Suomen avoimet asekaupat ovat lahja Venäjän tiedustelulle | MTV Uutiset
Suomi ostaa aseita tavalla, jonka pelätään olevan lahja Venäjän tiedustelulle: "Pakko tarkastella"
MTV Uutisten tietojen mukaan puolustustarvikkeiden kauppojen julkisuudesta on käyty eduskunnassa ajoittain epävirallista keskustelua. Virallisella aihelistalla asia ei tiettävästi ole ollut.Kuvat: Lehtikuva ja AOP
Suomi saattaa paljastaa liikaa puolustusvoimien aseista ja puolustusteollisuudestaan, MTV Uutisille arvioidaan.
Suomen olisi syytä tiukentaa sitä, miten asekaupoista kerrotaan julkisuudessa, arvioivat useat MTV Uutisten haastattelemat eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet.
Puolustusvaliokuntaan kuuluvien kansanedustajien ajatukset koskevat sekä Puolustusvoimille tehtyjä hankintoja että suomalaisen puolustusteollisuuden myymiä aseita, ammuksia ja muita tarvikkeita.
– Olemme Venäjän hybridisodankäynnin kohteena, jossa Venäjä pyrkii kääntämään yhteiskuntamme avoimuuden heikkoudeksemme, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) MTV Uutisille sähköpostitse.
– Meidän on pakko tarkastella mahdollisuutta rajoittaa päätösten avoimuutta myös puolustusmateriaalin vientilupien osalta, Autto jatkaa.
Vain yksi vientilupa 499:stä oli salainen
Suomen ostaessa sotakalustoa, on tapana kertoa vähintään kappalemäärät. F-35-hävittäjiä tilattiin 64 kappaletta, Davidin linko -ilmapuolustusjärjestelmiä ostettiin yksi ja Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuja hankittiin Hollannista käytettyinä sata.
Jotta suomalainen puolustusteollisuuden yritys voi myydä puolustustarvikkeita ulkomaille, tarvitsee se vientiluvan puolustusministeriöltä. Puolustustarvikkeiden vientilupa voidaan salata, mutta salauksen täytyy perustua julkisuuslakiin.
Vuonna 2025 puolustusministeriö myönsi 18. marraskuuta mennessä 499 vientilupaa, joista ainoastaan yksi salattiin. Loppuvuoden tiedot eivät olleet saatavilla jutun julkaisun aikaan. Suomi on alkanut vuodesta 2021 lähtien salata joitain puolustustarvikkeiden vientilupia.
MTV Uutisten tietojen mukaan puolustustarvikkeiden kauppojen julkisuudesta on käyty eduskunnassa ajoittain epävirallista keskustelua. Virallisella aihelistalla asia ei tiettävästi ole ollut.
MTV Uutiset kysyi asekauppojen julkisuuskäytännöistä kaikilta puolustusvaliokunnan jäseniltä.
Sähköpostikyselyyn vastasivat puolustusvaliokunnan puheenjohtajan lisäksi kolme valiokunnan rivijäsentä. Heistä kaikki kannattivat vähintään asekauppoja koskevan julkisuuslinjan tarkastelua. Kaikki vastanneet ovat kokoomuksen kansanedustajia.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Heikki Auton (kok.) mukaan aseiden vientilupien julkisuutta olisi syytä tarkastella.Lehtikuva
"Ei ole viisasta"
Suurien asehankintojen toimitukset ovat toisinaan spektaakkeleita, joiden yhteydessä näytetään voimaa ja korostetaan ystävyyttä.
Suomi oli tällaisessa näytelmässä toisessa pääroolissa joulukuussa, kun yhdysvaltalainen asejätti Lockheed Martin luovutti ensimmäisen Ilmavoimille valmistetun F-35-hävittäjän juhlallisesti Suomelle.
Suomi tekee asehankinnoilla viestintää myös "vihamielisille" tahoille, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Autto.
Kertomalla suurista asehankinnoista luodaan kuvaa vahvasta ja uskottavasta puolustuksesta, jonka toimivuutta ei kannata kokeilla.
– Mutta liika avoimuus yksityiskohdissa voi myös tuoda esiin asioita, joita ei ole viisasta meille vihamielisten tahojen tietoon välttämättä tuoda, Autto sanoo.
Puolustusvaliokunnan jäsen Jarno Limnell on samaa mieltä. Asehankinnoista tarkasti kertomalla annetaan "varsin hyvää kuvaa" Suomen puolustuskyvystä materiaalin osalta, Limnell katsoo.
– Tiedusteluihmiset pystyvät näistä tekemään monenlaisia ja -tasoisia johtopäätöksiä, hän sanoo.
2:28Suomi vastaanotti ensimmäisen F-35-hävittäjänsä joulukuussa Texasissa, Yhdysvalloissa. Paikalla oli myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Lahja Venäjälle
Aina aseiden ostoista ja myymisestä ei ole kerrottu.
Kylmän sodan aikana kaikki hankinnat salattiin niin paljon kuin vain suinkin mahdollista, pääesikunnan sotilastiedustelun entinen päällikkö, nykyinen europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) muistelee.
1990-luvulla maailma kuitenkin muuttui nopeasti. Neuvostoliitto romahti ja kautta Euroopan asevoimia supistettiin rajusti.
Suomi kyllä panosti asevoimien suorituskykyyn, mutta avoimuus lisääntyi. Toverin mukaan "käytäväkeskusteluissa ihmeteltiin", miksi piti kertoa prikaatin tarkkuudella aseistuksesta.
Venäjän hyökkäyssodan ja Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vaatimusten myötä Euroopan Nato-maissa puolustusmenoja on kasvatettu viime vuosina.
Nyt Euroopan valtiot ilmoittavat lähes kilpaa uusista hankinnoista, itärajalle pohditaan droonimuuria ja Euroopan komissio haluaa mantereen olevan valmis täysimittaiseen sotaan viiden vuoden kuluessa.
– Venäjä seuraa hyvin tarkalla silmällä, mitä Eurooppa hankkii. Turha näitä tietoja on sinne antaa ilmaiseksi, Toveri sanoo.
Ilmainen tieto on lahja Venäjän tiedustelulle, joka säästää Kremliltä aikaa, rahaa ja vaivaa.
– Totta kai Venäjän tiedustelu urkkii salattujakin tietoja, mutta se on sitten pois jostain muusta tekemisestä, Toveri sanoo.
– Ja osa jää arvauksen varaan. Tiedustelutöitä tehneenä tiedän, että mitä vaikeampaa tietoa on saada, sitä suurempi on epävarmuus siitä, onko tieto varmaa, hän jatkaa.
Suomen puolustusministeriön myöntämistä puolustustarvikkeiden vientiluvista on "turhan helppoa" kaivaa suomalaisyritykset, joilla on puolustusteollista osaamista ja tuotantoa, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto sanoo.
Samalla on mahdollista myös päätellä sitä puolustusteollisuuden kokonaiskapasiteettia, joka Suomella on rajojensa sisällä käytössään.
Asekaupan julkisuuskäytännöissä voisi ottaa mallia merikaapelien, vesihuollon ja muun kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta, sanovat kaikki MTV Uutisille vastanneet puolustusvaliokunnan jäsenet.
– Linjaa yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavien tietojen avoimuuden osalta on syytä tarkastella kriittisesti kautta linjan, kansanedustaja Autto sanoo.
Puolustusvoimien pääesikunnan sotilastiedustelun tammikuussa julkaiseman katsauksen mukaan "Suomeen kohdistuviin tiedustelu-, vakoilu- ja tuhotöiden uhkiin vaikuttavat Euroopan kiristyneen turvallisuustilanteen lisäksi etenkin Suomen Ukrainaan antama tuki sekä lännen Venäjään kohdistamat pakotteet ja vientirajoitukset".
– Venäjä ei kuitenkaan todennäköisesti pidä Suomea ensisijaisena kohteena tuhotöille, sotilastiedustelu arvioi.
Venäjän on laajalti tunnustettu käyvän hybridisotaa Euroopassa niitä valtioita kohtaan, jotka tukevat Ukrainaa. Venäjään kytketyt sabotaasiepäilyt, GPS-häirintä ja kaapelirikot ovat kaikki yleistyneet alkuvuoden 2022 jälkeen.
– Mahdollinen kohde on Ukrainalle annettava sotilaallinen tuki, esimerkiksi sen valmistus, kuljetus tai varastointi, turvallisuus- ja tiedustelupalvelu suojelupoliisi arvioi.
Ukrainan "keskeinen syy"
Puolustustarvikkeiden vientilupien julkisuus voi olla ongelma myös Venäjää vastaan puolustussotaa käyvälle Ukrainalle, osa puolustusvaliokunnan jäsenistä sanoo.
Suomen puolustustarvikkeiden vientilupajärjestelmää "ei ole rakennettu tällaista tilannetta varten", toteaa kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Pauli Kiuru (kok.).
Suomi on päättänyt yli 30 puolustustarvikeapupaketin lähettämisestä Ukrainalle. Näiden sisältö on pääosin salattu, mutta pakettien euromääräiset arvot on kerrottu.
Ukrainaan myönnettyjen puolustustarvikkeiden vientiluvat sen sijaan ovat lähtökohtaisesti lain mukaan julkisia, joskin marraskuun 18. päivään mennessä vuoden 2025 ainoa salattu vientilupa oli myönnetty juuri Ukrainaan suuntautuvalle vientiluvalle.
Viime vuonna vientilupia Ukrainaan myönnettiin muun muassa 10 000 miniviuhkapanosjärjestelmälle, viranomaiskäyttöön tarkoitetuilla äänenvaimentimille ja 30 kappaleen erälle lennokkeja.
Julkisista vientiluvista selviää tuotteiden ja kappalemäärien lisäksi muun muassa mahdollisesta viennistävä ja valmistuksesta vastaavat yritykset. Vientilupa ei ole sama asia kuin toteutunut kauppa.
Puolustusvoimat aikoo hankkia tänä vuonna tuhansia drooneja muun muassa varusmiesten kouluttamista varten.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Autto pitää Ukrainaan myönnettäviä vientilupia "keskeisenä syynä" sille, miksi vientilupien julkisuuskäytäntöjä tulisi tarkastella.
Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok.) esittää, että Suomi voisi kertoa Ukrainaan vietävistä puolustustarvikkeista vasta sodan päätyttyä.
– On tärkeä myös varmistaa yritysten turvallisuus näissä kaupoissa ja kokonaisuuksissa, hän sanoo.
Puolustusteollisuus ei ole nähnyt julkisuutta ongelmallisena
Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko ei ole kuullut, että mikään suomalainen puolustusteollisuuden yritys olisi pitänyt julkisuutta ongelmallisena.
Karangon mukaan tärkeä seikka yritysten kannalta on mahdollisuus pyytää ennakkolausunto puolustustarvikkeiden viennistä. Tämä voi tapahtua vuosia ennen vientiä.
– Ennakkolausuntopyyntö ja vastaus siihen eivät ole julkisia ja se on tärkeää. Muuten paljastuisi kilpailuasetelmaa kilpailijoille, Karanko kertoo sähköpostitse.
Leopard 2 -taistelupanssarivaunu taisteluharjoituksissa. Suomi on kertonut antaneensa Ukrainalle Leopard-vaunun miinanraivaajaversioita.
Poikkeuksellista vai ei?
Suomen myöntämien puolustustarvikkeiden vientilupien julkisuus on Euroopan unionissa "poikkeuksellista", kommentoi puolustusministeriö MTV Uutisille.
Pohjoismaista Ruotsi ja Norja julkaisevat vuosittaisia raportteja aseviennistään ja Yhdysvallat on tiedottanut esimerkiksi Suomelle myöntämistään ohjusten vientiluvista. Yhdysvaltojen vientiluvasta selviää sekä viennin arvioitu hinta että korkein mahdollinen myytävien ohjusten määrä.
Lisäksi Euroopan unioni julkaisee jäsenvaltioiden aseviennistä raportteja.
Vuonna 2024 Hollannin ulkoministeriö puolestaan julkaisi raportin, jossa selvitettiin puolustustarvikeostojen läpinäkyvyyttä. Suomi sai selvityksen jokaisessa neljässä kategoriassa "vahvan tai erittäin vahvan" arvosanan, joka tarkoittaa varsin läpinäkyvää kaupantekoa.
Puolustusliitto Naton jäsenmaissa ostojen julkisuuskäytännöt vaihtelivat raportin mukaan suuresti. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin nähden Suomi on varsin verrannollinen, kun taas Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat Suomea tiukempia esimerkiksi kauppasopimusten läpinäkyvyyden suhteen.
Tampereen rauhan- ja konfliktitutkimuskeskuksen väitöskirjatutkija Kari Paasosella ei ole tietoa siitä, kuinka poikkeuksellisesta asiasta on kyse. Hän kuitenkin sanoo, että kokonaisuudessaan valtioita ei ole yksinkertaista asettaa järjestykseen avoimuuden suhteen.
– Vuonna 2020 vertailin itse hieman EU-maiden raportoimia asevientitietoja. Silloin Suomen raportoimat tiedot olivat kokonaisuutena melko kattavia moniin maihin verrattuna. Mutta samaan aikaan moni EU-maa raportoi jotain tietoja, joita Suomi ei raportoinut. Jokainen raportoi omalla tavallaan ja osin eri asioita.
"Liika avoimuus yksityiskohdissa voi tuoda esiin asioita, joita ei ole viisasta meille vihamielisten tahojen tietoon välttämättä tuoda", puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Autto sanoo.
Puolustusministeriö väisti kysymyksen
Jos puolustustarvikkeiden vientilupien julkisuutta kavennettaisiin, olisi toimintamallin hyvä olla yhtenäinen koko Euroopan unionissa, kansanedustajat Kiuru ja Heinonen katsovat.
– Vientilupien ja toimitusten tiedoissa voitaisiin käyttää myös ajallista viivettä. Silloinkaan se ei saisi vaarantaa turvallisuutta Suomessa tai vientimaassa, Kiuru ehdottaa.
Puolustusvoimat ei halunnut kommentoida vientilupien tai aseostojen julkisuutta, vaan ohjasi kysymään asiasta puolustusministeriöltä.
Mikä on puolustusministeriön näkemys, tulisiko puolustustarvikkeiden vientilupien julkisuuskäytäntöjä muuttaa? Jos kyllä, miten?
– Puolustustarvikkeiden vientilupien julkisuuskäytäntö perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Lain lähtökohtana on, että viranomaisen asiakirja on julkinen asiakirja, ellei lain salassapitopykälistä muuta johdu, puolustusministeriö vastasi sähköpostitse.
– Puolustusministeriö arvioi tapauskohtaisesti, sisältääkö kukin vientilupa julkisuuslain nojalla salassa pidettävää tietoa, ministeriö jatkoi.
Itse kysymykseen puolustusministeriö ei vastannut.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
