Paniikkihäiriö voi ilmaantua kenelle tahansa. Sille ominaisia ovat paniikkikohtaukset, joita esiintyy toistuvasti, ja ne haittaavat arkista elämää.
Sydän hakkaa. Hikoiluttaa. Kädet vapisevat. On epätodellinen olo. Alkaa pelottaa: mistä tämä johtuu?
Paniikkikohtaus on inhottava, mutta yleinen vaiva. Jos häiritseviä kohtauksia kuitenkin tulee toistuvasti, kyseessä voi olla paniikkihäiriö.
"Paniikkikohtaukset voivat olla ennalta-arvaamattomia ja esiintyä myös hyvin turvallisessa ympäristössä"
Paniikkihäiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. Sille ominaisia ovat paniikkikohtaukset, joita esiintyy toistuvasti, ja ne haittaavat arkista elämää.
– Paniikkikohtaukset voivat olla ennalta-arvaamattomia ja esiintyä myös hyvin turvallisessa ympäristössä ilman selvää laukaisevaa tekijää, psykiatrian erikoislääkäri Elena Chukhina Pihlajalinnasta kuvailee.
Paniikkihäiriö voi ilmaantua kenelle ja missä iässä tahansa. Yleensä se kuitenkin alkaa nuorilla aikuisilla.
Toisaalta paniikkikohtaus voi liittyä muihinkin diagnooseihin.
– Jos paniikkikohtauksia esiintyy esimerkiksi julkisilla paikoilla, ne liittyvät sitten agorafobian kliiniseen kuvaan, Chukhina kuvailee.
Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä
Se, että saa paniikkikohtauksen, ei välttämättä merkitse paniikkihäiriön syntyä. Paniikkikohtaus on itse asiassa melko yleinen vaiva: ainakin joka viides on joskus kokenut sellaisen, kertoo Terveyskirjasto.
Paniikkikohtaus on lyhytkestoinen, äärimmäinen ahdistustila. Sen tyypillisiä oireita ovat:
- Sydämentykytys
- Rintakivut
- Hikoilu
- Vapina
- Hengenahdistus
- Tukehtumisen tunne
- Vatsavaivat, pahoinvointi
- Pelko, kauhu, kuolemanpelko
- Epätodellinen olo
– Paniikkikohtaus yleensä kehittyy äkillisesti ja saavuttaa huipun nopeasti, yleensä kymmenessä minuutissa, ja se kestää yleensä alle puoli tuntia, Chukhina sanoo.
"Paniikkikohtauksen yhteydessä voi tulla voimakasta kuoleman pelkoa"
Usein paniikkikohtauksen aiheuttamat oireet ovat voimakkaita ja fyysisiä. Ihmisestä voi oikeasti tuntua, että hänelle on tulossa vaikkapa sydänkohtaus, tai että hän ei kestä enää ja menettää mielenterveytensä.
– Paniikkikohtauksen yhteydessä voi tulla voimakasta kuoleman pelkoa ja pelkoa itsekontrollin menettämisestä tai "sekoamisesta" ja sittemmin pelko kohtausten uusiutumisesta, huolia seurauksista. Joskus oireiden seurauksena joutuukin hakeutumaan somaattisiin eli kehollisiin tutkimuksiin, joissa tutkitaan tilannetta somaattisten oireiden poissulkua ajatellen, Chukhina kuvailee.
Vaikeassa paniikkihäiriössä paniikkikohtauksia voi olla jopa päivittäin.
– Jos on vähintään neljä kohtausta viikossa kuukauden aikana, niin voidaan puhua vaikea-asteisesta paniikkihäiriöstä, Chukhina kuvailee.
LUE MYÖS: Aiheuttaako kasvomaski hapenpuutetta? Tutkijoilla on kysymykseen selkeä vastaus
Hoitoa lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmällä
Paniikkihäiriötä hoidetaan yleensä lääkehoidolla ja psykoterapialla. Parasta ja pysyvämpää hoitotulosta saavutetaan Chukhinan mukaan lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmällä. Paniikkihäiriöstä voi oikeanlaisella hoidolla parantua, Chukhina muistuttaa.
– Lääkkeenä käytetään yleensä serotoniinin aineenvaihduntaan vaikuttavia masennuslääkkeitä ja psykoterapioista on parhaiten toimiviksi todettu kognitiivinen terapia tai kognitiivinen käyttäytymisterapia. On olemassa myös paniikkihäiriön nettiterapiaohjelma, joka perustuu kognitiivisiin käyttäytymispsykoterapian menetelmiin, Chukhina kuvailee.
Esimerkiksi erilaiset rentoutusharjoitukset, jooga, liikunta, kofeiinin, alkoholin ja muiden päihteiden vähentäminen voivat olla hyödyllistä ja vähentää paniikkikohtauksia.