Puolustusministeriön mukaan hankinnoissa on kartoitettu myös eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia hankintoja, mutta ne eivät ole olleet yhtä suorituskykyisiä ja kustannustehokkaita.
Suomi on hankkinut eniten raskasta sotilaskalustoa Israelista viiden viime vuoden aikana, selviää Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) maaliskuussa julkaistuista tilastoista.
Suomi hankki reilut 35 prosenttia raskaasta sotilaskalustostaan vuosien 2020–2024 aikana Israelista, selviää SIPRI:n tilastoista.
Tampereen rauhan- ja konfliktitutkimuksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen pitää määrää merkittävänä.
Hän sanoo, että Suomen asekaupat viestittävät siitä, että Israelia pidetään luotettavana kauppakumppanina.
– Euroopan unionin maat ovat päättäneet lopettaa aseiden hankkimisen esimerkiksi Venäjältä, Iranista ja Pohjois-Koreasta, ja se on lähettänyt selvän viestin siitä, että näiden maiden toimia ei hyväksytä.
– Jos ajatellaan Israelia, josta asehankintoja on edelleen jatkettu, niin se on lähettänyt viestin siitä, että Israelia on pidetty luotettavana kumppanina ja katsottu sen toimet siinä määrin hyväksyttäväksi, ettei asehankintoihin ole ollut tarpeellista puuttua, Paasonen sanoo MTV Uutisille.
Kari Paasonen pitää asekauppaa Israelin kanssa riskinä.MTV
Toiseksi eniten raskasta sotilaskalustoa tuotiin Suomeen Yhdysvalloista (26 prosenttia kaupoista) ja kolmanneksi eniten Etelä-Koreasta (19,9 prosenttia kaupoista).
Toiseksi eniten Suomi on hankkinut raskasta sotilaskalustoa Yhdysvalloista.MTV
SIPRI:n tilastoja asekaupoista pidetään kattavimpina tilastoina asekaupoista.
Instituutti tilastoi maiden asehankintoja termillä major arms, jolle ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä. Tässä jutussa käytetään suomennosta raskas sotilaskalusto.
SIPRI:n mukaan raskas sotilaskalusto sisältää muun muassa sotilaslentokoneita, laivoja, tutkia, ohjuksia, tykkejä ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja moottoreita.
Mukaan ei lasketa pienempiä aseita, esimerkiksi kivääreitä, käsikranaatteja tai pistooleja.
Tilastot perustuvat instituutin laskemiin vertailuarvoihin, joissa eri tuotteiden tuotantokustannuksia on arvioitu suhteessa toisiinsa. Ne eivät siis kerro aseiden kauppahinnoista, mutta ne mahdollistavat vertailun eri vuosien ja maiden välillä.
SIPRIn tilasto kuvaa aseiden toteutunutta tuontia.
Tämä näkyy tilastoissa
Vuosina 2020–2024 SIPRIn tilastoissa näkyvät vastatykistötutkien, pintatorjuntaohjuksien ja panssaritorjuntaohjuksien toimitukset Israelista Suomeen.
Esimerkiksi vuonna 2022 Suomeen toimitettiin Spike SR ja Spike LR2 -panssarintorjuntaohjuksia.
Maavoimien tiedotteessa kerrotaan valmistajan olevan Rafael Advanced Defense Systems Ltd, joka on Israelin kolmanneksi suurin asevalmistaja.
Yritys on perustettu vuonna 1948, jolloin se oli myös osittain Israelin armeijan IDF:n omistuksessa.
Tarkasteltavien vuosien (2020–2024) tilastoissa ei näy vielä Suomen kauppaa niin sanotusta Daavidin lingosta, joka ostettiin Israelista, sillä sen toimituksia ei vielä aloitettu.
Daavidin linko on ilmatorjuntajärjestelmä, jolla voidaan torjua esimerkiksi ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia, ilmasotakoneita ja lennokkeja. Se on suurin Israelista tehdyistä asehankinnoista.
Niin ikään vuosien 2020-2024 tilastoissa ei näy Suomen Yhdysvalloista hankkimia F35-hävittäjiä, sillä niistä ensimmäiset on tarkoitus toimittaa vuonna 2026.
YK syyttää Israelin toimien täyttävän kansanmurhan merkit
Israel käy sotaa Gazassa Hamas-äärijärjestöä vastaan.
Nyt käynnissä oleva sota Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä alkoi lokakuussa 2023, jolloin Hamas teki yli tuhat ihmistä tappaneen yllätyshyökkäyksen Israeliin.
Israel on iskenyt lukuisia kertoja siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin./All Over Press
YK:n erityiskomitean mukaan Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. Komitea on syyttänyt Israelia kollektiivisesta palestiinalaisväestön rankaisemista ja esimerkiksi väestön nälkiinnyttämisestä sodankäynnin taktiikkana.
Asehankintojen jatkamista Israelista on viime keväänä kysytty myös eduskuntapuolueilta.
Ylen viime kevään kyselyn mukaan vasemmistoliitto oli ainoa, joka sanoi suoraan, että asekauppa on lopetettava Israelin kanssa. Muut puolueet pitivät asiaa monimutkaisempana.
Esimerkiksi SDP:llä ei tuolloin ollut yksiselitteistä linjaa. Perussuomalaisten mukaan asekauppaa ei tulisi keskeyttää, ja esimerkiksi pääministeripuolue kokoomus ei ottanut kantaa kysymykseen puolesta eikä vastaan.
Tutkija: tällaisia riskejä voi liittyä Israelin aseteollisuuteen
Väitöskirjatutkija Paasonen nostaa esille myös riskejä asehankinnoissa.
– Israelin aseteollisuus on hyötynyt siitä, että käymällä sotaa maa on pystynyt “esittelemään” näitä uusia aseitaan. Sodankäynti on tukenut Israelin aseteollisuutta, Paasonen sanoo.
Toinen riski liittyy hänen mukaansa ostettujen aseiden huoltovarmuuteen.
– Teknisesti monimutkaisissa aseissa ollaan huolloissa ja päivityksissä jossain määrin riippuvaisia aseita myyneestä yrityksestä.
Paasonen nostaa esille sen, että Israel on pyrkinyt pidättäytymään antamasta aseita Ukrainalle, sillä maa haluaa pitää hyvät välit Venäjään.
– Jos Suomi olisi joskus tulevaisuudessa Venäjän kanssa sodassa, niin voimmeko luottaa, että saamme kaiken tarvittavan avun laitteiden ylläpidossa Israelista?
EU-maat ja Yhdysvallat ovat Paasosen mielestä lähtökohtaisesti luotettavampia kauppakumppaneita, ja sitoutuneempia Euroopan puolustukseen.
– Riskit ovat suuremmat Israelin kanssa. Yhdysvaltojen kanssa on enemmän yhteistä historiaa, vaikka nyt Yhdysvaltojen suhde Venäjään on näyttänyt elävän viikko viikolta, Paasonen sanoo.
Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin toisella presidenttikaudella vaatinut Eurooppaa kantamaan suuremman vastuun Euroopan puolustamisesta.
EU-maiden vertailussa Suomi on kolmas
EU-maiden raskaita sotilaskalustojen hankintoja vertaillessa Suomi hankki Israelista kolmanneksi eniten vuosien 2020–2024 aikana. Eniten Israelista hankintoja teki Saksa, toiseksi eniten Kypros.
SIPRI:n tilastojen mukaan esimerkiksi Ruotsi ei kyseisenä aikana tehnyt SIPRIn tilaston määriteltyjä asekauppoja Israelista ollenkaan.MTV
Väitöskirjatutkija Paasonen toteaa, että Suomen aseostot Israelista ovat myös EU-tasolla merkittäviä.
– Monia aseteollisuuden tuotteita hankitaan melko harvoin, ja nyt [tarkasteltuun ajanjaksoon] osunut monia sellaisia hankintoja, joissa Israelin tarjoamat vaihtoehdot on valittu, Paasonen sanoo.
Puolustusministeriön mukaan huoltovarmuusasiaa on myös pohdittu hankintojen yhteydessä.
Paasosen mukaan Suomella olisi vaihtoehtoja ostaa aseita myös muualta.
– Asekauppa on globaalisti kilpailtua, ettei ole olemassa mitään hankintakategoriaa, jossa yksittäinen yritys pitäisi monopolia. Aina on muita yrityksiä, jotka tarjoavat samankaltaisia tuotteita.
Hän nostaa esille, että EU:n oman asetuotannon kehittämisen kannalta olisi parempaa, että aseita hankittaisiin enemmän Israelin sijaan EU-alueelta.
Puolustusministeriö kommentoi
Puolustusministeriön mukaan hankintaprosesseissa on tutkittu myös eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia vaihtoehtoja, mutta ne eivät ole olleet yhtä “suorituskyykyisiä ja kustannustehokkaita”.
Puolustusministeriöstä kommentoidaan asiaa sähköpostitse.
– Päätöksiä edeltää aina huolellinen valmistelu. Esimerkiksi uhkaperusteisissa suorituskykyvertailuissa nämä ovat suoriutuneet erinomaisesti ja ovat kustannustehokkaita.
Ministeriön mukaan hankinnoissa on huomioitu niiden huoltovarmuus.
– Mahdollisia toimittajia kartoitettaessa ja hankintapäätöksiä tehtäessä on arvioitu toimittajaan liittyvää maariskiä, eikä riskiä ole nähty hankintaa estävänä tekijänä. Lisäksi joissain tapauksissa huoltovarmuutta on varmistettu myös valtioiden välisillä sopimuksilla.
