilaan kuullen käyttää.

– Usein puhutaan vain stressistä ja käytetään vähän epätäsmällisempiä käsitteitä, Korkeila sanoo.

Koska sympatikotonian oireet voivat olla merkkejä myös esimerkiksi sydänsairaudesta tai kilpirauhasen liikatoiminnasta, tehdään diagnoosi sulkemalla pois muut mahdolliset aiheuttajat. Pulssin mittaaminen, potilaan taustan selvittäminen, laboratoriotutkimukset ja sydänfilmi toimivat apuna diagnosoinnissa.

Sympatikotonian hoito: Uni ja liikunta auttavat monia

Sympatikotoniaan liittyvää kohonnutta pulssia voidaan hoitaa sydämen sykettä alentavalla lääkityksellä, joka voi rauhoittaa myös mieltä. Tärkeintä olisi kuitenkin opetella stressinsääntelykeinoja ja rentoutumistapoja, jotka auttavat pidemmällä tähtäimellä.

Sopivat keinot ovat hyvin yksilöllisiä, Korkeila sanoo. Toinen hyötyy luonnossa kävelemisestä tai liikunnasta, toinen tietoisuusharjoituksista tai joogasta.

– Liikunta yleensä on ihan hyvä keino vaikuttaa hankalaan stressiin, Korkeila sanoo.

Kuitenkin myös liikunnasta pitää muistaa palautua, sillä fyysinen kuormitus voi johtaa sympatikotonian kaltaiseen ylikuntoon.

Myös Satu Sjöholm sai sympatikotoniaan apua liikunnasta, erityisesti joogasta, jota hän on harrastanut 20 vuotta. Liikkeen ja hengityksen yhdistäminen auttaa häntä tasapainottamaan tahdosta riippumatonta hermostoa sekä lataamaan voimavaroja. Kahden saksanpaimenkoiran kanssa treenaaminen auttaa osaltaan palautumisessa.

Viime vuosina aina paljon liikkunut Sjöholm on opetellut löhöämään iltaisin jatkuvan tekemisen sijaan, jottei innostumisen aiheuttama ylivireystila vie yöunia. Hän rauhoittaa illat tietokoneen ja puhelimen käyttämiseltä kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Sjöholm pyrkii nukkumaan vähintään kahdeksan tuntia joka yö. Aamut alkavat hengitysharjoituksella ja meditaatiolla.

Valmiudet kohdata uusi shokkitilanne

Hiljattain Sjöholm joutui kohtaamaan uuden pahasti stressaavan tilanteen, kun hänen läheinen sukulaistyttönsä kuoli teini-ikäisenä.

Vaikka menetys on valtava eikä missään mielessä kivuton, eivät sympatikotonian oireet ole päässeet samalla tavalla valloilleen kuin viisi vuotta sitten. Sjöholm pystyi traumasta ja sokista huolimatta säilyttämään kosketuksen itseensä.

– Nyt mä tiedän, miten mun hermosto reagoi sympaattisen hermoston ylivireyteen ja osaan pysäyttää sen ajoissa.

Sjöholm hakee lohtua ajatuksesta, että vaikka elämässä tapahtuu kauheita asioita, kaikkea ei pysty hallitsemaan. Jokainen voi kuitenkin valita, miten vastoinkäymisiin suhtautuu.

Sjöholm uskoo, että persoonan ympärille rakennetut terveet rajat auttavat ehkäisemään stressin pitkittymistä. Itseään armottomasti piiskaavat suorittajatyypit, jotka pistävät aina muut itsensä edelle, kuormittavat helposti itsensä äärirajoille ja uupuvat.

– Pitäisi oppia rakastamaan itseään ja sanomaan ei.

Kovien kokemusten ja syvällisen itsetutkiskelun jälkeen myös Sjöholm oppi tuon arvokkaan taidon. Nyt hän osaa toimia niin, ettei kokonaiskuormitus pääse kasvamaan liian suureksi.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit tai lisää aiheesta stressi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja