MS-tauti voi alkaa oireilla paljon luultua aiemmin, kertoo kanadalaistutkimus.
MS-tauti saattaa alkaa paljon aikaisemmin kuin on ajateltu, kertoo kanadalaisen Brittiläisen Kolumbian yliopiston elokuussa 2025 julkaistu tutkimus.
Tiedotteessa kerrotaan tutkijoiden havainneen, että multippeliskleroosia eli MS-tautia sairastavien terveydenhuollon palveluiden käyttö lisääntyi jopa 15 vuotta ennen klassisten oireiden ilmaantumista.
Tutkijoiden mukaan sairauden varhaisimmat varoitusmerkit voivat ilmetä yli vuosikymmen ennen sen ensimmäisiä klassisia neurologisia oireita.
MS-tauti eli multippeliskleroosi on krooninen ja etenevä keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus, kertoo Neuroliitto. Osa sairastuneen immuunijärjestelmästä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoa vastaan. Tästä seuraa tulehdusreaktio, joka aiheuttaa kudosvaurioita.
Taudin oireet vaihtelevat riippuen siitä, missä keskushermoston osissa muutoksia ilmenee. Siihen voi liittyä esimerkiksi näkö- ja silmäoireita, tuntomuutoksia, uupumusta sekä liikkumisen hankaluutena.
Näin tutkimus tehtiin
JAMA Network Open -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa analysoitiin yli 12 000 brittiläiskolumbialaisen terveystietoja. Havaittiin, että MS-tautia sairastavat alkoivat käyttää terveydenhuollon palveluja enemmän jo 15 vuotta ennen ensimmäisten MS-oireiden ilmaantumista.
Tutkijoiden mukaan havainnot haastavat pitkään vallinneet käsitykset siitä, milloin MS-tauti todellisuudessa alkaa. Heidän mukaansa ne antavat tähän mennessä kattavimman kuvan siitä, miten potilaat ovat yhteydessä monenlaisiin terveydenhuollon tarjoajiin vuosia ennen diagnoosia etsiessään vastauksia epämääräisiin lääketieteellisiin haasteisiinsa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin dataa lääkärikäynneistä jopa 25 vuoden ajalta.Shutterstock
– MS-tautia voi olla vaikea tunnistaa, sillä monet sen varhaisista oireista, kuten väsymys, päänsärky, kipu ja mielenterveyden haasteet, voivat olla aika yleisiä ja helposti sekoitettavissa muihin sairauksiin, sanoo tutkimuksen vanhempi kirjoittaja, neurologian professori Helen Tremlett Brittiläisen Kolumbian yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
– Löydöksemme siirtävät dramaattisesti sitä aikajanaa, jolloin näiden varhaisten varoitusmerkkien on aiemmin ajateltu alkavan. Tämä voi mahdollisesti avata oven uusille mahdollisuuksille taudin varhaisempaan havaitsemiseen ja hoitoon.
Tutkimuksessa käytettiin yhdistettyjä kliinisiä ja hallinnollisia maakunnallisia terveystietoja, joilla seurattiin lääkärikäyntejä 25 vuoden ajalta ennen potilaan MS-oireiden alkua. Oireiden alkamisen ajankohdan määritti neurologi yksityiskohtaisen sairaushistorian ja kliinisten arvioiden perusteella.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan terveydenhuollon käyttöä ei ole aiemmin tarkasteltu näin paljon taaksepäin potilaan sairaushistoriassa. Aiemmin on usein analysoitu trendejä vain viisi tai kymmenen vuotta ennen potilaan ensimmäistä demyelinoivaa tapahtumaa (kuten näköongelmia) käyttäen hallinnollisia tietoja.
Tämä on paljon myöhempi vertailukohta verrattuna neurologin määrittämään oireiden alkamisajankohtaan, tiedotteessa sanotaan.
Tutkijat huomasivat lääkärikäyntien lisääntyvän ennen MS-taudin tyyppioireiden alkua.Shutterstock
Näin lääkärikäynnit lisääntyivät
Tutkimuksen mukaan MS-tautia sairastavien terveydenhuollon palveluiden käyttö lisääntyi tasaisesti 15 vuoden ajan verrattuna muuhun väestöön.
Erityyppiset lääkärikäynnit lisääntyivät eri ajankohtina. Tutkijat erottelivat niitä seuraavasti:
15 vuotta ennen oireiden alkamista: Käynnit yleislääkäreillä lisääntyivät, samoin käynnit minkä tahansa lääkärin luona sellaisten oireiden vuoksi kuin väsymys, kipu, huimaus ja mielenterveysongelmat, kuten ahdistus ja masennus
12 vuotta ennen: Käynnit psykiatrilla lisääntyivät
8–9 vuotta ennen: Käynnit neurologeilla ja silmälääkäreillä lisääntyivät, mikä voi liittyä esimerkiksi näön hämärtymiseen tai silmäkipuun
3–5 vuotta ennen: Käynnit päivystyksessä ja radiologiassa lisääntyivät
Vuosi ennen tyypillisten oireiden alkua lääkärikäynnit useilla erikoisaloilla saavuttivat huippunsa, mukaan lukien neurologia, päivystys ja radiologia
– Nämä mallit viittaavat siihen, että MS-taudilla on pitkä ja monimutkainen prodromaalinen vaihe – jolloin pinnan alla tapahtuu jotain, mutta se ei ole vielä ilmennyt MS-tautina, sanoo Marta Ruiz-Algueró, UBC:n tutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja.
– Olemme vasta alkamassa ymmärtää, mitä nämä varhaiset varoitusmerkit ovat. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat näyttävät olevan varhaisimpien indikaattoreiden joukossa.
Tutkimus pohjautuu professori Tremlettin tiimin aiempaan työhön, jossa pyrittiin kuvaamaan MS-taudin varhaisvaiheita, josta artikkelissa käytetään nimitystä prodromaalivaihe. Tässä vaiheessa ilmenee hienovaraisia oireita ennen kuin taudin tunnusomaiset merkit tulevat tunnistettaviksi.
Prodromaalivaiheet on tunnistettu myös muiden neurologisten sairauksien yhteydessä, tutkijat kirjoittavat. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa mielialan muutokset, unihäiriöt ja ummetus ilmenevät usein vuosia ennen tunnetumpia motorisia oireita, kuten vapinaa ja jäykkyyttä.
Laajasta seurannasta huolimatta tutkimuksella on rajoituksia. Tutkijoilla ei esimerkiksi ollut käytössään tietoa joistakin kliinisistä yksityiskohdista. Sen sijaan heillä oli tietoa siitä, miksi osallistujat hakeutuivat terveydenhuollon palveluihin. MS-oireiden alkamisen määrittämisessä on myös haasteita.
Tutkijat huomauttavat, että valtaosa ihmisistä, joilla on yleisiä oireita, eivät sairastu MS-tautiin. Samalla he ovat sitä mieltä, että MS-taudin prodromaalisen vaiheen tunnistaminen ja karakterisointi voi jonain päivänä nopeuttaa diagnoosia ja parantaa potilaiden hoitotuloksia.
– Tunnistamalla nämä aiemmat hälytysmerkit voimme lopulta puuttua asiaan aikaisemmin – joko seurannan, tuen tai ennaltaehkäisevien strategioiden avulla, sanoo neurologian professori Tremlett.
– Se avaa uusia tutkimusväyliä varhaisten biomarkkereiden, elämäntapojen ja muiden mahdollisten laukaisevien tekijöiden osalta, jotka saattavat vaikuttaa tämän aiemmin huomiotta jääneen sairauden vaiheen aikana.
