Lapsia ja nuoria houkutellaan tilimuuleiksi | MTV Uutiset
Jopa lapsia on houkuteltu tilimuuleiksi – voivat suostua rikolliseen toiminaan pienilläkin rahasummilla
KRP:n rikosylikonstaapeli Juha Springaren mukaan voimakas sosiaalinen manipulaatio on keskiössä sekä siinä, että uhri saadaan klikkaamaan viestiä tai vastaamaan soittoon, mutta myös niin sanotussa rahamuulitoiminnassa.MTV
Suomalaisilta huijattiin 88 miljoonaa euroa verkkopetoksissa viime vuonna.
Rikolliset rekrytoivat nyt erityisesti nuoria ja jopa lapsia rikolliseen toimintaan tietoverkkopetoksiin, eikä lapsilla ole välttämättä ymmärrystä siitä, että he toimivat väärin.
Keskusrikospoliisi (KRP) on huomannut, että erityisesti sosiaalisen median alustoilla yhä enemmän houkutellaan lapsia ja nuoria antamaan tiliään käyttöön erilaisiin verkkopetoksiin liittyen.
Tili- tai rahamuulina oleminen ei ole uusi rikollisuuden muoto, mutta KRP on viime vuoden aikana kiinnittänyt siihen enemmän huomiota ja alkanut viestimään asiasta enemmän.
– Kun poliisi puhuu tilimuuleista, niin me puhumme silloin rahanpesurikollisuudesta ja sen ymmärtäminen lainvastaiseksi toiminnaksi on erittäin tärkeää, sanoo KRP:n rikosylikonstaapeli Juha Springare.
Juha Springare keskittyy erityisesti verkkopetoksien ennaltaehkäisemiseen KRP:ssä.
Tämän takia nuoria on helppo houkutella mukaan
Hän muistuttaa, että tilimuulitoiminta ei ole mitään vähäpätöistä harrastamista, vaan rikollisuutta.
Poliisissa uskotaan, että juuri nuorten ja lasten rekrytointi tällaiseen rikolliseen toimintaan on erityisen helppoa siksi, että heitä voi motivoida pienelläkin rahasummalla mukaan.
– Nuorten käsitys siitä pankkitilin käytöstä ja heidän mahdollisuutensa lainata tiliä koetaan niin vähäpätöiseksi asiaksi, että se annetaan käyttöön, Springare sanoo.
– On myös täysin mahdollista, että siinä nuori pyrkii tarkoituksellisesti mukaan rikollisverkostoihin.
Usein rahamuuleille luvataan muutaman tuhannen tai muutaman sadan euron palkkio, mutta se voi jäädä jopa kokonaan saamatta.
Eräs tilimuulina toiminut nainen reagoi tällaiseen viestiin Telegramissa.Poliisin esitutkintamateriaali
Luvut eivät sisällä esimerkiksi maksukortti- tai kauppapaikkapetoksia, ja ne perustuvat rikosilmoitushetkeen.
88 miljoonasta eurosta pankit ovat onnistuneet palauttamaan osan rahoista takaisin niiden omistajille.
Petoksiin menetetty rahamäärä voi olla toisaalta myös korkeampikin, sillä kaikki uhrit eivät tee häpeän vuoksi petoksista rikosilmoitusta.
Vaikka Europol on varoittanut verkkopetosrikollisuudesta, KRP:n Springaren mukaan Suomessa tilanne on kuitenkin hieman parempi.
– Tähän on vaikuttanut erityisesti verkostomainen viranomaisyhteistyö esimerkiksi poliisin, Traficomin ja teleoperaattoreiden kanssa.
Asian ytimessä.doc: Kohtalokas klikkaus
Anna-Kaisa klikkasi kiireessä huijauslinkkiä, ja pian lähes 40 000 euroa katosi hänen tileiltään. Petoksen mahdollisti tilimuuli, jonka avulla rahoja siirrettiin ulkomaille. Dokumentti seuraa Anna-Kaisan tarinaa oikeudenkäyntiin saakka. 19:37
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Näin petokset toimivat
Voimakas sosiaalinen manipulaatio on keskiössä sekä siinä, että uhri saadaan klikkaamaan viestiä tai vastaamaan soittoon, mutta myös niin sanotussa rahamuulitoiminnassa.
Tarinoita hädän tunteen saamiseksi on useita erilaisia.
– Joko viestillä tai soitolla luodaan hädän ja kiireen tunne ja tietynlaista uhrin paniikkia käytetään siinä hyväksi, jotta uhri tekisi mahdollisimman nopeasti toimenpiteitä rahojen siirtämiseksi tai pankkitunnusten luovuttamiseksi, Springare kertoo.
Tietojen kalastelussa hyödynnetään paljon myös automatisoituja puhelinsoittoja ja viestejä. Sillä tavalla tekijät saavat mahdollisimman laajan määrän uhreja.
Ilman muulitoimintaa rahanpesuverkostot eivät toimisi. Kuvituskuva.
Viestin jälkeen voi tulla myös puhelinsoitto, millä syvennetään manipulaatiota eli uhrin hädän tunnetta ja paniikkia.
– Usein puhelinsoiton aikana saadaan sitten ihminen tekemään joko itse tilisiirrot toiselle tilille tai sitten antamaan ne pankkitunnukset rikollisten käyttöön
Huijaamalla saadut rahat siirretään sitten tilimuulin tilille. Muulilla ei välttämättä ole itsellään enää oikeutta omiin tileihinsä, jos hän on luovuttanut pankkitunnuksia eteenpäin.
– Muulin tehtävänä on ottaa varoja vastaan. Hänen tilinsä toimii välitilinä. Rikolliset jopa saattavat antaa muuleille valmiiksi vuorosanoja siitä, mitä poliisille tai pankille pitää selittää.
Ilman muulitoimintaa rahanpesuverkostot eivät toimisi.
– Tilimuulitoiminta ei ole sinänsä mitään uutta, mutta kiihtyvänä ilmiönä voidaan pitää sitä, että rekrytointiväylät sosiaalisessa mediassa ovat yhä röyhkeämpiä ja massamaisempaa sosiaalisen median kautta, Springare sanoo.
Rikosten selvittäminen ja rahojen palauttaminen yhä vaikeampaa
Kun uhrin varat on saatu liikkumaan sille ensimmäiselle tilille, sen jälkeen voi tapahtua useita eri vaihtoehtoja.
– Rahat saattavat liikkua sinänsä jo eteenpäin toisille tileille tai niitä sitten muutetaan esimerkiksi kryptovaluutoiksi tai sitten niillä ostetaan lahjakortteja ja niitä aktivoidaan ja sitten pestään sitä varallisuutta eteenpäin.
– Lahjakortit ja kryptovaluutat tuovat omat haasteensa sekä rikostutkinnallisesti että sitten varojen palauttamisen suhteen.
Varojen takaisin saaminen verkkopetorikollisuudessa on yhä vaikeampaa.
– Se on mennyt yhä haastavammaksi, mutta se ei ole täysin epätoivoista kuitenkaan. Kyllä rikolliset tekevät ja keksivät temppuja tehdä nämä asiat vielä monimutkaisemmaksi.
Varojen takaisin saaminen verkkopetorikollisuudessa on yhä vaikeampaa.
Springaren mukaan poliisi tiedostaa, että petoksen uhriksi joutuneet voivat kokea voimakastakin häpeää.
– Mutta uhrilla ei kuulu olla häpeää vaan rikollisen rikollisen toiminnan tekijällä kuuluu olla se häpeä.
Poliisin mukaan ei ole olemassa uhrityyppiä petosrikoksiin, vaan jokainen voi langeta niihin.
– Se, mitä poliisi haluaa on, että se häpeän tunne, mikä saattaa uhrille muodostua, saataisiin ylitettyä ja tehdä rikosilmoitus siitä asiasta, jotta me pääsemme siihen asiaan käsiksi.
