Niska ja hartiat jatkuvasti jumissa? Lääkäri paljastaa todennäköisen syyn, jota moni ei tiedä

Mitä eroa on päänsäryllä ja migreenillä? 0:45
KATSO MYÖS VIDEO: Mitä eroa on päänsäryllä ja migreenillä? HUS:n neurologian erikoislääkäri Ville Artto vastaa.

Niska-hartiaseutu menee jumiin, leuat rutisevat ja päätäkin särkee. Migreenipotilaita yli 30 vuotta hoitanut neurologi Matti Ilmavirta kertoo, että edellä mainitut oireet ovat itse asiassa yleisin migreenin oirekuva.

Kärsitkö usein niska-hartiaseudun jumiutumisesta ja kivuista? Johtaako tämä jumitila toisinaan kovaan, jyskyttävään päänsärkyyn? 

Sairastat hyvin todennäköisesti migreeniä.

Hyvin tyypillinen migreenikohtaus alkaa niskajumina lapojen välistä lihaksesta nimeltään epäkäslihas. Samaan aikaan voi myös potea purentaongelmia ja leukojen rutinaa, kertoo satoja migreenipotilaita hoitanut ja vuosia seurannut neurologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Matti Ilmavirta.

Pari tuntia myöhemmin kipu on levinnyt ohimon ja silmän takaiseksi päänsäryksi, joka saattaa tuntua jyskyttävältä ja olla ponnistusherkkää.

Ilmavirta kertoo kutsuvansa tällaista migreeniä niskasta alkavaksi tai niskalähtöiseksi migreeniksi.

Jos oireena on kipu ja jumi niskan alueella ja kipualue rajoittuu korvien taakse, mutta ei ulotu pään alueelle eli viidennen aivohermon tai tuttavallisemmin kolmoishermon alueelle, on kyseessä niskamigreeni.

Ilmavirran mukaan edellä kuvatut migreenikohtaukset ovat hyvin tyypillisiä, mutta ne tulkitaan usein väärin pelkiksi kaularanka- tai niskalihasvaivoiksi.

Potilas lähetetään kotiin jumppaohjeiden ja ehkä fysioterapeutin lähetteen kanssa. Tämä on suuri epäkohta, joka johtuu siitä, että pääsärkyluokituksessa on karkea jako, jonka mukaan migreeni ja lihasjännityspäänsärky eli tensiopäänsärky ovat eri asioita.

Migreeniä vai lihasjännitystä? Oikea diagnoosi mullistaisi migreenitilastot 

Ilmavirran mukaan niska-hartiaseudun ja takaraivon alueen jumiutuminen ja alueen kipu voi johtua silloin lihasjännityksestä, jos ihminen on esimerkiksi revähdyttänyt niskansa, saanut jonkin vamman alueelle tai kylmettänyt alueen, johon lihas on reagoinut tulehtumalla.

Mutta ilman alueelle kohdistuneita vammoja syntyvä lihasjännitys niskahartiaseudulla on lihasta hermottavan hermon migreenitila. Jos tällaisista oireista kärsivät osattaisiin diagnosoida migreenipotilaiksi, heilauttaisi se nykyisen 20 prosentin esiintyvyysluvun nopeasti suuremmaksi. 

Ilmavirran mukaan lähes jokainen migreenikko on jossain vaiheessa kokenut niskamigreenin eli aistinut migreenikohtauksissaan joko aivan ensimmäisenä oireena tai vasta myöhemmin kohtauksen jatkuessa niskalihasjäykkyyttä ja puristusta.

Niskamigreeni ei välttämättä leviä ollenkaan pään etuosaan ja siitä kärsiviä ihmisiä on itse asiassa enemmän kuin viidennen aivohermon eli kolmoishermon alueen migreeniä sairastavia, Ilmavirta sanoo.

Samaa kertovat myös useat aiheesta tehdyt ulkomaiset tutkimukset.

Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa 487 migreenipotilaasta 69,4 prosenttia raportoi niskasärkyä migreenin aikana. 54,4 prosenttia raportoi niskasärkyä päänsärky vaiheen alkaessa, 24,4 prosenttia 2 tuntia ennen päänsärkyvaihetta ja 7,4 prosenttia 2–48 tuntia ennen päänsärkyvaihetta.

American Migraine Foundationin artikkelissa Mayo-klinikalla työskentelevä neurologi Rashmi Halker Singh kertoo, että niskakipu on todella yleinen migreenin oire ja se on itse asiassa paljon yleisempi migreenin oire kuin pahoinvointi. Singh kertoo, että niskakipu myös ennustaa hyvin migreenin alkamista.

Usein niskamigreeni etenee hitaammin ja on oireiltaan loivempi

Kun niska-hartiaseudun jumiutumisessa on taustalla migreenikohtaus, voi ihminen kokea silloin myös muita tyypillisiä migreenin oireita, kuten yliherkkyyttä äänille ja hajuille, ärtymystä sekä unihäiriöitä.

Niskamigreenin oireet ovat yleensä kuitenkin hitaampia kulultaan ja loivempia oireiltaan kuin pään etuosassa ja silmien takana oireilevat migreenit, Ilmavirta sanoo.

Olisi hyvin tärkeää, että niskamigreenistä tai niskasta lähtevästä migreenistä kärsivät potilaat tunnistettaisiin, jotta migreeni ei pääse tunnistamattomana ja hoitamattomana kroonistumaan. Tärkeää myös olisi, että ihmiset tulisivat tietoiseksi siitä, että niskamigreeni on migreeniä siinä missä silmän takaa lähtevä migreenikin.

Niskamigreenin erottaminen lihasjännityksestä olisi Ilmavirran mukaan tärkeää myös siksi, että jos sitä hoidetaan lihasjännityksenä, voi migreeni pahentua entisestään.

Migreeni johtuu hermosolujen ja hermoverkkojen "sähköviasta" tai "ukkosesta", jossa hermosolujen tasapainoinen toiminta menetetään väliaikaisesti. Niskamigreenissä alueen hermot ovat häiriötilassa ja siksi esimerkiksi hieronta tai fysioterapia voi pahentaa oireita.

Ilmavirta kertoo, että kaikenlaisia migreenejä hoidetaan samoilla lääkkeillä eli tulehduskipulääkkeellä, pahoinvointilääkkeillä ja triptaaneilla eli migreenin täsmähoitolääkkeillä.

Lue myös:

    Uusimmat