Pitkään jatkunut unettomuus alkaa tuntua aivotoiminnassa.
Tutkimuksen mukaan univaikeudet ovat yhteydessä muistin heikkenemiseen ja nopeampaan aivojen vanhenemiseen, kertoo Newsweek-sivusto. Pitkään jatkuvat univaikeudet saattavat nopeuttaa muistin heikkenemistä ja lisätä dementian riskiä.
Kroonisesta unettomuudesta kärsivillä iäkkäillä on 40 prosenttia suurempi riski lievälle kognitiiviselle heikentymiselle tai dementialle verrattuna niihin, joita unettomuus ei vaivaa, tutkimus kertoo. Riski on verrattavissa aivojen ikääntymiseen 3,5 lisävuodella.
– Unettomuus ei vaikuta vain siihen, miltä seuraavana päivänä tuntuu vaan voi ajan myötä heikentää myös aivojen terveyttä, sanoo tutkimuksen kirjoittaja, neurologi Diego Carvalho.
– Havaitsimme ajattelukyvyn nopeampaa heikkenemistä sekä aivomuutoksia, jotka viittaavat siihen, että krooninen unettomuus voi olla varhainen varoitusmerkki tai jopa vaikuttava tekijä tulevissa kognitiivisissa ongelmissa.
Todisteet viittaavat Carvalhon mukaan siihen, että unen ja dementian välillä on kaksisuuntainen yhteys.
– Huonot unet elämän varhaisvaiheessa saattavat lisätä dementian riskiä, mutta myös unta ja vuorokausirytmiä säätelevien aivoalueiden varhainen rappeutuminen voi vaikuttaa siihen, että uni huonontuu, hän kertoi Newsweekille.
Carvalhon mukaan tätä kahteen suuntaan toimivaa suhdetta on vaikea selvittää, kun molemmat prosessit saattavat alkaa jo varhain elämässä.
– Koska uni on tärkeää monille aivojen ja kehon toiminnoille, hyvän unen edistämistä tulisi pitää yhtä tärkeänä kuin terveellistä ruokavaliota, liikuntaa ja verenpainetta, vaikka emme vielä täysin ymmärrä, miten unihäiriöiden hoito vaikuttaa dementiariskin pienentämiseen.
Tutkijan mukaan unen ja dementian välillä on kaksisuuntainen yhteys.Shutterstock
Syvä uni on tärkeää
Unen ja muistin yhteyttä kommentoi Newsweekille myös ulkopuolinen asiantuntija, professori Jason Ellis, joka toimii unitutkijana brittiläisessä Northumbrian yliopistossa.
Hänen mukaansa on todisteita siitä, että aivoista poistuu unen aikana myrkkyjä, etenkin beeta-amyloidia, joka on yhdistetty myös kognitiiviseen heikkenemiseen ja hermostoa rappeuttaviin sairauksiin.
– Tästä syystä pitkään jatkunut syvän, eheän unen puute voi hyvinkin nostaa kognitiivisen rappeutumisen riskiä.
– Syvä uni auttaa lisäksi säätelemään hormoni- ja immuunijärjestelmiämme. Molemmat näistä järjestelmistä on niin ikään yhdistetty hermoston rappeumasairauksien riskitekijöihin.
Tutkijat seurasivat noin viiden ja puolen vuoden ajan 2 750 kognitiivisesti tervettä aikuista, joiden keski-ikä oli 70 vuotta.
16 prosenttia osallistujista ilmoitti kärsivänsä kroonisesta unettomuudesta. Se oli tässä määritelty niin, että henkilöllä oli univaikeuksia vähintään kolmena yönä viikossa kolme kuukautta tai pidempään.
Aluksi osallistujat kertoivat tuoreimmista unimalleistaan, osallistuivat vuosittaisiin muisti- ja ajattelukykytesteihin, ja osalle tehtiin aivokuvauksia.
Tutkijaryhmä etsi valkean aineen hyperintensiteettejä – pieniin verisuonisairauksiin liittyvän aivokudoksen vaurioalueita – sekä amyloidiplakkeja, Alzheimerin tautiin yhdistettyjä proteiinikertymiä.
Tutkimuksen loppuun mennessä 14 prosenttia kroonisesta unettomuudesta kärsineistä osallistujista sairastui lievään kognitiiviseen heikentymiseen tai dementiaan verrattuna kymmeneen prosenttiin osallistujista, joilla ei ollut unettomuutta.
Saako unissakävelijää herättää? Juttu jatkuu videon alla.
9:29Haastattelussa HUSin osastonlääkäri ja unilääketieteen asiantuntija Eemil Partinen sekä fysioterapeutti ja nukkumisergonomian asiantuntija Henri Mansukoski.
Unikäyttäytyminen loi eroja
Tutkimuksessa havaittiin selkeitä unimalleihin perustuvia eroja.
Osallistujat, jotka olivat nukkuneet edeltävien kahden viikon aikana tavallista vähemmän, saivat heikompia tuloksia kognitiivisissa testeissä. Tämä vastasi neljän vuoden ikääntymistä.
Heillä havaittiin myös enemmän valkean aineen hyperintensiteettejä ja amyloidiplakkeja. Nämä vaikutukset olivat samankaltaisia kuin APOE ε4-geenin kantajilla. Kyseessä on Alzheimerin taudin geneettinen riskitekijä.
Osallistujilla, jotka ilmoittivat nukkuvansa tavallista enemmän, havaittiin tutkimuksen alussa vähemmän valkean aineen hyperintensiteettejä, mikä viittaa mahdolliseen suojaavaan vaikutukseen.
APOE ε4-geenin kantajat, jotka kärsivät lisäksi unettomuudesta, osoittivat jyrkintä heikentymistä muisti- ja ajattelutaidoissa.
– Saamamme tulokset viittaavat siihen, että unettomuus voi vaikuttaa aivoihin monin tavoin – ei ainoastaan amyloidiplakkien kautta vaan myös aivoja verenkierron avulla huoltavien pienten verisuonten kautta, Carvalho selitti.
– Tämä korostaa kroonisen unettomuuden hoitamisen tärkeyttä – ei vain unen laadun parantamiseksi, vaan mahdollisesti myös aivoterveyden suojelemiseksi ikääntyessä.
Tutkimuksessa korostuu vahva yhteys unettomuuden ja kognitiivisen heikentymisen välillä, mutta se ei osoita syy-seuraussuhdetta. Diagnoosit perustuivat sairauskertomuksiin, minkä vuoksi osa tapauksista jää tunnistamatta tai oireiden vakavuus ei tule esiin.
Silti havainnot vahvistavat kasvavaa näyttöä siitä, että uni on keskeinen tekijä aivoterveydelle.
– Uni ei ole vain lepoa – se on tärkeää myös aivojen palautumiskyvyn kannalta, tutkija sanoo.
Katso myös: Miten marraskuun väsymyksestä selviää?
10:28Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto suosittelee kotitalouksia himmentämään valoja iltaa kohden. Kanerviston mukaan yöllä tulisi olla pilkkopimeää. Entä miten aamulla kannattaa toimia, että piristyy? Katso koko haastattelu videolta!
Outi Jaatinen työskentelee toimittajana niin lifestyle-aiheiden kuin ajankohtaisuutisten parissa. Juttuvinkkejä voi laittaa sähköpostiin outi.jaatinen@mtv.fi.
