Rikosoikeuden professori: Rikosnimikkeenä jopa kuolemantuottamus – poliisi selvittää, tutkitaanko Attendon toimia Kiuruveden vanhuskuolemissa

Hoivakotien koronavirusepidemian aikaisista toimista on tehty tutkintapyyntöjä eri puolilla Suomea. Professorin mukaan tapahtumien selvittäminen on erittäin tärkeää tulevaisuuden kannalta – muuten tapahtumilla voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Uutisoimme tänään, että Itä-Suomen poliisi on aloittanut esiselvityksen Kiuruvedellä Pohjois-Savossa sijaitsevan hoivakodin koronaviruskuolemista. Myös Helsingin poliisille on tehty tutkintapyyntö vanhainkotien toimista koronapandemian aikana.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan mahdollisena rikosnimikkeenä Kiuruveden jutussa voidaan pitää muun muassa kuolemantuottamusta. 

– Vaaran aiheuttaminen, kuoleman- tai vammantuottamus saattaisivat tulla kysymykseen. Jos tämä olisi julkisen yhteisön ylläpitämä, sitä voisi virkavelvollisuuden rikkomisena tutkia – mutta, Attendo on yksityinen yrittäjä, hän havinnollistaa. 

Tolvasen mukaan tämänkaltaiset tapaukset ovat äärimmäisen hankalia tutkia, sillä kuolinsyyn tutkiminen vaatii tarkkaa selvitystyötä asiantuntijoiden taholta. 

– Jos joku ihminen tahallaan tapetaan ja isketään puukolla hengiltä, siinä ei mitään esiselvitystä tarvita, vaan esitutkinta alkaa heti, kun tapaus tulee tietoon, hän vertaa. 

Arkaluontoista palautetta satelee ympäri Suomea

Tolvanen on perehtynyt Kallionsydämen hoivakotiin liittyvään keskusteluun. Suurin osa hänen tiedoistaan perustuu tietoihin, joita on julkisuudessakin tuotu esiin. 

Sen lisäksi hän on saanut yhteydenottoja eri kanavia pitkin ympäri Suomen – lähinnä hoivakodin asukkaiden omaisilta. Huoli on kaikkialla aiheellinen, sillä riskiryhmään kuuluvien vanhusten luona ei ole saanut vierailla reiluun kuukauteen. 

– Olen saanut jonkun verran myös muutakin informaatiota, mutta se on sen luontoista, ettei sitä voi paljastaa – ne ovat sellaisia, joita ei voi julkisesti käsitellä, Tolvanen sanoo. 

– Olen saanut useitakin yhteydenottoja, joissa on tähän asiaan kiinnitetty huomiota ja kerrottu subjektiivisia kokemuksia. Mutta tietysti ne pitää ottaa sellaisina kuin ne ovat: Ne ovat omaisten näkemyksiä ja purkauksia, Tolvanen tarkentaa. 

Tapahtumaketjua ei ole kyseenalaistettu

Kun Kiuruveden hoivakodissa tapahtuneet kuolemantapaukset tulivat julkisuuteen, myrskyn silmään joutunut Attendo kertoi, että koronavirus oli tullut lyhytaikaiseen hoitoon tulleen, oireettoman asukkaan mukana hoivakotiin. 

– Tämä näkymätön vihollinen oli saanut levitä yksikössämme yli 14 päivää tietämättämme asiasta, eikä meillä ollut mitään syytä olettaa, että tämä oireeton asukas kantoi tartuntaa, Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist viestii sähköpostitse MTV Uutisille. 

Tolvasen mukaan tapahtumaketjua ei ole hänen saamassaan palautteessa kyseenalaistettu. Sen sijaan, että etsitään koronaviruksen kantajaa, tärkeämpää onTolvasen mukaan selvittää, oliko Kallionsydämen hoivakodissa ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Henkilöstöltä huolestunutta palautetta

Tolvasen mukaan Attendon henkilöstöstäkin on tullut hänelle huolestuneita yhteydenottoja. Hoitajat pelkäävät, että heistä tehdään syntipukkeja kohun keskellä. 

– Se, millaista viestiä tuolta hoitopuolelta tulee, niin ilmeisesti he ovat olleet hämmentyneitä, miten tulisi suojautua ja ovat myöskin olleet pulassa sen suhteen, että suojavälineitä ei ole ollut riittävästi. 

Tolvanen kuitenkin korostaa, että kyse ei ole yksittäisten hoitajien syyttelystä – ovathan hoitajat työskennelleet jopa oman terveytensä uhalla.

– Pikemminkin he ovat siinä rintamassa, jossa pitää kysyä, onko heidän työturvallisuuslain mukaisesta työturvallisuudesta huolehdittu.

Siirretäänkö vastuuta?

Attendon toimitusjohtajan aiemmin tänään kirjoittamasta blogikirjoituksesta saattaa saada kuvan siitä, että Attendo sysää vastuuta kunnille. Tolvanen muistuttaa, että kunnilla ja aluehallintovirastolla on valvontavastuu, mutta nyt kyse on hoivakodin resurssien riittävyydestä. 

– Vastuun siirtäminen palveluntilaajalle on arveluttavaa. Toki pitää myös pohtia, onko valvonta ollut riittävää, mutta rikosvastuun puolella, ei kai valvontaviranomaisiin ole yhdessäkään tapauksessa ulotettu, professori muistelee ja lisää, että kyse on myös sopimusteknisistä asioista. 

– Ylläpitäjän vastuu tulee selvittää, eli onko ollut riittävät resurssit olemassa: Onko ohjeistus ollut riittävää, onko suojavälineistö ollut riittävää ja onko työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuudesta riittävästi huolehdittu, Tolvanen täsmentää. 

– Selvittäminen on tarpeellista, vaikka lopputulos olisikin se, että mitään rikosta ei ole tapahtunut – sehän olisi vallan onnellinen lopputulos. 

Tapaus on selvitettävä

Tolvasen mukaan kaikki tämänkaltaiset tilanteet tulee tutkia ja selvittää, jotta tapahtuneesta ei jää minkäänlaisia epäilyksiä. 

– Jos nyt ei selvitetä oikeudellista- ja jopa rikosoikeudellista puolta, vaarana on se, että se jää vellomaan sosiaaliseen mediaan niin, että vielä 10 vuodenkin päästä saamme viestejä, että isoisä tai -äiti tai anoppi tapettiin jossakin hoitokodissa, Tolvanen korostaa selvitystyön tärkeyttä. 

Tolvasen mukaan Kiuruveden tapaus ei ole ainut laatuaan. Aiemminkin sairaalaympäristöissä on tutkittu esimerkiksi lääkärin tekemää hoitovirhettä, joka on johtanut potilaan kuolemaan. 

– Vastaisuuden varalle näillä rikosjutuilla on merkitystä, jotta toimintoja voidaan muuttaa sillä tavalla, ettei uusia rikposjuttuja tulisi, Tolvanen sanoo. 

Lue myös nämä koronavirukseen liittyvät, kaikenkattavat artikkelit: 

Juttua muokattu 23.4. kello 9.24: Muutettu otsikkoa: Tietävästi yksittäiset hoitajat eivät ole syyllisiä tapahtumiin. 

Lue myös:

    Uusimmat