Raportti paljastaa hirmuisia lukuja Suomen asekaupasta: "Nyt jaetaan Euroopan markkinoita"
Asekaupoilla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, oli kyse sitten ostamisesta tai myymisestä, asiantuntijat toteavat.Kuvat: Lehtikuva ja AOP. Kuvamanipulaatio: MTV Uutiset.
Suomen puolustusministeriön myöntämät puolustustarvikkeiden vientiluvat ovat kymmenkertaistuneet kahdessa vuodessa, selviää raportista.
Sotilaallinen "varustelukierre" on alkanut.
Aseistautuminen näkyy myös Suomen myöntämien puolustustarvikkeille myönnettyjen vientilupien arvossa, joka on yli kymmenkertaistunut kahden vuoden aikana, kertoo tuore Safer Globen asevalvontaraportti.
Tätä kestää nyt ainakin seuraavat kymmenen vuotta, sanoo Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko MTV Uutisille.
– Nyt jaetaan Euroopan markkinoita ja jaettiin jo ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua. Nyt on myyjien markkinat. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, Karanko sanoo puhelimitse.
Safer Globen raportti perustuu vientilupia myöntämän Puolustusministeriön raportteihin. Safer Globe käyttää puolustustarvikkeista sanaa "sotatarvikkeet" ja näiden vientiluvista termiä "asevientiluvat".
Vuonna 2024 ministeriö myönsi vientilupia puolustusteollisuuden tarvikkeille yhteensä 1,4 miljardin euron arvosta. Vielä vuonna 2022 vastaava vientilupa-arvo oli 125 miljoonaa euroa.
Puolustustarvikkeiden vientiluvista suurin osa, 64 prosenttia, myönnettiin EU-maihin.
Vientiluvat eivät sisällä Ukrainalle annettavia puolustustarvikepaketteja. Suomi on marraskuuhun 2025 mennessä lähettänyt Ukrainalle 30 puolustustarvikeapupakettia. Näiden yhteisarvo on 2,9 miljardia euroa.
Ukrainaan myönnettiin puolustustarvikkeiden vientilupia viime vuonna 22 miljoonan arvosta.
Näihin valtioihin Suomi myönsi arvoltaan suurimmat puolustustarvikkeiden vientiluvat vuonna 2024. Euromääräiset luvut voivat koostua useista vientiluvista.MTV / SaferGlobe / Suomen asevalvontaraportti
Euroopan unioniin myönnettyihin vientilupiin ei lasketa myöskään Iso-Britanniaan tai Norjaan myönnettyjä asevientilupia, sillä kyseiset maat eivät kuulu Euroopan unioniin.
Lähi-itään puolestaan myönnettiin viime vuonna Safer Globen mukaan enemmän vientilupia kuin koskaan.
Mikä vientilupa?
Puolustustarvikkeiden vientiin tarvitaan aina lupa, kertoo puolustusministeriö, joka toteaa seuraavasti:
Lupa harkitaan tapauskohtaisesti. Lupa myönnetään, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta.
Lupaharkinnassa Suomi noudattaa Euroopan unionin yhteistä kantaa. Lisäksi luvan saamisen edellytyksenä on luotettava selvitys tavaran lopullisesta käyttäjästä.
Huomioitavaa on, että esimerkiksi 10 miljoonan euron arvoinen vientilupa ei tarkoita suoraan toteutuvaa 10 miljoonan euron kauppaa.
Safer Globen mukaan vientiluvat kertovat Suomen valtion "harjoittamasta asevientipolitiikasta: Millaisen asekaupan katsotaan olevan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjausten mukaista".
Valtava loikka
Suurin puolustustarvikkeiden vientilupa viime vuonna myönnettiin panssariajoneuvojen vientiin Ruotsiin. Kyseisen vientiluvan arvo on 461,7 miljoonaa euroa.
Se, että juuri panssariajoneuvot vastaavat suurimmasta yksittäisestä potista, on odotettavaa, onhan esimerkiksi Pasi-panssariajoneuvoja valmistava Patria suomalaisen aseteollisuuden kaikkien aikojen euromääräinen kärkiyhtiö, PIA:n pääsihteeri Karanko sanoo.
Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA:n alaisuudessa on yhteensä noin 250 yhtiötä ja ne työllistävät suoraan 12 000 ja epäsuorasti 30 000 ihmistä Suomessa, järjestö kertoo.
Safer Globe kertoi myös viime vuonna ennätysvuodesta puolustustarvikkeiden viennissä. Vuoden 2023 vientilupien arvo oli ennätykselliset 667 miljoonaa euroa, mikä oli yli kaksinkertaisesti verrattuna edellisvuosiin.
Tampereen rauhan- ja konfliktitutkimuskeskuksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen pitää vientilupien arvojen kymmenkertaistumista kahdessa vuodessa valtavana loikkana.
– Osittain nousua selittää tietysti se, että Euroopan unionin maat ovat panostaneet viime vuosien aikana asevarusteluun, joka näkyy myös Suomesta tehtävinä tilauksina, Paasonen sanoo.
– Tässä taustalla on Ukrainan sodan käynnistämä sotilasmenojen lisääminen Euroopassa, hän jatkaa.
EU varautuu sotaan viiden vuoden suunnitelmalta, johon esimerkiksi niin sanottu droonimuuri kuuluvat. Venäjän katsotaan muodostavan pitkäaikaisen uhan Euroopalle, EU katsoo.
Painetta sotilasostoihin tulee myös puolustusliitto Natosta eli käytännössä Yhdysvalloista, joka runnoi kevään huippukokouksessa läpi puolustusmenovelvoitteen noston viiteen prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantuotteesta.
1:21Suomi nostaa miljardi euroa EU-lainaa – käytetään puolustusteollisuuden vahvistamiseen. Juttu marraskuulta 2025.
"Kiusallista julkista keskustelua"
Puolustusministeriön myöntämät puolustustarvikkeiden vientiluvat ovat tyypillisesti voimassa yhdestä kolmeen vuotta.
Poikkeuksiakin tähän on, ja yksi niistä vuonna 2024 oli Saudi-Arabiaan myönnetty vientilupa, joka on voimassa poikkeuksellisen kauan, 15 vuotta.
Kyseinen vientilupa liittyy väitöskirjatutkija Paasosen mukaan Saudi-Arabiaan jo aiemmin vietyihin kranaatinheittimiin.
– Tulee mieleen, että tällä ikään kuin turvataan Saudi-Arabiaan tuotteiden huoltoa ja tukea ilman, että siitä tarvitsisi käydä mahdollisesti kiusallista julkista keskustelua myöhemmin. Tämä on varmasti Saudi-Arabian etu, Paasonen sanoo.
Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA:n Karangon mukaan pitkät vientiluvat ovat teollisuudelle "äärimmäisen tärkeä kysymys". Asekaupasta tulee nopeasti vaikeaa, jos kauppoja perutaan tai jarrutellaan sen perusteella, kuka Suomessa istuu hallituksessa, Karanko selventää.
Ostaja haluaa pitkillä asevientiluvilla myös varmistaa sen, että jos ja kun joidenkin tuotteiden elinkaari on jopa 50 vuotta, on tarvittava tuki saatavilla. Voimassa olevat luvat myös vähentävät byrokratiaa, Karanko sanoo.
Kulloisellakin hallituksella on kyllä merkitystä siihen, miten aseiden ja sotatarvikkeiden vientiin lähtökohtaisesti suhtaudutaan ja mille valtioille niitä myönnetään, Karanko sanoo.
23:36Suomeen merkittävä puolustusteollisuuden investointi – Poriin rakennetaan TNT-räjähdetehdas. Juttu tammikuulta 2025.
"Äärimmäinen keino"
Teknisesti Suomen lainsäädäntö mahdollistaa puolustustarvikkeiden vientilupien perumisen.
Näin tekeminen olisi Karanko mukaan "äärimmäinen keino", koska jos kerran tulee maine ettei Suomeen voi asekauppiaana luottaa, on sitä äärimmäisen vaikea korjata.
Tämä on tilanne nyt ainakin Sveitsissä, Karanko sanoo. Lupia ei ole heltynyt, minkä vuoksi valtion puolustusteollisuuden yllä on "langetettu epäilyksen varjo", Karanko sanoo.
– Tietääkseni jo myönnettyjen lupien kumoamista ei ole tapahtunut kertaakaan. Se on aina poliittinen kysymys, väitöskirjatutkija Kari Paasonen arvioi.
Puolustusteollisuutta edustava Karanko on samaa mieltä. Asekaupoilla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, oli kyse sitten ostamisesta tai myymisestä.
Suomessa tämä on näkynyt konkreettisesti siten, että kun kylmän sodan vuosina puolueettomasti mieluusti esiintynyt Suomi pyrki ostamaan aseita sekä Neuvostoliitolta että länsimailta.
Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 alkoi Suomi ostaa aseensa lännestä.
Suomen kaikkien aikojen selvästi kallein asehankinta julkistettiin joulukuussa 2021, kun Suomi päätti ostaa 64 kappaletta amerikkalaisen Lockheed Martinin valmistamia F-35A-monitoimihävittäjiä.
Tuolloinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kuvaili tuoreeltaan hävittäjien hinta-laatu-suhdetta "hyväksi". Kun Suomi vain kuukausia myöhemmin haki Yhdysvaltojen johtaman puolustusliitto Naton jäsenyyttä, toivotti silloinen Yhdysvaltain presidentti Joe Biden Suomen köhisemättä tervetulleeksi.
– Asekaupoilla ostetaan turvatakuita ja tuetaan tärkeiden kumppaneiden tarkoitusperiä. Teknologisesti paras tai rahallisesti halvin ei todellakaan aina myy, taustalla on aina poliittisia tekijöitä, Karanko toteaa.
Tulevaisuus
Asemarkkinoiden odotetaan kasvavan myös ensi vuonna.
Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karankokertoo odottavansa "kaksinumeroisia kasvulukua" puolustusteollisuuden yritysten yhteenlasketuilta kasvuluvuilta.
Karanko muistuttaa vientilukujen vaihtelevat vuosittain todella paljon ja sitä ne ovat aina tehneet. Vaihtelu on kiinni siitä, miten suurten suomalaisten puolustusteollisuuden toimijoiden kaupat toteutuvat.
Kulutustavaroiden, kuten ammusten, kulutuspiikki oli Venäjän suurhyökkäyksen alussa vuonna 2022. Nyt kauppaa käydään myös monimutkaisemmista järjestelmistä.
Tampereen rauhan- ja konfliktitutkimuskeskuksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen uskoo, että seuraavina vuosina myönnettyjen vientilupien arvo laskee vuonna 2024 kirjatusta 1,4 miljardista eurosta.
– Vaikka nousua selittää isoilta osin EU-maiden lisääntyneet hankinnat, vuodelle 2024 on myös sattunut useita suuria vientilupia, Paasonen sanoo.
– Yllättyisin kovasti, jos tällaisissa lukemissa mentäisiin seuraavinakin vuosina. Pidän todennäköisempänä, että seuraavina vuosina vientilupien arvo jää merkittävästi vähäisemmäksi. Tietysti tätä on vaikea ennustaa, hän jatkaa.
