Puolustusvaliokunnassa on halua kiristää asekauppojen julkisuutta. Salaaminen on aina lähtökohtaisesti ristiriidassa avoimen demokratian periaatteiden kanssa, tutkija sanoo.
On ongelmallista monessa mielessä, jos Suomen puolustustarvikkeiden kauppoja ruvetaan nykyistä enemmän salaamaan, sanoo Tampereen rauhan- ja konfliktitutkimuskeskuksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen.
MTV Uutisten haastattelemat puolustusvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat kannattavat Suomen asekauppoja koskevan julkisuuslinjan kiristämistä.
Vastanneet puolustusvaliokuntaan kuuluvien kansanedustajien mukaan nykymallinen avoimuus voi paljastaa vihamiehisille tahoja tärkeitä tietoja Suomen puolustuskyvystä ja puolustusteollisuudesta.
MTV Uutisten tietojen mukaan puolustustarvikkeiden kauppojen julkisuudesta on käyty eduskunnassa epävirallista keskustelua. Virallisella aihelistalla asia ei tiettävästi ole ollut.
Läpinäkyvyys uhattuna
Puolustustarvikkeiden vientilupia voidaan tällä hetkelläkin salata, mutta salauksen täytyy perustua julkisuuslakiin.
Vuonna 2025 puolustusministeriö myönsi 18. marraskuuta mennessä 499 vientilupaa, joista ainoastaan yksi salattiin. Loppuvuoden tiedot eivät olleet saatavilla jutun julkaisun aikaan.
– Jos avoimuutta rajoitetaan, se on aina lähtökohtaisesti ristiriidassa avoimen demokratian periaatteiden kanssa. Avoimuus lisää kansalaisten luottamusta ja tietyssä määrin myös valtioiden välistä luottamusta, Paasonen toteaa.
Paasonen myös muistuttaa, että monet eri kotimaiset toimijat järjestöistä tiedotusvälineisiin ovat pitkälti nojanneet juuri avoimesti saatavilla olevaan tietoon Suomen puolustustarvikehankinnoista ja -vienneistä.
– Usein eduskunnassakin käytävä keskustelu asekaupoista syttyy siitä, että jokin asia nousee ensin julkisuuteen. Asekauppoihin liittyvä uutisointi on johtanut esimerkiksi kirjallisiin kysymyksiin ja keskusteluun kyselytunneilla, Paasonen sanoo.
Julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella tehdyt tutkimukset tai uutiset valottavat myös sitä, millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomi valtiona harjoittaa, Paasonen toteaa.
– Asekauppojen julkisuuden vähentäminen rajoittaisi yhteiskunnallista keskustela, läpinäkyvyyttä sekä kansalaisten mahdollisuutta arvioida arvioida verovarojen käyttöä ja valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Nämä perustuvat avoimeen tietoon, Paasonen sanoo.
Asekauppojen julkisuus myös mahdollistaa niiden haastamisen paitsi poliittisesti niin myös oikeudessa. Esimerkiksi Alankomaissa linja maan aseviennistä Israeliin muuttui oikeusprosessin myötä.
Lue myös: Suomi hankkinut eniten raskaista aseistaan Israelista – tutkija varoittaa riskeistä
Ei pidä Venäjää uskottavana perusteena salaamiselle
MTV Uutisten artikkelissa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) perustelee asehankintojen julkisuuslinjan kaventamista Venäjän hybridisodankäynnillä.
– Olemme Venäjän hybridisodankäynnin kohteena, jossa Venäjä pyrkii kääntämään yhteiskuntamme avoimuuden heikkoudeksemme, Autto sanoo.
Suomi alkoi salata asevientilupia kesäkuusta 2021 lähtien kertoi Yle huhtikuussa 2025. Puolustusministeriö perusteli Ylelle linjaa sillä, että "maailmantilanne" ja "suomalaisten puolustustarvikkeiden laatu" ovat muuttuneet.
Paasosen mielestä Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen myötä muuttunut maailmantilanne ei ole uskottava selitys sille, että vientilupien julkisuutta rajoitettiin.
– Suomi alkoi salata asevientilupia jo vuonna 2021, eli ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022, Paasonen sanoo.
Lue myös: Raportti paljastaa hirmuisia lukuja Suomen asekaupasta: "Nyt jaetaan Euroopan markkinoita"
Onko Suomi muita maita avoimempi vai ei?
Puolustusministeriön mukaan Suomen myöntämien puolustustarvikkeiden vientilupien julkisuus on Euroopan unionissa "poikkeuksellista".
Tampereen rauhan- ja konfliktitutkimuskeskuksen väitöskirjatutkija Kari Paasosella ei ole tietoa siitä, kuinka poikkeuksellisesta asiasta on kyse.
Hän kuitenkin sanoo, että kokonaisuudessaan valtioita ei ole yksinkertaista asettaa järjestykseen avoimuuden suhteen.
– Vuonna 2020 vertailin itse hieman EU-maiden raportoimia asevientitietoja. Silloin Suomen raportoimat tiedot olivat kokonaisuutena melko kattavia moniin maihin verrattuna.
– Mutta samaan aikaan moni EU-maa raportoi jotain tietoja, joita Suomi ei raportoinut. Jokainen raportoi omalla tavallaan ja osin eri asioita.
Paasosen mukaan merkittävä käänne avoimuuden suhteen oli Persianlahden sota vuonna 1991, jossa Yhdysvaltojen johtama liittouma yllättyi siitä, miten paljon länsimaisia aseita Irak oli ostanut.
– Sen jälkeen katsottiin, että kansainvälistä avoimuutta on lisättävä, jotta mikään valtio ei voi salaa kasvattaa asevarastojaan.
Paasonen sanoo myös, että avoimuudella on merkitystä valtioiden välisessä luottamuksessa.
– Kun valtiot suurin piirtein tietävät millä tavoin muut ovat varustautuneet, se vähentää yhteenottojen riskiä.