Krooninen väsymysoireyhtymä eli ME/CFS on neurologinen sairaus, jota edeltää usein virusinfektio.
Viestintäkonsultti Helena Hulkko sairastui 12 vuotta sitten mykoplasmaan. Tauti ei millään ottanut talttuakseen ja aiheutti voimakasta uupumusta ja voimatonta oloa.
Krooninen väsymysoireyhtymä eli ME/CFS on moniin elinjärjestelmiin vaikuttava neurologinen sairaus, joka on keskimäärin yhtä yleinen kuin esimerkiksi MS-tauti ja Chronin tauti.
Sairaus on noin kolme kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.
– Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että se saattaa liittyä jotenkin estrogeenin tuotantoon, neurologian professori Markku Partinen kertoi Huomenta Suomessa.
– Mayo-klinikan mukaan tyypilliset riskitekijät sairaudelle ovat naissukupuoli, valkoihoisuus, älykkyys ja hyvä fyysinen kunto.
Kroonisen väsymysoireyhtymän tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, mutta usein diagnoosia on edeltänyt virusinfektio, esimerkiksi long covid tai mykoplasma. Myös trauma tai pitkittynyt stressi on yhdistetty sairauteen.
– Tutkimuksia on tehty valtavasti ja on todettu, että mitokondrioiden toiminnassa on ehkä häiriöitä, Partinen kertoo.
Merkittävintä on aivojen toiminnan häiriintyminen, jonka vuoksi aivot ovat liian herkistyneitä ulkoisille ärsykkeille.
– Ikään kuin palovaroitin, joka olisi suoraan uunin läheisyydessä. Elimistö reagoi väärin ulkoisiin ärsykkeisiin ja tulee väsymystä, uupumusta, kiputiloja, huonolaatuista unta, korkeaa leposykettä ynnä muuta, Partinen kertoo.
Sairauden diagnosoiminen on haastavaa, sillä samanlaisia oireita sekä kehollisia merkkejä nähdään myös muissa sairauksissa, kuten vaikeassa masennuksessa.
Niinpä sairauden diagnosointiin tarvitaan useita eri verikokeita, tutkimuksia ja potilaan haastatteluja.
– Yksi ongelma on, että kriteeristöjä on kymmeniä erilaisia ja joidenkin kriteeristöjen mukaan kriteerit diagnoosille ovat liiankin lieviä, Partinen huomauttaa.
Koska sairauden tarkkaa taustamekanismia ei tunneta, ei siihen myöskään ole olemassa täsmälääkettä.
Oireita voidaan kuitenkin helpottaa useilla eri lääkkeillä sekä esimerkiksi vagushermoa aktivoivilla hengitysharjoituksilla.
– Se rauhoittaa sydäntä, vähentää ahdistuneisuutta ja lievittää muitakin oireita.
Lisäksi sairauden hoitona käytetään levon ja aktiivisuuden määrän sopeuttamista muuttuvien yksilöllisten rajojen mukaan, kertoo Terveyskirjasto.
Hoidon tarkoituksena on löytää se aktiivisuustaso, josta ei vielä seuraa PEM-oireita tai muita haittoja. Kun oikea taso on löytynyt, pyritään aktiivisuutta ylläpitämään tai lisäämään asteittain.
Katso myös: Mitä mystisestä väsymysoireyhtymästä tiedetään?
8:37Neurologian professori Markku Partinen kertoo, mitä eroa on tavallisella väsymyksellä ja kroonisella väsymysoireyhtymällä.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
