Lasten migreenit ovat yleistyneet voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana. Yleistymiseen vaikuttaa muun muassa se, että lasten yöunet ovat lyhentyneet ja liikuntamäärät vähentyneet.
Samaan aikaan ruutuaika on lisääntynyt ja ruokailutottumukset ovat muuttuneet epäterveellisemmiksi, kertoo lastenneurologian erikoislääkäri Juha Kuittinen.
– Migreenialttius on voimakkaasti perinnöllistä: jopa 90 prosentilla migreenipotilaista on perheessään muitakin migreenistä kärsiviä. Myös ympäristöllä on suuri merkitys migreenin puhkeamiseen. Altistavista tekijöistä nousee erityisen vahvasti esille stressi, Kuittinen toteaa.
Lukujen kasvun taustalta löytyy sekin, että asiantuntijat tunnistavat ja osaavat diagnosoida migreenejä entistä paremmin. Myös vanhempien tietämys on lisääntynyt, ja he vievät lapsiaan herkemmin tutkimuksiin.
Kuittisen mukaan noin kymmenen prosenttia koulun aloittavista lapsista kärsii päänsäryistä kuukausittain. Noin puolet näistä on migreenisärkyjä. Migreenit lisääntyvät iän myötä.
Merkittävä yleistymispiikki murrosiässä
Lastenneurologian erikoislääkäri Mikael Raisio kertoo, että migreenejä diagnosoidaan myös alle kouluikäisillä lapsilla. Raision nuorimmat potilaat ovat 2–3-vuotiaita. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä haastavampaa diagnosointi on.
– Eiväthän aivan pienet lapset osaa sanoa, että heillä on toispuoleinen kipu, jota liikkuminen, valo tai ääni pahentaa ja joka estää normaalia elämää. Sen sijaan he ovat selkeästi sairaita – lopettavat leikkimisen ja haluavat hämärään ja hiljaiseen tilaan. Monet heistä nukahtavat, Raisio kuvailee.