Lasten migreenit ovat yleistyneet voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana. Yleistymiseen vaikuttaa muun muassa se, että lasten yöunet ovat lyhentyneet ja liikuntamäärät vähentyneet.
Samaan aikaan ruutuaika on lisääntynyt ja ruokailutottumukset ovat muuttuneet epäterveellisemmiksi, kertoo lastenneurologian erikoislääkäri Juha Kuittinen.
– Migreenialttius on voimakkaasti perinnöllistä: jopa 90 prosentilla migreenipotilaista on perheessään muitakin migreenistä kärsiviä. Myös ympäristöllä on suuri merkitys migreenin puhkeamiseen. Altistavista tekijöistä nousee erityisen vahvasti esille stressi, Kuittinen toteaa.
Lukujen kasvun taustalta löytyy sekin, että asiantuntijat tunnistavat ja osaavat diagnosoida migreenejä entistä paremmin. Myös vanhempien tietämys on lisääntynyt, ja he vievät lapsiaan herkemmin tutkimuksiin.
Kuittisen mukaan noin kymmenen prosenttia koulun aloittavista lapsista kärsii päänsäryistä kuukausittain. Noin puolet näistä on migreenisärkyjä. Migreenit lisääntyvät iän myötä.
Merkittävä yleistymispiikki murrosiässä
Lastenneurologian erikoislääkäri Mikael Raisio kertoo, että migreenejä diagnosoidaan myös alle kouluikäisillä lapsilla. Raision nuorimmat potilaat ovat 2–3-vuotiaita. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä haastavampaa diagnosointi on.
– Eiväthän aivan pienet lapset osaa sanoa, että heillä on toispuoleinen kipu, jota liikkuminen, valo tai ääni pahentaa ja joka estää normaalia elämää. Sen sijaan he ovat selkeästi sairaita – lopettavat leikkimisen ja haluavat hämärään ja hiljaiseen tilaan. Monet heistä nukahtavat, Raisio kuvailee.
Murrosikäisten keskuudessa migreenit yleistyvät merkittävästi, erityisesti tytöillä. Raision mukaan taustalla on todennäköisesti hormonaalisia syitä.
Nuoremmista migreenipotilaista löytyy tasaisemmin sekä tyttöjä että poikia. Suurimmalla osalla migreenipotilaista sairaus puhkeaa viimeistään murrosiässä.
Monen säryt vähenivät etäkoulussa
Raisio arvioi, että osa aikuisilla diagnosoiduista migreeneistä on alkanut jo lapsuudessa tai nuoruudessa ja jäänyt silloin diagnosoimatta. Auralliset eli esioireelliset migreenit tunnistetaan muita herkemmin.
Noin puolet potilaista saa aurallisia migreenikohtauksia. Aurallisessa migreenissä varsinaista päänsärkyä edeltävät esimerkiksi näköhäiriöt, raajojen puutuminen tai huimaus.
– Jos lapsella on toistuvia päänsärkykohtauksia ilman pahoinvointia, oksentelua tai selkeitä auraoireita, esimerkiksi koulu- tai yleislääkäri ei välttämättä huomaa epäillä migreeniä. Osalla lapsista migreenejä on niin harvoin, ettei asiaa välttämättä sen takia lähdetä selvittämään ja sairaus jää diagnosoimatta.
Raision mukaan myös lasten krooniset päänsäryt ja migreenit ovat lisääntyneet. Krooninen päänsärky voi vaivata lähes päivittäin. Kroonisesta migreenistä puhutaan, kun päänsärkyä on vähintään kolmen kuukauden ajan yli 15 päivänä kuukaudessa ja niistä vähintään kahdeksana päivänä on migreenisärkyä.
Migreenipotilailla on yleensä sekä parempia että huonompia kausia. Osalla on vähemmän migreenejä esimerkiksi lomilla tai viikonloppuisin.
– Koronakeväänä (viime vuonna) monen potilaani tila kohentui etäkoulussa, kun oli vähemmän stressiä. Osalla meni toisaalta myös toiseen suuntaan, Raisio kertoo.
Hoitona tavallisesti tulehduskipulääkkeet
Päänsärkypäiväkirja on tärkeä apuväline migreenien diagnosoinnissa. Päiväkirjan avulla nähdään, milloin ja miten paljon särkypäiviä on, kuinka voimakkaita ne ovat, mitä lääkettä on otettu, onko lääke auttanut ja ilmeneekö selkeitä laukaisevia tekijöitä, kertoo Raisio.
Laukaisevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi kirkkaat valot, kovat äänet, voimakkaat hajut, autolla matkustaminen, väliin jääneet ateriat, pitkittyneet ruokailuvälit, liiallinen ruutuaika tai liian lyhyet yöunet.
– Ensimmäiseksi selvitetään, onko altistaviin tekijöihin mahdollista vaikuttaa. Pieni osa lapsista on päässyt kohtauksista tällä tavalla jopa lähes kokonaan eroon. Suurella osalla kohtausten määrässä tai voimakkuudessa on tapahtunut ainakin vähentymistä, Raisio kuvailee.
Raision mukaan lasten migreenejä hoidetaan useimmiten tulehduskipulääkkeillä. Lääke on tärkeä ottaa ajoissa ennen kuin kohtaus ehtii edetä. Osa potilaista ei saa apua tulehduskipulääkkeistä, jolloin voidaan käyttää triptaaneja eli migreenin täsmälääkkeitä.
– Asiaan perehtynyt lääkäri voi määrätä täsmälääkkeitä harkinnan mukaan yli 6-vuotiaille lapsille, vaikka virallinen hyväksyntä on yli 12-vuotiaille. Mikäli migreenikohtauksia on edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta useita kuukaudessa tai ne ovat kovin pitkäkestoisia ja huonosti lääkitykseen reagoivia, voidaan Raision mukaan harkita estolääkityksen kokeilua.
Aikuisten migreenejä on alettu Suomessa hoitaa biologisilla CGRP-vasta-aine-estolääkkeillä, joista on Raision mukaan saatu lupaavia tuloksia vaikeiden migreenien hoidossa.
– Me lasten neurologit toivomme saavamme näitä jossain kohtaa myös lasten ja nuorten käyttöön.