Nämä viisi merkkiä kertovat, ettet ole onnellinen

Onneton ihminen ei jaksa ylläpitää tai rakentaa ystävyyssuhteita. Kuvituskuva. Colourbox.com

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Howstuffworks.com kertoo, mitkä viisi merkkiä paljastavat, ettet ehkä ole onnellinen.

    Runsas television katselu

    Joskus stressi purkautuu parhaiten katselemalla tositelevisiota ja saippuaoopperoita. Yletön kuvaruudun tuijottaminen saattaa kuitenkin olla merkki onnettomasta elämästä.

    Chicagon yliopiston vuodesta 1972 tekemässä General Social Survey -kyselytutkimuksessa selvitetään yhdysvaltalaisten piirteitä ja asenteita. Siinä on selvinnyt, että riippumatta koulutuksesta, tulotasosta, siviilisäädystä ja iästä muita onnellisemmat ihmiset katsovat viikoittain noin 30 prosenttia vähemmän televisiota kuin ne, jotka ovat vähemmän onnellisia.

    Keskimäärin onnellisemmat vastaajat katsoivat viikossa 19 tuntia televisiota, onnettomat taas 25 tuntia. Vapaa-ajallaan onnelliset viettävät aikaa ystävien kanssa, tekevät vapaaehtoistyötä tai osallistuvat muunlaisiin järjestettyihin aktiviteetteihin.

    Huonot ihmissuhteet

    Rakoilevat suhteet ovat varma merkki kasvavasta alakuloisuudesta. Onnettomat ihmiset eivät välttämättä yritä tavata uusia ihmisiä ja laajentaa ystäväpiiriään.

    Chicagon yliopiston General Social Surveyn tutkimuksessa on selvinnyt, että onnellisemmat ihmiset viettävät enemmän aikaa muiden kanssa. Myös monet onnellisuustutkimukset tukevat käsitystä: ne, joilla on syvimmät ja laajimmat sosiaaliset verkostot, ovat jatkuvasti myös tyytyväisimpiä elämäänsä. Esimerkiksi naimisissa olevat ovat yleensä onnellisempia kuin yksin elävät. Toisaalta onnelliset ihmiset ehkä avioituvat ylipäänsä herkemmin.

    Myös suhteiden rakentaminen verkkoyhteisöissä voi lisätä onnellisuutta. Näin väittää The Virtual Happiness Project, joka on tutkinut yhteyttä onnellisuuden ja sosiaalisissa medioissa verkostoitumisen välillä.

    Hallitsematon stressi

    Positiivisessa psykologiassa uskotaan, että ympäröivät olosuhteet vaikuttavat suuresti onnellisuuteen. Kun olonsa tuntee turvalliseksi ja mukavaksi, tyytyväisyys lisääntyy. Liian stressaava ympäristö aiheuttaa ahdistusta ja epävarmuutta. Hallitsemattoman stressin on havaittu aiheuttavan enemmän onnettomuutta ja jännittyneisyyttä kuin hallitun.

    Stressin vaikutuksesta kertoo myös amerikkalaisten naisten onnellisuuden muuttuminen viimeisten 35 vuoden aikana: huolimatta viime vuosikymmeninä tapahtuneesta kehityksestä he tuntevat itse itsensä kaiken kaikkiaan vähemmän hyvinvoiviksi. Tutkijat epäilevät tämän johtuvan perheen ja uran välillä tasapainoilun aiheuttamasta stressistä.

    Vaikka stressiä ei voi kokonaan poistaa elämästä, sitä voi lieventää positiivisella ajattelulla. Stressin iskiessä tulisi välttää television eteen jumittumista ja käyttää sen sijaan erilaisia rentoutumistekniikoita.

    Jatkuva mielihyvän etsiminen

    1970-luvun lopulla joukko Philip Brickmanin johtamia psykologeja vertaili keskenään lottovoittajia, alaraajahalvaantuneita ja muuta väestöä. He tekivät hätkähdyttävän päätelmän onnellisuudesta: sekä äkkirikastuminen että -halvaantuminen olivat kyseisten ihmisten hyvinvoinnissa vähäpätöisiä, kun elämää muuttavasta tapahtumasta oli kulunut jonkin aikaa.

    Tutkijat pitivät ilmiötä merkkinä ihmisluonteen sopeutuvuudesta. Olivatpa uudet olosuhteet sitten valtavan positiivisia tai negatiivisia, ajan myötä ihmiset sopeutuvat niihin.

    Lottovoittajista ei siis tullut äkkirikastumisen myötä pitkällä aikavälillä onnellisempia. Sen sijaan he saattoivat jäädä jumiin tilaan, jota Brickman kutsuu nautintohakuiseksi juoksumatoksi. Siinä etsitään loppumattomasti aina vain isompaa ja parempaa materiaa.

    Ongelma patologisessa mielihyvän etsinnässä on, että nautinto on vain ohimenevää ja jättää haluamaan lisää. Tyytyväinen ihminen arvostaa nykyistä tilannettaan ja ympäristöään.

    Unettomat yöt

    Jos yö kuluu pyöriskellen valveilla lähes aamuun asti, päivä ei voi alkaa parhaalla mahdollisella tavalla. Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 909 töissä käyvän naisen päiväsaikaisia mielialan vaihteluja. Työhön liittyvää stressiä lukuun ottamatta onnetonta mielialaa ennusti parhaiten unen puute.

    Eräs Michiganin yliopiston professori on laskenut, että yksi ylimääräinen tunti unta parantaa ihmisen onnellisuutta yhtä hyvin kuin 60 000 dollarin vuosittainen palkankorotus. Tämä johtunee aivojen kemiasta, sillä vähän unta saavien ihmisten aivot ovat alttiimpia stressihormoni kortsiolin vaikutuksille.

    Uniongelmien taltutus kannattaa aloittaa vähentämällä stressitasoa ja parantamalla liikuntatottumuksia. Jos kehoa ei valmistele etukäteen nukkumaanmenoon, se voi osoittautua haasteelliseksi, tunsi itsensä sitten kuinka onnelliseksi tahansa.

    Lähde: Howstuffworks.com

    Studio55.fi

    Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

    Lue lisää aiheesta:
    Studio55

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •