Presidentti Trump katkoi kerralla illuusiot Suomen erityisasemasta Valkoisessa talossa, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump täräytti Suomelle lauantaina tulliuhkauksen.
Helmikuussa alkavat ja kesäkuussa voimistuvat tullit pysyvät Trumpin mukaan paikoillaan, kunnes Yhdysvallat saa Grönlannin hallussa.
Lue myös: Trump uhkaa Suomea tulleilla
Uhkaus on raju ja sen seuraukset mahdollisesti järisyttävät.
Käytännössä Trump viestittää, että Grönlanti-neuvotteluilla on hyvää säätä jäljellä korkeintaan pari viikkoa, jos sitäkään.
Geopolitiikassa myrskyää, eikä Suomen kokoinen pikkupaatti ole tässä säässä parhaimmillaan.
Hyvää on se, että nyt ei tarvitse enää spekuloida: Yhdysvallat on valmis käyttämään taloudellista vipuvartta ottaakseen haltuunsa puolustusliitto Naton toiselle valtiolle kuuluvan alueen.
Huonoa? No, Suomen kannalta melkeinpä kaikki muu.
Transatlanttiselle suhteelle ei ehkä vielä lasketa lukua, mutta köysissä se on. Ulos voi päästä, mutta ruhjeita lienee luvassa.
Tullien mukana roskakoriin meni Suomessa naiivistikin keksitty erityissuhde Yhdysvaltoihin, jonka kuvitteellisena takaajana “Trump-kuiskaajaksikin” kuvailtu presidentti Alexander Stubb olisi.
Stubbin ja Trumpin golfdiplomatia oli hieno tarina ja kierros jos toinenkin Yhdysvaltojen johdon kanssa helposti kannatettava tekokin.
Silti, ehkä mielistely ei toimikaan Trumpiin niin tehokkaasti kuin arveltiin ja toivottiin.
Suomi on ennenkin ollut Trumpin tullipolitiikan kohde, mutta tuolloin osana koko Euroopan unionia.
Nämä tullit tuntuvat henkilökohtaisemmilta.
Tulliuhkaus koskee kahdeksaa valtiota. Jos niin haluaa, voi listalle joutumista pitää moraalisena voittona. Varmaa sen sijaan on se, että kyse on poliittisesta ja taloudellisesta ongelmasta.
Trump teki kerralla selväksi, ettei Yhdysvalloilla ja Suomella ole mitään sellaista erityissuhdetta, joka antaisi Suomelle luvan toimia Yhdysvaltojen tahtoa vastaan ilman seuraamuksia.
Golfkaveruus joutaa romukoppaan kun on kyse supervalta Yhdysvaltojen itselleen määrittelemistä eduista ja niiden tavoittelusta.
Suomi on asettunut vastustamaan Yhdysvaltojen tahtoa tukemalla Tanskaa julkilausumillaan ja ilmoittamalla lähettävänsä Grönlantiin kaksi yhteysupseeria.
Lue lisää: Häkkänen: Suomi lähettää kaksi yhteysupseeria Grönlantiin
Pieniä asioita, mutta Trump näkee ne aivan oikein Suomen vastalauseena Valkoiselle talolle.
Lauantai-iltana suomalaiset saivat esimakua siitä, mitä siitä voi seurata.
Ennen Trumpin tulliuhkausta kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä arvioi, että vaikka Yhdysvallat ottaisi sotilaallisesti Grönlannin haltuunsa, Suomi pyrkisi jatkamaan sotilaspoliittista yhteistyötä Trumpin hallinnon kanssa.
Tilanne tuosta tuskin on muuttunut, se on vain vakavoitunut ja ajankohtaistunut entisestään.
Suomi joutuu nyt toden teolla miettimään asemoitumistaan Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä.
Panoksena Grönlanti-väännössä on muun muassa puolustusliitto Naton tulevaisuus, mitä Suomi ei varmasti haluaisi kyseenalaistaa hetkeäkään.
Lähipäivinä tullaan varmasti puhumaan paljon Stubbin “arvopohjaisesta realismista”. Voi olla, että Suomen arvot ja sanat tukevat Tanskaa, mutta tekojen tasolla Yhdysvalloista saattaa olla pakko pitää kiinni.
Lauantaina Suomen ulkopoliittinen johto piti epävirallisen työistunnon. Se, että kokous pidettiin lauantaina, on poikkeuksellista.
Lue lisää: Ulkopoliittinen johto pohti Suomen asemaa epävirallisessa työistunnossa
Trumpin tulleista tiedotteessa ei puhuttu, mutta ajankohta herättää kysymyksiä.
Lisävihjeitä saa siitä, mitä kokouksesta kerrottiin.
Suomen ulkopoliittinen johto keskusteli muun muassa kylmän sodan maailmanjärjestyksen ja monenkeskisen järjestelmän muutoksesta.
Muutamia tunteja myöhemmin Trumpin tullit toivottivat Suomen kertaheitolla tervetulleeksi uuteen maailmanjärjestykseen.