Raportti: Tätä Nato-armeijat Suomesta nyt himoavat
Suomalaisten panssariajoneuvojen laatu maailmalla tiedetään, mutta uutta on se, että Suomesta haetaan oppia asevoimien digitalisointiin.Kuvat: All Over Press. Kuvamanipulaatio: MTV Uutiset.
Suomalainen puolustusosaaminen on muutakin kuin panssariajoneuvoja. Tästä kertoo Nokiankin tuore tekoälyinvestointi.
Kannatti pitää asevoimat kunnossa.
Tämä on päätelmä, jonka voi tehdä siitä kiinnostuksesta, jota Suomen puolustusteollisuutta kohtaan on viime vuosina maailmalta osoitettu.
Nato-jäsenyyden myötä maailmalla on herätty siihen, että jos Suomella kerran on oma vahva puolustuksensa, täytyy Pohjolan perukoilta löytyä myös osaavaa teollisuutta.
– On alettu katsoa tarkemmin, mitä Suomessa tehdään ja osataan, sanoo Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko MTV Uutisille.
Yhteistyöhalukkuus Suomen valtion ja suomalaisyritysten kanssa on puolustustarviketeollisuudessa kasvanut Karankon mukaan "huomattavasti" viime vuosina.
Silti, Suomi on vielä pieni tekijä ja Euroopan unionissa kokoluokaltaan sen kokoinen kuin voisi olettaakin.
– Näen meillä huomattavan kasvavan roolin. Meillä on kyvykkyyksiä, osaamista ja innovaatioita, joita halutaan, Karanko katsoo.
Luvut perustuvat Safer Globen raporttiin. Kaikki kategoriat sisältävät myös muita kuin mainittuja tuotteita.MTV / SaferGlobe / Suomen asevalvontaraportti
"Harhaanjohtavaa ja vanhanaikaista, jos sanotaan, että Suomesta viedään sadoilla miljoonilla 'parempia autoja' eli panssariajoneuvoja", sanoo PIA:n Karanko.Str / Lehtikuva
Venäjälle ei "yhtään mitään"
Suomen myöntämien puolustustarvikkeiden vientilupien arvo on yli kymmenkertaistunut kahden vuoden aikana, kertoo tuore Safer Globen raportti.
Tätä toki selittävät esimerkiksi Ukrainan sota ja yleinen uudelleenvarusteltu, eikä pelkästään Suomen oma tekeminen.
Sotilaallinen "varustelukierre" on alkanut ja kestää ainakin seuraavat kymmenen vuotta, Karanko sanoo.
Venäjä on tunnetusti pyrkinyt ostamaan lännestä suuria määriä kaksikäyttötuotteita eli esimerkiksi siviilikäyttöön myytäviä drooneja, joita voidaan käyttää sotimiseenkin joko pienen muutoksin tai sellaisenaan.
Karanko sanoo, että Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA on mediatietojen varassa sen suhteen, onko Venäjä mahdollisesti yrittänyt ostaa suomalaisen puolustusteollisuuden tarvikkeita kepulikonstein.
– Yksikään suomalainen puolustusteollisuuden toimija ei varmasti vie Venäjälle yhtään mitään, Karanko sanoo.
Vuosina 2010–2023 Suomesta vietiin Venäjällä lähinnä metsästysaseita ja niiden ampumatarvikkeita, Karanko sanoo. Krimin valtauksen eli vuoden 2014 jälkeen vienti on ollut "olematonta".
Karanko arvioi joka tapauksessa "aina muistuttavansa" puolustusteollisuuden yrityksiä, että asiakkaan tunteminen on "äärettömän tärkeää ja erityistä varovaisuutta on aina noudatettava".
Mikä vientilupa?
Puolustustarvikkeiden vientiin tarvitaan aina lupa, kertoo puolustusministeriö, joka toteaa seuraavasti:
Lupa harkitaan tapauskohtaisesti. Lupa myönnetään, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta. Lupaharkinnassa Suomi noudattaa Euroopan unionin yhteistä kantaa. Lisäksi luvan saamisen edellytyksenä on luotettava selvitys tavaran lopullisesta käyttäjästä.
Huomioitavaa on, että esimerkiksi 10 miljoonan euron arvoinen vientilupa ei tarkoita suoraan toteutuvaa 10 miljoonan euron kauppaa.
Safer Globen mukaan vientiluvat kertovat Suomen valtion "harjoittamasta asevientipolitiikasta: Millaisen asekaupan katsotaan olevan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjausten mukaista".
Näitä myydään
Kun erityisesti Euroopan "varustelukierrettä" nyt ruokitaan ja puolustusteollisuuden tarvikkeita hankitaan, ostetaan Suomesta euroilla mitattuna ennen kaikkea Patrian ajoneuvoja.
Maa-ajoneuvot ja niihin liittyvät osat kattoivat vuonna 2024 peräti 40 prosenttia kaikista suomalaisyritysten toteutuneista puolustusteollisuuden kaupoista, selviää Safer Globen raportista.
Vuonna 2024 suurin puolustustarvikkeiden vientilupa myönnettiin juuri panssariajoneuvojen vientiin Ruotsiin. Kyseisen vientiluvan arvo on 461,7 miljoonaa euroa. Vientilupa ei tarkoita samaa kuin toteutunut kauppa.
Jos eurot vaihtaa lukumääräiseen myyntiin, käy selväksi, ettei Suomen aseteollisuus ole pelkkä Pasi-panssari.
– Siellä korostuvat ampumatarvikkeet, pienaseet, erilainen elektroniikka, ja myös suojatuotteet, Karanko sanoo.
– Jos ajattelee, missä suomalaiset ovat maailman parhaita, kyllä se on maavoimien kyvykkyydet, tietty tulivoima ja johtamisjärjestelmät, hän jatkaa.
Näihin valtioihin Suomi myönsi arvoltaan suurimmat puolustustarvikkeiden vientiluvat vuonna 2024. Euromääräiset luvut voivat koostua useista vientiluvista.MTV / SaferGlobe / Suomen asevalvontaraportti
Suomalaisten panssariajoneuvojen laatu maailmalla tiedetään, mutta uutta on se, että Suomesta haetaan oppia asevoimien digitalisointiin.
Monien valtioiden asevoimien investoinnit olivat kylmän sodan jälkeen vuosikymmenien ajan minimissä ja samalla kun asejärjestelmien määrää vähennettiin, jäi erilaisten asevoimien johtamisjärjestelmien kehitystyö vähiin.
Suomesta haetaankin nyt oppia siitä, miten ja millä työkaluilla modernia sotilasjoukkoa tulisi ohjata ja johtaa.
– Suomesta haetaan erilaisia johtamisjärjestelmiä, tilannekuvan muodostamista, sensoreita, analyysiteknologiaa, kommunikaatiota, Karanko listaa.
– Verkottuneen toimintatavan mahdollistavalle teknologialle on nyt kysyntää, hän jatkaa.
Marraskuussa verkkolaiteyhtiö Nokia ilmoitti perustavansa erillisen Nokia Defense -yksikön puolustusteollisuudelle suunnatuille ratkaisuille.
Pian tämän jälkeen Helsingin Sanomat uutisoi Nokian ja puolustuskäyttöön tekoälyä kehittävän suomalaisen Nest AI:n strategisesta yhteistyöstä.
Samassa rytäkässä Nokia ja Suomen valtio sijoittavat 100 miljoonaa euroa Nest AI:hin. Suomen tulokärjen tuntumaan yrityskaupallaan noussut Peter Sarlin on hallituksen puheenjohtaja Postscriptumissa, joka on Nest AI:n emoyhtiö. Sarlin on myös AMD:n omistaman Silo AI:n toimitusjohtaja.
2:25Mitä raha sinulle merkitsee, tekoälymiljonääri Peter Sarlin?
Paariasta parrasvaloihin
Mielikuvat puolustusteollisuudesta ovat muuttuneet turvallisuuspolitiikan kohonneen roolin ja jopa yhteiskuntien militarisoitumisen myötä.
Tämä on näkynyt Suomessakin.
Tätä nykyä täytyy käyttää aika kovaa kieltä, jotta saa "sotahullun" leiman. Sen sijaan Venäjän hyökkäyssodan aktiivisimpia kommentoijia valittiin liuta eduskuntaan ja europarlamenttiin viimeisissä vaaleissa.
Aseiden ja ammuksien valmistajat ovat nyt siirtyneet "paariasta parrasvaloihin", on Karanko tavannut sanoa.
Silti, mielikuvissa on yhä tarkentamisen varaa, Karanko sanoo.
Kyse ei ole hänen mukaansa vain aseista ja ammuksista, vaan äärettömän korkean teknologian toiminnasta ja teollisuudesta.
– Se on harhaanjohtavaa ja vanhanaikaista, jos sanotaan, että Suomesta viedään sadoilla miljoonilla "parempia autoja" eli panssariajoneuvoja, hän sanoo.
