Professori Teivo Teivainen arvioi, että särö transatlanttisessa suhteessa lisää mahdollisuutta myös siihen, ettei Yhdysvallat ole yhtä sitoutunut Naton viidenteen artiklaan kuin aikaisemmin. Hän sanoo myös huomanneensa muutoksen suomalaisten päättäjien puheessa Yhdysvalloista.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ei usko, että Euroopan ja Yhdysvaltojen suhde palautuu entiselleen edes presidentti Donald Trumpin virkakauden jälkeen.
Teivainen sanoo STT:lle, että luottamus Yhdysvaltoihin on saanut nyt särön, joka säilyy todennäköisesti siinäkin tapauksessa, että Trumpia seuraisi joku normaalimpana pidetty presidentti.
Teivaisen mukaan usko Yhdysvaltojen isojen linjojen tietynlaiseen pysyvyyteen riippumatta presidentin puoluetaustasta on rapissut.
– Usko siihen ei täydellisesti palaudu, vaikka presidentiksi tulisi joku vanhoja aikoja muistuttava henkilö Trumpin jälkeen, Teivainen näkee.
Uskoa ovat koetelleet Trumpin toisen kauden alusta lähtien niin hänen kauppapolitiikkansa tulleineen kuin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ajattelunsakin.
Uusin harmaiden hiuksien aiheuttaja Euroopalle on Trumpin fiksaatio Grönlantiin, jota hän havittelee Yhdysvaltojen haltuun keinoja kaihtamatta. Trumpin kauppa-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan nivoutumisesta yhteen saatiin osviittaa lauantaina, kun hän ilmoitti asettavansa kymmenen prosentin tuontitullit niille Euroopan maille, jotka lähettävät sotilaita Grönlannin tueksi.