Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kärsitkö migreeneistä tai sarjoittaisista päänsäryistä? Tämä voi olla taustalla

1:10Mistä tiedän, onko minulla migreeni?Katso myös video: Mistä tiedän, onko minulla migreeni?
Julkaistu 20.01.2024 15:32
Toimittajan kuva
Nelli Hyttinen

nelli.hyttinen@mtv.fi

Hiipiikö "hirveä hedari" jälleen vieraaksi? Migreenit ja sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia ovat tiiviisti linkittyneitä kehon sisäiseen kelloon, kertoo viime vuonna julkaistu tutkimus.

American Academy of Neurologyn viime vuonna julkaisema tutkimusraportti kertoo, että sekä migreeni että sarjoittainen päänsärky ovat vahvasti yhteydessä vuorokausirytmiin eli fyysisiin ja psyykkisiin toimintoihin sekä käyttäytymiseen, jotka seuraavat 24 tunnin kiertoa, kertoo New York Post.

Ihmisen sisäinen kello ajastaa tietyt tärkeät kehon toiminnot, kuten unen, hormonaalisen toiminnan, lämpötilan säätelyn, syömisen ja ruoansulatuksen, tapahtumaan tiettyinä vuorokauden aikoina.

Migreeni on toistuva päänsäryn tyyppi, joka voi vaihdella kohtalaisesta heikentävään kipuun ja kestää neljästä tunnista jopa kolmeen vuorokauteen. Siitä kärsivät naiset kolme kertaa useammin kuin miehet, kertoo Terveyskirjasto.

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia taas on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa. Suomessa potilaita on noin 15 000. Noin 70 prosenttia tapauksista esiintyy miehillä, kertoo Terveyskirjasto.

Hortonin neuralgia on yleensä hyvin lyhytkestoista ja siihen liittyy nenän tukkoisuutta. Päänsärkykohtaukset ilmenevät joka toinen päivä tai jopa kahdeksan kertaa yhden päivän aikana.

Lue myös: Migreeniin saattaa löytyä edullinen ja yllättävä apu – tutkijat: "Kokeilemisen arvoinen juttu migreenistä kärsiville"

Päänsärky iskee useimmiten yön tai aikaisen aamun aikana

Meta-analyysi eli aikaisempia tutkimuksia tarkasteleva tilastollinen analyysi tutki päivittäisiä ja vuosittaisia aikoja, jolloin päänsärkyjä ilmenee. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin sisäiseen kelloon vaikuttavat geenit ja hormonit.

Tutkijat saivat selville, että läpi kuudentoista eri tutkimuksen 71 prosentilla 4 953 osallistujasta oli selkeä vuorokauden aikoihin sidottu päänsärkyrytmi.

Valtaosa päänsäryistä ilmeni yön myöhäisten tuntien ja aamun aikaisten tuntien välillä, kevät- ja syksykausina.

Lue myös: Migreeni lamauttaa monen arjen – tällainen on sen ikävin muoto: "Oireita on melkein joka päivä"

Genetiikkaa tarkasteltaessa Hortonin neuralgia liittyi kahteen tärkeimpään vuorokausigeeniin, ja viidellä yhdeksästä geenistä oli tietty vuorokausikuvio.

Niillä tutkittavilla, jotka kokivat sarjoittaisia päänsärkyjä, löytyi korkeammat kortisolitasot ja matalammat melatoniinitasot verrattuna heihin, joilla ei esiintynyt sarjoittaista päänsärkyä.

Migreeneillä oli heikompi yhteys kehon sisäiseen vuorokausirytmiin kuin sarjoittaisilla päänsäryillä, mutta niiden huomattiin silti jollain tapaa olevan yhteydessä kehon sisäiseen kelloon.

Päänsärkyjä tapahtui vähemmän öisin.

Toistuvat päänsäryt liittyivät myös kahteen vuorokausivaihtelun ydingeeniin, ja 110:llä 168 geenistä oli vuorokauden aikaan liittyvä ilmentymismalli.

Katso myös: Mitä eroa on päänsäryllä ja migreenillä? Juttu jatkuu videon alla.

0:45Mitä eroa on päänsäryllä ja migreenillä?Huomenta Suomen vieraana HUSin neurologian erikoislääkäri Ville Artto.

Migreeneistä kärsivillä ihmisillä oli matalammat melatoniinitasot virtsakokeissa kuin heillä, jotka eivät kärsineet migreeneistä ja melatoniinitasot laskivat entistäkin matalammalle migreenikohtauksen aikana.

– Tiedot osoittavat, että molemmat näistä päänsärkytyypeistä ovat vahvasti vuorokauden aikaan liitännäisiä monin tavoin, etenkin sarjoittaiset päänsäryt, kertoo tutkimuksen tekijä, lääketieteen ja filosofian tohtori ja Yhdysvaltain neurologian akatemian jäsen Mark Joseph Burish, Texasin yliopiston terveystieteen laitoksesta.

– Tämä vahvistaa kehon biologisesta kellosta vastaavan aivojen alueen, hypotalamuksen, merkitystä ja roolia migreeneissä ja sarjoittaisissa päänsäryissä. Se herättää myös kysymyksen laukaisevien tekijöiden genetiikasta, kuten unihäiriöistä, jotka tunnetaan migreenin laukaisijoina ja jotka toimivat vihjeinä kehon vuorokausirytmille.

Lue lisää: Suomalaisvetoinen jättitutkimus tunnisti yli 120 uutta migreenin riskitekijää

Asiantuntijat huomauttavat, että tutkimus viittaa siihen, että vuorokausipohjaisia ​​hoitoja, kuten lääkkeiden ottamista tiettyinä vuorokaudenaikoina, tulisi tutkia päänsärkyhäiriöiden varalta.

Sairauksien ehkäisystä ja hallinnasta vastaava keskus raportoi, että jokaisen aikuisen tulisi saada yön aikana vähintään seitsemän tuntia lepoa.

Epätasapaino elimistön vuorokausirytmin kanssa on yhdistetty suurempaan riskiin sairastua masennukseen, liikalihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin ja nyt myös päänsärkysairauksiin.

Lue lisää: Lasten migreenit yleistyneet voimakkaasti 20 vuodessa – nuorimmat potilaat 2-vuotiaita

Niska ja hartiat jatkuvasti jumissa? Lääkäri paljastaa todennäköisen syyn, jota moni ei tiedä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: New York Post, American Academy of Neurology, Terveyskirjasto, Terveyskirjasto

Juttua korjattu 22.1.2024 klo 10.55 Poistettu tieto, jonka mukaan Hortonin neuralgia olisi yleisin päänsärky tyypeistä. Tarkennettu, että kyseessä on sairaus, josta kärsii noin 15 000 suomalaista.

Lisää aiheesta:

Oletko kärsinyt vatsaoireista koronapandemian jälkeen? Et ole yksinTutkijat löysivät uusia long covidin oireita – nämä tekijät lisäävät riskiäSuomalaistutkimus: Migreenityyppi altistaa nuoret aivoinfarkteille – nelinkertainen riskiLevottomat jalat ei olekaan vain fyysinen vaiva? Tutkijat havaitsivat yllättävän riskinPäähän kohdistunut isku heijastuu myös alapäähän – rankan urheilulajin harrastaminen voi heittää varjon makuuhuoneeseenUudet lääkkeet tuovat toivoa migreenin ehkäisyyn – neurologi neuvoo: "Keskimäärin migreeniä on vähemmän, mitä säännöllisemmin elää"
MigreeniSairaudet ja tauditTutkimustuloksetTiedeTerveys ja hyvinvointiLifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Migreeni
  • 18.10.17:08
    Lääkkeet

    Ratkaisu migreenipiinaan saattaakin löytyä jo apteekin hyllyltä

  • 9.10.19:15
    Päänsärky

    "Hyvin tyypillinen migreenikohtaus" voi alkaa tavalla, joka tulkitaan helposti väärin

  • 24.9.09:08
    Diagnoosina nainen

    Moni suomalainen pitää kivusta puhumista heikkoutena – etenkin naisten kipua vähätellään

  • 16.9.18:53
    Päänsärky

    Migreenikohtaus voi olla pitkäkestoisempi kuin monet uskovat – älä lääkitse suurilla särkylääkeannoksilla

  • 15.9.18:53
    Päänsärky

    Mistä tietää, onko päänsärky migreenin aiheuttamaa?